Energia-alan yritysten ympärillä käydään varsin mustavalkoista keskustelua. Hyvät tuottavat sähköä tuuli- ja aurinkoenergialla. Pahat puolestaan sähköä ja lämpöä fossiilisilla polttoaineilla. Tämän ”hyvä-paha” -asetelman myötä alan yrityksistä on pyritty tekemään sankareita tai syyllisiä miettimättä laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Eletään syyllistämisen aikaa, vaikka meidän pitäisi yhdessä etsiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen ja ilmaston lämpenemisen estämiseen.
Tiukimmat äänenpainot vaativat täysin päästötöntä energiajärjestelmää tässä ja nyt. Vastakkainasettelun tuoksinassa unohtuu, että nyky-yhteiskunta ei kestä jatkuvia sähkökatkoja eivätkä teollisuus ja tavalliset ihmiset sähkön hinnan hillitöntä nousua. Ainakin itse haluan aamuisin herätä lämpöiseen asuntoon, napsauttaa katkaisijasta valot päälle, keittää kahvit, ottaa jääkaapista aamupalaa ja lukea uutisia juuri ladatulta älylaitteeltani jne. En haluaisi pohtia päivän ohjelmaani siltä pohjalta, mihin aikaan sähköä on saatavilla.
Suuret muutokset vaativat vastuullisia, yhteiskunnallisia päätöksiä
Energian tuotantojärjestelmämme on syntynyt yhteiskunnan – siis meidän kaikkien – tarpeesta. On haluttu sähköistää yhteiskuntaa, jotta voidaan teollistua, kasvaa ja kehittyä. Sähkön tarvetta on tyydytetty valitsemalla oman maan kannalta paras ratkaisu. Yleensä maat ovat valinneet omien luonnonvarojensa hyödyntämisen, joka toisilla on merkinnyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Näihin ratkaisuihin on sitten oltu tyytyväisiä siihen asti, kunnes tietoisuus ilmaston lämpenemisestä ja hiilidioksidipäästöjen vaikutuksista on lisääntynyt ja paine muutokseen kasvanut.
Ajankohtainen esimerkki on Saksa, missä vaaditaan nopeita toimia hiilivoiman sulkemiseksi. Maan rusko- ja kivihiilen alasajokeskustelua seuratessa on hyvä muistaa, että Saksa on luopumassa poliittisella päätöksellä vuoteen 2022 mennessä ydinvoimasta ja viimeistään vuoteen 2038 mennessä hiilivoimasta. Kun ydinvoima ja hiilivoima yhdessä vastaavat noin 50 prosenttia maan sähköntuotannosta, on mittakaava valtava. Ja kun energiantuotantoa ajetaan alas, ei puhuta vain yrityksistä, vaan myös yhteisöistä ja yksilöistä. Kuntien ja kaupunkien elinvoimasta, verotuloista, palveluista, työpaikoista ja perheiden toimeentulosta. Ei mikään helppo yhtälö! Tämä vaatii poliittisilta päättäjiltä vastuullista ja kokonaisvaltaista päätöksentekoa. Mielestäni sulkemisen ja lopettamisen sijaan on keskusteltava vanhan tuotannon korvaamisesta, sillä sähkön tarve ei katoa mihinkään.
Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen
Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat kansalaiset järjestävät viikoittain mielenosoituksia ympäri maailmaa. Nämä aktiiviset toimijat ovat hyvällä asialla, sillä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä tarvitaan nyt haastamista ja riman nostamista ylemmäs. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, vaan yhteistyö.
Voin vakuuttaa, että olemme energia-alalla sitoutuneet hakemaan ratkaisuja. Mielestäni muutosmatka kohti päästötöntä energiajärjestelmää on Euroopassa jo hyvin käynnissä. Selkeänä todisteena on muun muassa se, että EU:n päästöoikeuksien hinnannousun ansiosta kasvihuonepäästöt Euroopassa vähenivät viime vuonna yli 80 miljoonalla tonnilla. Se on reilusti enemmän kuin Suomen vastaavat vuosittaiset päästöt yhteensä. Tämä on tapahtunut ilman pistemäisiä, kansallisia kieltoja. Pidänkin EU:n päästökaupan kiristämistä parhaana ja nopeimpana tapana vähentää sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjä Euroopassa. EU:n päästökaupan piirissä on nykyisin vajaa puolet Euroopan kasvihuonepäästöistä. Nyt päästökauppaan tulee saada mukaan myös rakennusten erillislämmitys, jäähdytys sekä liikenne.
Toiveeni on, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vastainen työ voisi paremmin yhdistää eri sidosryhmät, ei erottaa. Syyllistäminen ei auta yhteistä maapalloamme. Sitä auttavat yhdessä tehdyt toimivat ratkaisut.
Poimin jatkossa säännöllisin väliajoin muutamia teemoja meneillään olevasta energiasiirtymään liittyvästä keskustelusta ja avaan Fortumin näkemyksiä niihin. Myös te lukijat voitte ehdottaa minulle tai asiantuntijoillemme energiasiirtymään liittyviä aiheita, joihin haluatte kuulla Fortumin näkemyksiä. Ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen: communications [ät] fortum [piste] com (communications[at]fortum[dot]com).
