ForTheDoers-blogi

Tee ilmastoteko: Äänestä europarlamenttivaaleissa

Tatu Hocksell  ·  16 toukokuu 2019

EU on jo ottanut isoja askelia ilmastopolitiikassa, mutta seuraavalla kaudella tahti kovenee.

Europarlamenttivaalit ovat ihan kulman takana, ja sen huomaa Brysselin kaduilla. Euroedustajat ovat lähteneet kotimaihinsa kampanjoimaan ja komissaarit valmistautuvat työpaikan vaihtoon. Aivan hiljaista täällä ei toki ole, sillä Brysselin väki ennustelee jo seuraavan parlamentin kokoonpanoa.

Eurovaaliaiheiset tilaisuudet saattavat vetää salin täydeltä kuulijoita Brysselin eurokuplassa, mutta muissa pääkaupungeissa todellisuus ei voisi olla erilaisempi. Vuoden 2014 eurovaaleissa vain 39,1 prosenttia suomalaisista äänesti, ja viimeisimmän eurobarometrin mukaan vain kolmasosa eurooppalaisista tiesi vaalien olevan toukokuussa. Häkellyttävät 5 prosenttia tiesi oikeat äänestyspäivät. Vain 10 prosenttia alle 25-vuotiaista äänesti viime eurovaaleissa, mikä tuntuu vaikealta uskoa nyt, kun katsoo nuorten aktiivista otetta ilmastoasioissa.

EU on jo ottanut isoja askelia ilmastopolitiikassa…

Mistä kiinnostuksen puute johtuu? Aiheet, joiden kanssa EU-instituutiot työskentelevät, ovat tulevaisuutemme kannalta kriittisiä. Viimeisen viisivuotiskauden aikana EU saavutti paljon energia- ja ilmastopolitiikan alalla. Se vahvisti päästökaupan säännöt vuoteen 2030 asti ja sopi markkinavakausvarannosta (Market Stability Reserve, MSR). Vuonna 2019 toimintansa aloittanut MSR poistaa markkinoilta päästöoikeuksien ylijäämää siirtämällä huutokaupattavia oikeuksia varantoon ja mitätöimällä varannossa säilytettäviä oikeuksia. Tämän ansiosta päästöoikeuden hinta kolminkertaistui vuoden 2018 alun 8 eurosta/tCO2 vuoden lopun 25 euroon/tCO2. Näillä hinnoilla sähköntuotannossa aletaan jo nähdä muutoksia, kuten siirtymää hiilestä kaasuun.

Myöhemmin kauden aikana EU:n ilmastoväellä piti kiirettä puhtaan energian paketin kanssa. Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketti (Clean Energy for all Europeans, CEP) uudisti sähkömarkkinoiden pelisäännöt lähes kokonaan. Hallintomalliasetuksen mukaisesti jäsenmaiden tuli toimittaa komissiolle luonnokset kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmistaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Hirveästä nimestään huolimatta hallintomalliasetus on selkeästi parantanut ilmasto- ja energiasuunnittelua, ja nyt ministeriöt puhuvat samaa kieltä keskenään. CEP:n myötä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita nostettiin. Uusiutuvan energian osuutta on lisättävä 32 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuutta tulisi parantaa 32,5 prosentilla. Sekä energiatehokkuustavoitetta että uusiutuvan energian tavoitetta arvioidaan uudelleen vuonna 2023 – siis seuraavan parlamentin kaudella!

…mutta seuraavalla kaudella tahti kovenee

EU-instituutioiden pöydillä on paljon asiaa, kun EU:n pitkän aikavälin tavoitteista päätetään. Saadaanko ilmastoneutraalista Euroopasta sovittua vuoteen 2050 mennessä? Suomen puheenjohtajuuskausi osuu tähän sopivasti: se on todellinen näytön paikka. Päättyvällä kaudella kirjoitettiin uudelleen sähkömarkkinoiden pelisäännöt; seuraavalla kaudella on kaasumarkkinoiden vuoro. On haettavatärkeisiin kysymyksiin kuten mikä on vähäpäästöisten kaasujen rooli tulevina vuosikymmeninä.

Miksi kansalaisia ei sitten kiinnosta?

Mistä kiinnostuksen puute EU-vaaleihin sitten johtuu? Yllämainitut aiheet ovat sellaisia, joiden pitäisi herättää kiinnostus. Helsingin kadut täyttäneet ilmastomarssit osoittavat, että ihmiset ja etenkin nuoret innostuvat politiikasta kun aihe on "polttava". Johtuuko kiinnostuksen puute siitä että europarlamentin rooli on ymmärretty väärin? Päätöksenteko on ilmasto- ja energia asioissa jaettu jäsenmaiden ja EU:n välillä:jäsenmailla on oikeus päättää energiantuotantotavoistaan itse, mutta ilmastopolitiikan isot raamit vedetään EU-tasolla. Vuoden 2009 Lissabonin sopimuksen myötä parlamentti on yhtäläinen päätöksentekijä neuvoston kanssa melkein kaikessa lainsäädännössä. Summa summarum, europarlamentti on yksi keskeisimmistä instituutioista Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Ehkä kyse onkin vain kommunikaatio-ongelmasta eurokraattien ja kansan välillä. EU voi tuntua kaukaiselta ja tekniseltä – ne jotkut tekevät päätöksiä siellä jossain. Toisaalta kuka voi moittia ihmisiä, jos kiinnostavin asia,  joka EU:sta uutisoidaan, on kellojen siirtelyn loppuminen.

Tatu Hocksell

Tatu Hocksell
Public affairs specialist
Tatu työskentelee asiantuntijana Fortumin yhteiskuntasuhteiden tiimissä.
Puhelin: 044 062 0940
tatu.hocksell@fortum.com

European Parliament - main energy and climate actions in the last term
European Parliament - key issues for the next term
AU11

ForTheDoers-blogi