ForTheDoers-blogi

Uusiutuvaa energiaa ja hyvinvointia Imatralta Suomelle jo 90 vuotta

Marja Savolainen  ·  24 toukokuu 2019

Suomen suurin vesivoimalaitos, Fortumin Imatran voimalaitos, täyttää 25. toukokuuta pyöreät 90 vuotta. Voimalaitos valmistui aikanaan maatalousvaltaiseen Suomeen, joka tarvitsi teollisuutensa kehittämiseen edullista, kotimaista ja luotettavaa energiaa. Meillä ei ole öljylähteitä eikä hiiliesiintymiä, mutta meillä on koskia ja virtaavia vesistöjä. Vuonna 1921 nuoren Suomen eduskunta hyväksyikin esityksen vesivoimalaitoksen rakentamiseksi Imatrankoskeen.

Kahdeksanvuotisen rakennusurakan jälkeen valmistuneessa voimalaitoksessa oli kolme koneistoa. Tuotantokapasiteettia pidettiin niin valtavana, että voimalaitoksen vihkiäispuheissa ennustettiin ylpeänä Imatran voimalaitoksen tuotannon riittävän Suomen tarpeisiin ikuisiksi ajoiksi.

1. Imatran voimalaitoksen valvomo entisaikaan 2. Valtiojohtoa paikalla laitoksen vihkiäisissä vuonna 1929

Sähköä seitsemän koneiston voimalla

Toisin kuin vihkiäispuheiden kirjoittajat ennustivat, kehittyvä Suomi tuli tarvitsemaan runsaasti lisää sähköä. Jo vuotta myöhemmin Imatran vesivoimalaitokseen asennettiin neljäs koneisto ja vuosien 1936 - 1937 aikana otettiin käyttöön viides ja kuudes koneisto. Teollisuusyhteiskunnaksi kehittyvän Suomen sähköntarve jatkoi kasvuaan, joten vuonna 1951 asennettiin vielä seitsemäs ja samalla viimeinen koneisto. Voimalaitoksen kokonaisteho oli tuolloin kasvanut 156 megawattiin.

Tänään Imatran voimalaitoksen kokonaisteho on 192 megawattia. Lisää tuotantotehoa on saatu asteittain koneistojen peruskorjausten yhteydessä. Nykyisin Imatran voimalaitos tuottaa uusiutuvaa energiaa noin yhden terawattitunnin vuodessa (miljoona kilowattituntia), joka vastaa noin yhtä prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Vesivoiman merkitys on paljon suurempi kuin sen tuotantomäärät

Suomessa käytetystä sähköstä tuotettiin 1950 - 1960 -luvuilla jopa 50 prosenttia vesivoimalla. Tänään osuus on 10 - 20 prosenttia vuosittaisesta vesitilanteesta riippuen. Onko vesivoiman merkitys energiamarkkinoilla siis vähentynyt? Lukujen valossa näin voisi luulla. Todellisuus on kuitenkin toinen. Vesivoiman merkitys etenkin sähköjärjestelmän tasapainottajana on kasvanut ja kasvaa edelleen sääolosuhteista riippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvaessa sähköntuotannossa. Yhteiskunnan sähköistyminen kasvattaa uusiutuvan ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön kysyntää entisestään.

Ympäristökysymyksille ratkaisut tapauskohtaisesti

Tuotantovaiheessa päästötön ja koko elinkaarensa aikana erittäin vähäpäästöinen vesivoima on kansalaisten keskuudessa suosituimpia sähköntuotantomuotoja Suomessa. Uusimpien kyselyjen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista suhtautuu vesivoimaan myönteisesti. Vesivoimaa arvostellaan lähinnä siksi, että padot tukkivat vaelluskalojen luontaiset vaellusreitit. Vesivoimayhtiöiltä onkin vaadittu usein standardiratkaisuna kalateitä kaikkien voimalaitosten yhteyteen. Me Fortumissa kuitenkin uskomme, että kustannustehokkain tapa hoitaa kalakantoja ja parantaa kalojen kulkua rakennetuissa vesistöissä ovat tapaus- ja vesistökohtaiset ratkaisut, jotka haetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuntien sekä viranomaisten kanssa. 

Esimerkiksi Vuoksessa tilanne on hyvin omanlaisensa. Mahtava Imatrankoski on ollut jo ennen patoakin kalojen luontainen nousueste. Kalateitä ja vaellusreitin avaamista oleellisempaa ovat siksi paikallisten kalakantojen elinympäristöt. Vuoksella olemme mukana Imatran kaupungin ja alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa kunnostamassa harjukselle ja taimenelle sopivia kutu- ja poikastuotantoalueita. Ympäristötyössä ei kuitenkaan koskaan olla valmiita, vaan uusia hankkeita ja myös kokonaan uudentyyppistä ajattelua etsitään jatkuvasti.

Vesivoimalla on tehtävä myös jatkossa

Kun nuori ja melko köyhä Suomi 90 vuotta sitten teki hartiavoimin töitä saadakseen edullista, kotimaista energiaa mahdollistamaan valoisamman tulevaisuuden, etsii tämän päivän Suomi vähintään yhtä tarmokkaasti keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. Tulevaisuudessa vesivoimalla onkin tehtävänä tarjota jo luotettavasti toimiva ratkaisu, joka mahdollistaa yhteiskunnan sähköistymisen uusiutuvalla ja mahdollisimman päästöttömästi tuotetulla sähköllä. 

Imatran voimalaitos nykyasussaan
Marja Savolainen

Marja Savolainen
Vesivoimatuotannon ympäristöpäällikkö
Vastaa vesivoiman ympäristöasioista ja niiden kehittämisestä sekä mm. ympäristövelvoitteiden hoidosta
marja.savolainen@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi