ForTheDoers-blogi

7 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää Fortumin Uniper-kaupasta

Esa Hyvärinen  ·  14 lokakuu 2019

Fortumin investointi kansainväliseen energiayhtiö Uniperiin on herättänyt keskustelua, ja julkisuudessa liikkuu myös paljon virheellistä tietoa. Tässä 7 faktaa, jotka sinun on hyvä tietää.

Fortum head office

1. Tavoitteena luoda johtava toimija Euroopan energiamuutokseen

Fortum haluaa edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä. Oikoteitä ei ole. Tuuli- ja aurinkoenergian rinnalle tarvitsemme vakaata tuotantoa, joka varmistaa yhteiskunnan toimivuuden kaikkina aikoina. Lisäksi tarvitsemme ketterästi säätyvää vesivoimaa ja kaasuvoimaa varmistamaan energiansaanti myös silloin, kun ei tuule eikä aurinko paista.

Energiamurros vaatii tulevina vuosikymmeninä mittavia investointeja paitsi uusiutuviin energialähteisiin myös kaasuun, energian varastointiin ja muihin toimitusvarmuutta parantaviin joustoratkaisuihin. Samalla päästöjä on vähennettävä myös teollisuudessa, liikenteessä, lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Fortumilla ja Uniperilla on yhdessä riittävä koko, asiantuntemusta ja voimavaroja menestyä, kasvaa ja johtaa Euroopan energiamurrosta. Yhtiöiden osaaminen täydentää erinomaisesti toisiaan , ja meillä on noin kolmen miljardin euron yhteenlaskettu käyttökate (EBITDA). Tältä pohjalta olemme vahvoissa asemissa viemään eteenpäin muutosta ja myös tarttumaan sen tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin.

2. Sijoitus Uniperiin on hyvin kannattava

Uniper on kannattava yhtiö, ja Fortum odottaa Uniper-omistukseltaan hyvää tuottoa. Tällä hetkellä omistusosuutemme on hieman alle 50 prosenttia ja yhdistelemme Uniperin tulokseemme osakkuusyhtiönä. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä saimme ensimmäistä kertaa osinkotuottoa Uniperilta. Osuutemme Uniperin kesällä 2019 maksamasta osingosta oli 165 miljoonaa euroa.

Kun viime viikolla julkistettu osakekauppa on saatettu päätökseen, Fortumin omistusosuus Uniperissa nousee yli 70 prosenttiin. Uniperista tulee taloudellisessa raportoinnissa Fortumin tytäryhtiö ja osuus Uniperin voitoista kasvaa suhteessa omistusosuuteen.

Tässäkin järjestelyssä olemme noudattaneet investointiperiaatteitamme, jotka tähtäävät omistaja-arvon kasvattamiseen hallittavalla riskitasolla. Fortumin osakkeenomistajille järjestely tarkoittaa osakekohtaisen tuloksen kasvua. Fortum haluaa jatkossakin maksaa vakaata ja ajan myötä kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen.

3. Uniperilla on enemmän vesivoimaa kuin koko Suomessa

Uniper on voimalaitosten teholla mitattuna yksi Euroopan suurimmista sähköyhtiöistä, jonka voimalaitokset sijaitsevat Saksassa, Venäjällä, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Yhtiön tuotantokapasiteetti on yhteensä 34 gigawattia, jolla se tuotti viime vuonna yhteensä 114 terawattituntia sähköä. Fortumin voimalaitoksissa tuotantokapasiteetti on noin 14 gigawattia ja tuotimme viime vuonna noin 75 terawattituntia sähköä. Fortum on lisäksi suuri kaukolämmöntuottaja – Uniperilla kaukolämmön tuotantoa ei juuri ole.

Uniperin tuotannosta eniten julkisuutta on saanut sen hiilivoima, jota yhtiön tuotannosta on alle 30%. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt Uniperin mittava vesivoimantuotanto. Sillä on Ruotsissa ja Saksassa noin 200 vesivoimalaitosta, joissa on yhteensä tehoa 3,6 gigawattia. Tämä on enemmän, kuin koko Suomen vesivoimaloiden teho (3,2 GW). Vesivoima on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen avulla tasataan tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon vaihteluita. Vesivoima on erittäin arvokasta omistaa, koska sitä ei juurikaan voi rakentaa lisää. Ruotsissa Uniperilla on myös osuuksia ydinvoimalaitoksissa.

Keski-Euroopassa ja Venäjällä Uniperilla on paljon kaasuvoimaloita. Niiden osuus on yli puolet Uniperin voimalaitosten koko tehosta. Kaasuun perustuva energiantuotanto on keskeisessä asemassa, kun hiilivoimaa ajetaan alas ja Saksa sulkee ydinvoimalaitokset vuonna 2022. Kaasu takaa, että kodeissa pysyvät valot päällä ja ihmisillä on lämmintä siihen asti, kun riittävä määrä uusiutuvaa energiaa saadaan markkinoille.

4. Fortum kannattaa hiilivoimasta luopumista

Me Fortumissa tuemme vahvasti EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan EU:n tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Saksan suunnitelmat luopua hiilivoiman käytöstä vuoteen 2038 mennessä eivät tulleet meille yllätyksenä. Investoimme Uniperiin hiilivoimasta huolimatta, emme sen vuoksi, ja huomioimme tämän myös investointilaskelmissamme.

Energiayhtiöt ovat avainasemassa, kun Euroopassa siirrytään kohti päästötöntä energiatuotantoa ja hiilineutraaliutta. Yhtiöillä on yhtälailla velvollisuus varmistaa, että kuluttajat, yhteisöt ja teollisuus saavat kohtuuhintaista energiaa ja toimitusvarmuudesta ei tingitä. Yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköstä eikä kestä laajamittaisia sähkökatkoja.

5. Fortum ja Uniper hyötyvät päästöoikeuksien hinnan noususta

Päästöoikeuksien hinnannousu vaikuttaa positiivisesti Uniperin ja Fortumin tulokseen, sillä se parantaa vähäpäästöisten laitosten kannattavuutta. Fortumin Euroopan sähköntuotanto on 96-prosenttisesti päästötöntä. Myös Uniperin sähköntuotannon päästöintensiivisyys on Euroopassa kilpailukykyinen muuhun markkinaan verrattuna. Syynä tähän on Uniperin erittäin suuri kaasuvoimalakapasiteetti (18,9 GW), jonka kannattavuutta päästöoikeuksien kallistuminen parantaa.

Hiilivoiman osuus Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta (pro forma) tuotannosta on 18 % ja liikevaihdosta 2 %.

Fortum and Uniper coal share from generation and from sales

Kaasu on ilmaston kannalta selvästi hiiltä parempi vaihtoehto; kivihiilellä tuotetun sähkön päästöt ovat noin kaksinkertaiset ja ruskohiilellä tuotetun noin kolminkertaiset maakaasulla tuotettuun sähköön verrattuna. Vajaakäytöllä olevien kaasuvoimaloiden ajotuntien lisääminen on nopein tapa korvata kivi-ja ruskohiiltä. Päästöoikeuden hinnannousun myötä tapahtuva hiilisähkön syrjäyttäminen vähentää pelkästään tänä vuonna Euroopan sähköntuotannon päästöjä suunnilleen Suomen vuosipäästöjen verran.

6. Uniper neuvottelee Saksan valtion kanssa hiilen alasajosta

Saksassa on 45 GW rusko- tai kivihiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia. Uniperin osuus tästä on alle 9 % (3,8 GW). Saksan hiilikomissio julkaisi toukokuussa suosituksensa hiilen asteittaiselle alasajolle vuoteen 2038 mennessä. Aikaisemmin Saksassa on jo päätetty ydinvoiman alasajosta vuoteen 2022 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Saksa aikoo sulkea noin puolet sähköntuotannostaan vajaassa 20 vuodessa.

