ForTheDoers-blogi

Tehdään Suomesta ilmastopolitiikan edelläkävijä

Kari Kankaanpää  ·  27 helmikuu 2019

On selvää, että ilmastonmuutoksen hillintä koskettaa koko suomalaista yhteiskuntaa. Poliitikoille haasteena tulee olemaan, kuinka ratkaista yhtälö kunnianhimoisesta, ja samalla kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti toteutetusta ilmastopolitiikasta.

Suomi on viime aikoina selvästi aktivoitunut EU:n ilmastopolitiikassa. Voimme kuitenkin olla vielä kokoamme suurempi vaikuttaja tiivistämällä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Keskeisiä vaikuttamiskohteita ovat EU:n pitkän aikavälin hiilineutraalisuustavoite ja EU:n päästökaupan kehittäminen.

Eurooppalaisen ilmastopolitiikan eturintamaan

Suomi on harjoittanut määrätietoista kansallista ilmastopolitiikkaa jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi otimme vuonna 1990 käyttöön hiilidioksidiveron ensimmäisenä maana. Kansainväliset sopimukset ja EU:n ilmastopolitiikka ovat sittemmin asettaneet entistä selkeämmin reunaehtoja kansalliselle ilmastopolitiikalle.

EU:n ilmastopolitiikassa Suomi ei ole aina näyttäytynyt erityisen kunnianhimoisena ja aloitteellisena - toisin kuin verrokkimaamme Ruotsi ja Tanska. Viime aikoina sekä valtiovallan että suomalaisen elinkeinoelämän näkemyksissä on kuitenkin on tapahtunut selkeä muutos, joka on vienyt meidät edelläkävijöiden joukkoon.

Pohjoismaisesta yhteistyöstä lisää vaikuttavuutta

Pohjoismaiden energiayhteistyön syventäminen on ollut kiitettävästi esillä viime aikoina. Samaan tapaan tulisi vahvistaa yhteistyötä ilmastopolitiikassa. Pohjoismaiden on tehokkaampaa ajaa yhdessä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:lle sekä vaikuttaa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan EU:ssa ja YK:ssa. Viiden Pohjoismaan tammikuussa laatima yhteinen ilmastojulistus on tässä hyvä lähtökohta.

Pohjoismaat ovat kukin tahollaan tavoittelemassa hiilineutraalisuutta, mutta kansallisten politiikkojen valmistelu on ollut "siiloutunutta", eikä naapuria ole juurikaan konsultoitu. Tässä on parannettavaa, onhan kyseessä mm. yhteinen sähkömarkkina-alue ja maillamme on muutoinkin paljon yhteisiä intressejä.

Kunnianhimoa pitkän aikavälin tavoitteeseen…

Suomen EU-puheenjohtajuus kuluvan vuoden jälkipuoliskolla luo hyvän mahdollisuuden vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikan muotoutumiseen. EU:n tavoitteena on vahvistaa tänä vuonna pitkän aikavälin tavoitetila komission viime marraskuussa tekemän ehdotuksen pohjalta. Suomen tulee IPCC:n 1,5 asteen tavoitteeseen pohjautuen pyrkiä varmistamaan EU:n poliittinen sitoutuminen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi uuden komission työohjelmaan on saatava ehdotus kustannustehokkaasta päästövähennyspolusta välitavoitteineen nykyhetkestä vuoteen 2050 asti.

… mutta realismia lyhyellä aikavälillä

Suomi on vahvasti lähtenyt ajamaan EU:n 2030 päästövähennystavoitteen nostamista nykyisestä 40%:sta tasolle 55% verrattuna vuoteen 1990. Komission mukaan tavoitteen uudelleentarkastelu ajoittuu kuitenkin vasta vuosille 2023-2024. Suomi siis tuskin pystyy edistämään asiaa puheenjohtajakaudellaan, ellei toukokuun EU-huippukokouksessa yllättäen löydy korkeaa poliittista tahtoa asialle.

Euroopan nykyisessä poliittisessa tilanteessa lyhyen aikavälin tavoitteen kiristys on haastavaa, ellei jopa epärealistista. Pohjoismaiden ohella Alankomaat on tiettävästi ainoa jäsenmaa, joka oikeasti ajaa 55% tavoitetta. Tavoitteen muuttaminen edellyttäisi massiivista lainsäädäntötyötä. Vastikään hyväksytty laaja puhtaan energian lakipaketti tulisi avata jo ennen kuin se edes on tullut voimaan. Tähän tuskin on suurta intoa EU-organisaatioissa ja jäsenmaissa. Vaikka me Fortumissa kannatamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, 2050 hiilineutraalisuustavoitteen hyväksymistä ei mielestämme ole syytä riskeerata 2030 tavoitteeseen liittyvän eripuran vuoksi.

