ForTheDoers-blogi

Ensimmäinen pienydinvoimala Suomeen 10–15 vuoden päästä?

Antti Rantakaulio  ·  03 kesäkuu 2020

Pienreaktorit voisivat Suomessakin olla osa puhtaampaa energiantuotantoa ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Juuri nyt on oikea aika vauhdittaa ydinvoiman tulevaisuuden kehittämistä. Sarjatuotanto on edellytys pienreaktoreiden kustannustehokkaalle käyttöönotolle.

SMR pieni ydinreaktori Fortum

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa päästöttömällä energiantuotannolla on merkittävä rooli. Uusiutuvan mutta säästä riippuvaisen energiantuotannon ohella tarvitaan ydinvoimaa, jota saatetaan tulevaisuudessa yhä useammin tuottaa pienreaktorien avulla. Pienemmän tehotason ydinreaktorit toisivat uusia energiantuotannon ja yhteistyön mahdollisuuksia esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin sekä maihin, joissa ydinvoima ei aiemmin ole ollut osa energiantuotannon palettia. Esimerkiksi Virossa ja Puolassa pienreaktorien kehitystyö onkin edennyt yritysvetoisesti. 

Suomessa pienreaktorit voisivat noin 10–15 vuoden päästä olla osa kaukolämmön ja sähkön tuotantoa. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö kehittyy mahdollistamaan pienreaktoreiden kustannustehokkaan sarjatuotannon.  

Pienreaktoreita tulisi voida rakentaa sarjatuotantona 

Ison ydinvoimalaitoksen rakentaminen on tyypillisesti ainutkertainen projekti, jonka budjetti ja aikataulu on osoittautunut haastavaksi ennustaa etenkin länsimaissa. Pienreaktoreita olisi mahdollista toteuttaa tehdasvalmisteisesti sarjatuotantona, millä saataisiin ennustettavuutta projektinhallintaan ja kustannuksiin. Nopeammat projektit mahdollistaisivat myös reaktoreiden nopeamman käyttöönoton. Tällaisesta toimintatavasta on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi tuulivoiman puolella, missä sarjatuotanto on laajassa käytössä.  

Pienreaktoreiden sarjatuotannon etu on myös se, että ydinreaktoreiden käytöstä saadaan runsaasti kokemuksia. Tämä edesauttaa myös niiden  käyttäytymisen, ikääntymisen ja turvallisuuden arviointia. 

Pienreaktorien menestys edellyttää kansainvälistä yhteistyötä 

On tärkeää, että eri maat pyrkivät tekemään viranomaisyhteistyötä ja harmonisoimaan lainsäädäntöään niin, että sarjatuotanto on mahdollista. Reaktoreiden luvitusprosessi olisi sujuvaa, jos esimerkiksi EU-tasolla päästäisiin yhteisesti hyväksyttyyn ratkaisuun ja eri maiden viranomaiset voisivat hyödyntää toistensa työtä mahdollisimman pitkälle niin, ettei laitoksen lisensiointia tarvitsisi aloittaa alusta joka maassa. Myös tehdasvalvonnassa ja tehtaiden hyväksynnässä voitaisiin tehdä yhteistyötä, jossa tehtaan luvitus tapahtuisi yhteistyössä tehtaan sijoitusmaan viranomaisen kanssa. Lentokoneteollisuudesta tuttu tyyppihyväksyntä on esimerkki menettelystä, jolla varmistetaan lentokoneiden turvallisuus ilman raskaita ja kalliita kansallisia prosesseja.   

Suomessa pohditaan nyt ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistusta. Tulevassa lainsäädännössä otetaan toivottavasti kantaa myös niihin tekijöihin, jotka mahdollistavat pienreaktoreiden kustannustehokkaan käyttöönoton. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua monessa asiassa projektin eri vaiheissa: esimerkiksi luvitusprosessissa tulisi pystyä erottamaan laitostyypin ja laitospaikan lupa niin, että laitostyyppi voitaisiin esimerkiksi tyyppihyväksyttää ja laitospaikka luvitettaisiin erikseen.  

Nyt on juuri oikea aika lähteä uudistamaan ydinenergiaa koskevaa lainsäädäntöä ja pohtimaan pienreaktoreita yhtenä, joskaan ei ainoana, osana ydinenergian ja päästöttömämmän energiantuotannon tulevaisuutta. Maailmalla pienreaktorien kehitys on hyvässä vauhdissa, ja Venäjällä ensimmäiset pienreaktorit ovat jo käytössä. Vaikka Suomessa ensimmäisten pienreaktorien käyttöönottoa joudutaan  odottamaan vielä arviolta 10–15 vuoden ajan, on tärkeää alkaa jo pohtia sitä, mitä niiden käyttöönotto edellyttää. Ilmastonmuutosta hidastavia toimia tarvitaan paitsi nyt, myös tulevaisuudessa.  

Antti Rantakaulio
Fortumin pienten modulaaristen reaktoreiden tutkimus- ja kehitysprojektin vetäjä
antti.rantakaulio@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi