Yhteiskuntamme digitalisoituu, ja digitalisaation voidaan ajatella asuvan datakeskuksissa. Pohjolassa ihmiset puolestaan asuvat kodeissa ja työskentelevät toimistoissa, jotka kylmän ilmastomme johdosta tarvitsevat suuren osaa vuotta lämmitystä. Vanhaan aikaan lämpöä tuotettiin polttamalla halkoja ja risuja leivinuuneissa ja kakluuneissa; myöhemmin siirryttiin energiasisällöltään parempiin kaasuun ja kivihiileen, joita poltetaan suurissa voimalaitoksissa. Syntyvä lämpö siirretään edelleen koteihin energiatehokkaan kaukolämpöverkon kautta.
Ilmastonmuutoksen hillintä pakottaa miettimään tämän kuvion uusiksi - ja hyvä niin. Kivihiilestä - ja ennen pitkää kaikesta polttamisesta - täytyy päästä eroon. Pohjoismaissa tuotettu hiilidioksidipäästötön sähköenergia, lämpöpumput ja kaukolämpöverkot tulevat näyttelemään tässä työssä suurta roolia.
Datakeskusten ja kaukolämpöverkkojen yhteistyö tukee molempia
Miten digitalisaatio ja kaukolämpö liittyvät toisiinsa ja miksi energiayhtiöt ovat niin kovin kiinnostuneita datakeskuksista? Yksinkertainen vastaus tähän on puhtaasti teknis-taloudellinen: yhdistämällä nämä kaksi asiaa voimme toisaalta pienentää datakeskustoimijan käyttökustannuksia hukkalämmön myyntitulojen avulla ja toisaalta tarjota energiayhtiölle kilpailukykyisen vaihtoehdon korvata fossiilista lämmöntuotantoa. Datakeskuksen käyttämän sähköenergian kierrättäminen takaisin hyötykäyttöön kaukolämmityksessä parantaa merkittävästi molempien toimintojen ekologisuutta, mikä tekee yhtälöstä erityisen kiinnostavan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Kaksi tärkeää näkökulmaa keskusteluun datakeskuksista
Kaikki suuret investoinnit herättävät kansalaisten keskuudessa intohimoja, vahvaa argumentointia puolesta ja vastaan. Keskustelu on hyvästä ja välttämätöntä, sillä ilman sitä isoja asioita on demokraattisessa yhteiskunnassa mahdoton toteuttaa. On kiistaton tosiasia, että datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä. Asiaa on kuitenkin hyvä tarkastella myös kahdesta muusta näkökulmasta.
1. Keskittäminen parantaa tehokkuutta
Datakeskuksissa, kuten useimmilla muillakin toimialoilla, pätee suuruuden ekonomia: keskittämällä toimintoja suurempiin kokonaisuuksiin voidaan parantaa tehokkuutta. Suuruuden ekonomia toimii myös energiassa. Kun yritykset ja muut toimijat siirtävät pieniä palvelimiaan keskitettyihin suuriin datakeskuksiin, energiatehokkuus lähtökohtaisesti paranee. Suurissa datakeskuksissa pienistäkin energian säästöistä yksittäisissä palvelimissa tai komponenteissa tulee merkittäviä, kun komponentteja on paljon. Vastaavasti suurissa datakeskuksissa esimerkiksi parempi tietoturva on lähtökohtaisesti helpommin toteutettavissa. Tietoturva ei suoranaisesti liity energiaan, mutta se on varmasti yksi merkittävä tekijä toimialan ja pilvipalveluiden kasvun taustalla.
2. Pohjoismaiden datakeskukset käyttävät puhdasta sähköä
Energian hankinnan ja käytön ympäristöystävällisyys on noussut datakeskusinvestointien päätöksentekokriteereistä tärkeimmäksi tekijäksi kustannusten rinnalle. Kun datakeskustoimija tekee investointipäätöksen uudesta datakeskuksesta, samassa yhteydessä tehdään usein myös pitkäaikainen sähkönhankintasopimus, jossa on lähes poikkeuksesta vaatimuksena hiilidioksidipäästöttömyys. Usein vaatimuksena on myös, että sähkö tulee tuottaa hanketta varten tehdyssä uudessa sähköntuotantolaitoksessa, joka Pohjoismaiden tapauksessa tarkoittaa tänä päivänä yleensä tuulivoimaa. Datakeskusinvestointi synnyttää näin ollen ideaalisesti kaksi kansantaloudellisesti merkittävää investointia yhdellä kertaa.
Suomikin tarvitsee datakeskusinvestointeja
Kuten helmikuussa 2019 kirjoittamassani blogissani totesin, datakeskustoimiala on yksi nopeiten kasvavista toimialoista Pohjoismassa. Nyt syyskuussa 2019 tämä näkemys pitää edelleen paikkansa, ja datakeskustoimijoiden kiinnostus sijoittaa uusia datakeskuksia Pohjoismaihin jatkuu voimakkaana. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet iloksemme lukea lehdistä uusista datakeskushankkeista Ruotsissa ja Norjassa. Toistaiseksi Suomi on puuttunut uutisoinnista. Suurin yksittäinen syy tähän on Suomen merkittävästi korkeampi sähkövero verrattuna pohjoismaisiin naapureihimme.
Antti Rinteen hallitusohjelma (Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta) sisältää useita myönteisiä energiaverotukseen liittyviä kirjauksia. Ohjelma tunnistaa hyvin mm. päästöttömän sähkön sekä sähkö- ja lämpösektorien integraation keskeisen roolin tavoiteltaessa hiilineutraalia yhteiskuntaa. Seuraavaksi on tärkeää varmistaa, että tunnistetut muutostarpeet viedään käytäntöön.
Suomella ei ole varaa menettää kaikkia datakeskusinvestointeja naapurimaihin. Hiilen poltto loppuu Suomessa viimeistään toukokuussa 2029. Toisaalta korvausinvestointien, kuten uuden biovoimalaitoksen, läpimenoajat suunnittelusta toteutukseen kestävät luvituksineen useita vuosia. Datakeskusten hukkalämpöjen hyödyntäminen lämpöpumppujen ja hiilidioksidivapaan sähkön avulla on yksi tehokkaimmista keinoista korvata fossiilista lämmöntuotantoa, puhtaasti ilman polttamista.
Datalämpöä tulevaisuuden koteihin ja toimistoihin
Me Fortumissa teemme "energia-arkkitehtina" kovasti töitä yhdessä kumppaneidemme kanssa, jotta mahdollisuudet uusien datakeskusten saamiseksi Suomeen ja pääkaupunkiseudulle paranisivat. Yksi merkittävä tehtävä tässä työssä on datakeskustarpeisiin soveltuvien tonttien etsintä ja kehittäminen. Jos onnistumme luomaan otolliset toimintaedellytykset ja vieläpä markkinoimaan ne menestyksekkäästi relevanteille toimijoille, kotimme ja konttorimme lämpenevät tulevaisuudessa kasvavassa määrin kustannustehokkaasti puhtaalla datalämmöllä.