EU:n päästökauppaa on laajennettava…

Suomi on tuoreissa linjauksissaan nostanut päästökaupan EU:n ilmastopolitiikan tärkeimmäksi ohjauskeinoksi ja tukee sen kehittämistä. Tämä on erityisen kannatettava linjaus, sillä mitä laajemmin EU:n talous on päästökaton ja markkinaehtoisen päästöjen hinnoittelun piirissä, sitä helpompaa on EU:n koko päästökehityksen ohjaaminen kestävälle uralle. Markkinaehtoisena, teknologianeutraalina ja kustannustehokkaana ohjauskeinona päästökauppa luo elinkeinoelämälle pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.

Nykyisellään päästökauppa kattaa vain noin puolet EU:n päästöistä. Ensimmäinen potentiaalinen laajennus olisi koko lämmitys- ja jäähdytyssektorin liittäminen päästökauppaan vuodesta 2030 alkaen. Päästökaupan ulkopuolella olevan kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöt EU:n alueella ovat luokkaa 650 Mt/a. Sen mukaantulo kasvattaisi päästökaupan kattamien päästöjen määrää noin kolmanneksella. Suomen tulisi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa valmistella eurooppalaiseen keskusteluun ehdotus, jonka pohjalta komissio voisi tehdä lainsäädäntöehdotuksen.

… ja järjestelmän toimintaa tehostettava

Päästökaupan laajentamisen ohella on tärkeää tehostaa sen toimintaa. Tässä keskeisiä vaikuttamisen paikkoja ovat markkinavakausmekanismin uudelleenarviointi vuonna 2021 sekä lineaarisen päästövähennyskertoimen uudelleentarkastelu vuonna 2024.

Lineaarinen päästövähennyskerroin on EU:n päästökauppajärjestelmään luotu mekanismi, jota säätämällä varmistetaan, että järjestelmän päästöt vähenevät tavoitteen mukaisesti. Nykyisellään kerroin on 1,74% ja vuodesta 2021 lähtien 2,2%, mutta sitä on nostettava tasolle 3%, jos päästökauppasektorin nettopäästöt halutaan nollaan vuonna 2050. Tavoiteltaessa Suomen ajamaa 55% päästövähennystä vuonna 2030, kertoimen tulee olla 6% suuruusluokkaa 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Vuoden 2019 alusta käynnistyneen markkinavakausmekanismin tavoitteena on luoda vakautta ja ennustettavuutta päästöoikeusmarkkinalle. Mekanismin uudelleenarvioinnissa tulee vuosille 2019-2023 sovittua päästöoikeuksien 24%:n sisäänottotahtia jatkaa vuoteen 2030 saakka.

Kansalliset toimet kohdistettava päästökaupan ulkopuolelle

Kansallisessa ilmastokeskustelussa on olennaista erottaa, mitkä asiat ovat eurooppalaisen ja mitkä kansallisen ohjauksen piirissä. Lähtökohtaisesti kansalliset ohjauskeinot ja toimet tulee keskittää päästökauppasektorin ulkopuolisille sektoreille. Mikäli päällekkäistä sääntelyä päästökauppasektorilla päätetään tehdä - kuten kivihiilen käytön kieltäminen - on toimien vaikutus päästökauppaan neutraloitava pidättämällä vastaava määrä päästöoikeuksia markkinoilta. Muutoin kansalliset politiikkatoimet Suomessa johtavat päästöjen kasvuun jossain muualla EU:ssa, ja haluttua ilmastovaikutusta ei synny.

Olennaista on myös harjoittaa ennakoitavaa ja pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa ilmastopolitiikkaa, jotta yritykset uskaltavat investoida. Poliittista sitoutumista voidaan vahvistaa parlamentaarisilla kannanotoilla. Tästä joulukuussa tehty kahdeksan puolueen ilmastolinjaus on lupaava esimerkki.

Selvää on, että ilmastonmuutoksen hillintä koskettaa koko suomalaista yhteiskuntaa. Poliitikoille haasteena tulee olemaan, kuinka ratkaista yhtälö kunnianhimoisesta, ja samalla kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti toteutetusta ilmastopolitiikasta.

Lisää ajatuksiamme energiamurroksen edistämisestä voit lukea pitkin kevättä ForEnergy-blogistamme ja tältä verkkosivultamme: www.fortum.fi/vaaliviestit-2019.

Yhdessä kohti puhtaampaa maailmaa, #JoinTheChange!


Kari Kankaanpää
Ilmastoasioiden päällikkö, yhteiskuntasuhteet
050 4532330
kari.t.kankaanpaa@fortum.com
Twitter: @KankaKari

Kari Kankaanpää

Kari Kankaanpää
Head of Public Affairs Finland
Puhelin: +358 50 453 2330
kari.t.kankaanpaa@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi