Datakeskukset tuottavat paljon hukkalämpöä, joka voidaan tehokkaasti hyödyntää kaukolämpöverkossa. Tämä kuitenkin edellyttää, että datakeskus on sijaintinsa puolesta järkevä liittää verkkoon. Parhaimmillaan hukkalämpöjen hyödyntäminen myös auttaa pitämään kaukolämmön hinnan kilpailukykyisenä. Suurella, noin 100 MW:n datakeskuksen hukkalämpömäärällä voitaisiin kattaa jopa 35 % Espoon kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta.
Pohjoismaihin odotetaan paljon uusia datakeskusinvestointeja
Ilmastonmuutosta hillitäksemme meidän on siirryttävä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Hiilineutraali yhteiskunta tarkoittaa mm. sitä, että useiden teollisuuden alojen on siirryttävä fossiilista energianlähteistä hiilidioksidivapaasti tuotetun sähkön käyttöön. Samaan aikaan lähes kaikki elämänalueet digitalisoituvat. Datakeskustoimiala onkin yksi merkittävimmin kasvavista toimialoista lähitulevaisuudessa myös Pohjoismaissa.
Datakeskukset tarvitsevat toimiakseen sähköä, joka on Pohjoismaissa jo nyt pitkälti tuotettu hiilidioksidivapaasti, pääosin vesi- tai ydinvoimalla ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös tuulivoimalla. Datakeskuksen tietokoneissa sähkö muuttuu lämmöksi, joka voidaan hyödyntää kaukolämpöverkon kautta rakennusten lämmityksessä.
Pohjoismaat käyvät jatkuvaa kilpailua datakeskuksista, ovathan investoinnit suuria ja mm. rakennusajan työllisyyden kautta niiden heijastusvaikutukset yhteiskuntaan laaja-alaisia. Tanskalainen COWI ennusti Pohjoismaiden ministeriöneuvostolle marraskuussa 2018 tekemässään raportissa, että vuoteen 2025 mennessä Pohjoismaihin investoidaan vuosittain 280–580 MW:n (sähkötehoa) edestä uusia datakeskuksia. Rahassa tämä tarkoittaisi yli 20 miljardin euron investointeja.
Totta kaikki haluamme, että osa näistä investoinneista kohdistuisi Suomeen. Fortum pyrkii nyt "energia-arkkitehtinä" luomaan edellytyksiä yhden tai useamman merkittävän datakeskusinvestoinnin saamiseksi Suomeen.
Espoosta ja laajemmin Uudeltamaalta on hyvät tietoliikenneyhteydet Manner-Eurooppaan. Suomen strateginen sijainti Euroopan ja Aasian välissä korostuu entisestään, jos ja kun uusi arktinen tietoliikennekaapeli saadaan rakennettua Pohjoiselle jäämerelle suomalaisen Cinian ja näiden kumppaneiden toimesta.
Suuri datakeskus Espooseen – työpaikkoja ja hiilineutraalia hukkalämpöä
Suuri datakeskusinvestointi on jopa miljardiluokkaa, ja tyypillisesti rakennusvaihe työllistää 1 000–2 000 henkeä. Suuren datakeskuksen normaalin toiminnan suora työllistävä vaikutus on tyypillisesti 100–300 henkeä. Lisäksi iso datakeskus synnyttää paljon välillisiä työpaikkoja, joita syntyy sekä tarpeesta tukea datakeskuksen operointia että yrityksiin, jotka sijoittuvat datakeskuksen läheisyyteen hyödyntääkseen datakeskuksen laskentatehoa, hyviä tietoliikenneyhteyksiä ja osaajia.
Tällä hetkellä jopa 99 % datakeskusten hukkalämmöstä jää globaalisti hyödyntämättä. Espoossa datakeskuksen energiatehokkuus paranisi merkittävästi, kun hukkalämpö voitaisiin myydä kaukolämpöverkkoon. Tällaista potentiaalia on harvalla paikkakunnalla maailmassa ja olisi tehotonta jättää potentiaali käyttämättä.
Miksi Fortum hakee suunnitteluvarausta Espoossa juuri Hepokorpeen?
Datakeskustoimijoilla on tarkat tekniset vaatimukset sijaintipaikalle. Datakeskuksen sähköntarve on suuri, joten se pitää pystyä liittämään korkeajännitteiseen sähköverkkoon. Datakeskusrakennukset ovat suuria ja tyypillisesti yksikerroksisia, joten tontin pitää olla iso. Jotta datakeskustoimijat kiinnostuvat kohteesta, pitää tilaa olla lähtökohtaisesti jopa kymmeniä hehtaareja, jotta toimintaa voidaan joustavasti laajentaa, kun palvelujen kysyntä kasvaa. Hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää läheisyydestä löytyvää kaukolämpöverkkoa, jonka kautta datakeskustoimija voi myydä hukkalämmön, parantaa energiatehokkuuttaan ja samalla laskea toimintakustannuksiaan.
Espoon kaupungilla on Hepokorven alueella maanomistuksia, joiden soveltuvuutta datakeskuksen sijaintipaikaksi kaupunki parhaillaan selvittää. Vaadittavan tontin koon ja muun muassa korkeajännitesähköverkon rakennettavuuden näkökulmasta Hepokorpi on tähän mennessä tunnistetuista Espoon kaupungin omistamista paikoista potentiaalisin. Kaupungin selvitykset tulevat aikanaan osoittamaan, olisiko kyseinen hanke alueella mahdollinen.
Fortum on valmis ja halukas keskustelemaan kaikista mahdollisista vaihtoehdoista, jotka täyttävät datakeskuksen sijaintiin liittyvät tekniset vaatimukset. Fortum etsii mahdollisia sijoituspaikkoja myös Espoon ulkopuolelta, ja esimerkiksi Kirkkonummen kanssa on käyty jo keskusteluja.
Itsekin espoolaisena hiihdon harrastajana ymmärrän myös kaupunkilaisten huolen Hepokorpeen liittyen, onhan alue osittain yhteydessä Oittaan virkistysalueeseen. On hyvä, että asiasta keskustellaan nyt, kun olemme vasta suunnitteluvaiheessa. Ilman avointa vuoropuhelua ja kaikkien sidosryhmien tukea satojen miljoonien eurojen investointi Espooseen ei onnistu. Positiivisen investointipäätöksen saaminen edellyttää, että niin kaupunkilaiset, kuntapäättäjät, yritykset kuin valtiojohtokin toivottavat mahdollisen datakeskusoperaattorin tervetulleeksi.