Siirtymä on tehtävä järjestelmällisesti, sillä kyse on mittavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Suuria ruskohiilitoimijoita on Saksassa vain vähän ja samat yhtiöt omistavat myös hiilikaivokset, siksi valtio aikoo tehdä erilliset sopimukset laitosten ja kaivosten sulkemisesta yhtiöiden kanssa. Kivihiilen osalta järjestetään todennäköisesti huutokauppoja. Yksi keskeisiä avoimia asioita ovat korvaukset energiayhtiöille, jotta ne voivat päättää sulkemisista ja toisaalta turvata tulevat investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan energiaan. Lakiehdotusta odotetaan tämän syksyn loppupuolella. Neuvotteluja Saksan valtion kanssa käy Uniperin johto, ei Fortum.

Uniperillä on Saksassa rakenteilla suuri Datteln 4 -hiilivoimalaitos, jonka käyttöönotto on suunniteltu ensi vuodelle. Monet ovat kyseenalaistaneet uuden hiilivoimalaitoksen avaamisen. Saksan hiilen alasajosuunnitelmassa määritellään, paljonko hiileen perustuvaa tuotantoa saa olla markkinoilla. Jos Datteln päätetään käynnistää, vastaava määrä vanhempaa eli tehottomampaa ja saastuttavampaa kapasiteettia pitää sulkea.

7. Case-Hollannissa on kyse kansainvälisten sopimusten noudattamisesta, ei kivihiilikiellon periaatteellisesta vastustamisesta

Julkisuudessa on väitetty, että Uniper vastustaa Alankomaissa suunnitteilla olevaa kivihiilikieltoa ja on nostanut kanteen Alankomaiden valtiota vastaan. Medialähteiden mukaan Uniper ei ole tehnyt päätöstä kanteen nostamisesta, eikä Uniper vastusta hiilivoiman alasajoa itsessään, vaan haluaa, että Hollanti noudattaa yksityisenomaisuudensuojasta solmittua, kansainvälistä sopimusta, mikäli se päätyy asettamaan hiilivoimatuotannolle takarajan.

Kansainvälinen energiaperuskirja, The International Energy Charter Treaty, suojelee yrityksiä yksipuolisilta sääntelyn muutoksilta. Peruskirjan on allekirjoittanut 53 maata vuonna 1998, ja sitä sovelletaan kaikkiin energiateknologioihin, niin uusiutuviin-, kuin hiili- kaasu ja ydinvoimaankin. Uniperin voimalaitos Hollannissa käynnistyi vasta vuonna 2016 ja sen suunniteltu käyttöikä on useita kymmeniä vuosia. Investointipäätös laitokseen tehtiin 2007 Alankomaiden silloisen hallituksen myötävaikutuksella.

Energiamurros vaatii tulevaisuudessa mittavia investointeja puhtaaseen energiaan ja myös kaasuun. On tärkeää, että tämä siirtymä on reilu myös energiayhtiöille, jotka ovat aikanaan investointinsa tehneet luottaen säätelyn vakauteen. Jos luottamusta ei ole, yhtiöt eivät uskalla jatkossa investoida, eikä uusia voimalaitoksia rakenneta. Alankomaiden hallitus ei ole ollut halukas neuvottelemaan korvauksista hiilivoimaloiden sulkemisesta, joten muutamat energiayhtiöt – Uniper mukaan lukien – ovat ilmoittaneet, että ne haluavat oikeudelta päätöksen asiaan. Kannetta ei ole vielä nostettu ja päätökset asiassa tekee Uniper.

Esa Hyvärinen
Head of CEO Office
Puhelin: +358 40 826 2646
esa.hyvarinen@fortum.com

Pekka Lundmark kertoo hiilestä luopumisesta Q3-tulosinfossa
AU11

ForTheDoers-blogi