Blogi

Suomen sähköntuotannon kilpailukyky on ilmaston etu

Kari Kankaanpää  ·  13 maaliskuu 2019

Päästöttömän sähköntuotannon kilpailukyvyn varmistaminen on yksi Fortumin viesteistä kevään 2019 eduskuntavaaleihin osallistuville päättäjille. Sähköllä on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettu sähkö auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Jotta muiden sektoreiden sähköistämistä voidaan edistää kannattavasti ja kestävästi, on päästöttömän sähköntuotannon kilpailukyvystä pidettävä huolta.

Uusituvaa energiaa vesivoimalla

Viime vuonna noin 80 % Suomen sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Tuonti naapurimaista kattoi 23 % sähkön käytöstä, ja suurin osa Suomeen tuodusta sähköstä oli muissa Pohjoismaissa vesi- ja ydinvoimalla tuotettua päästötöntä sähköä. Ruotsista ja Norjasta sähköä viedään tulevaisuudessa kuitenkin enenevästi myös muualle Eurooppaan. Lisäksi Ruotsissa kaksi vanhinta ydinvoimayksikköä suljetaan parin vuoden sisällä. Emme siis voi  tuudittautua tuontisähkön kasvattamisen varaan, vaan Suomen on huolehdittava siitä, että oma sähköntuotantomme säilyy kilpailukykyisenä. Se on tärkeää sekä päästöjen vähentämiseksi että  omavaraisuuden ylläpitämiseksi.

Päästötön sähkö ei ole ilmaista tuottaa

Energia-alan liputtamat huolet päästöttömän sähköntuotannon kilpailukyvystä tuntuvat välillä olevan kuulijoille kuin tuulen huminaa. Varsinkin kun moneen uusiutuvaan energialähteeseen - veteen, tuuleen ja aurinkoon - liittyy mielikuva lähes ilmaisesta energiantuotannosta. Kerran kun jonkun voimalaitoksen rakennat, niin siinähän se sitten tuottaa sähköä luontoäidin tarjoamasta ilmaisesta polttoaineesta.

Todellisuus on toinen, sillä voimalaitosten investointi-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten päälle tulee paljon muita kuluja. Ja erityisesti nämä muut kuluerät ovat olleet reippaassa nousussa.

Energiateollisuuden mukaan Suomen energiantuotannon hallinnolliset kustannukset (verot ja kantaverkkomaksut) ovat kasvaneet yli 2,5-kertaisiksi viimeisen 10 vuoden aikana. Ydinvoimalaitoksilla kasvussa ovat olleet myös ydinturvallisuuteen liittyvät kustannukset.

Kiinteistöverot kasvussa

Oma lukunsa ovat kiinteistöverot, jotka ovat jo lähtökohtaisesti sähköntuotannossa korkeammat kuin muilla teollisuusaloilla. Voimalaitosten kiinteistöverot ovat kymmenessä vuodessa nousseet 50 prosentilla ja laajentuneet kattamaan myös tuulivoiman. Kun yleinen kiinteistöveroprosentti oli viime vuonna Suomessa 0,93–2,00 %, useat voimalaitospaikkakunnat soveltavat voimalaitoksiin kiinteistöveron sallittua enimmäisprosenttia eli 3,10 %. Vanhojen voimalaitosten poistumisen myötä katoaa myös osa kiinteistöverotuotosta. Ala onkin huolissaan kiinteistöveron jatkuvasta korotuspaineesta. Toisaalta Suomen ydin- ja tuulivoimatuotannon kasvaessa myös kiinteistöverotuotot kasvavat.  

Kiinteistöverotuksen näkökulmasta sähköntuotantoa pidetään lähinnä muun teollisuuden tuotannontekijänä, vaikka kyse on itsenäisestä teollisuuden alasta. Onkin vaikea nähdä perusteita sille, että sähköntuotantoa kohdellaan eri tavalla kuin muita teollisuudenaloja. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin välistä eroa tulisikin jatkossa kaventaa. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, ettei parhaillaan käynnissä oleva kiinteistöjen maapohjan ja rakennusten verotusarvojen uudistustyö johda siihen, että voimalaitosten kiinteistöverorasitus nousee entisestään.  

Kantaverkkomaksut merkittävä lisäkustannus Suomen sähköntuotannolle 

Toisin kuin Suomessa, monissa Euroopan maissa sähköntuotannolta ei peritä verkkomaksuja lainkaan. Suomessa nämäkin kustannukset ovat nousseet reippaasti: kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköntuottajilta perimät kantaverkkomaksut ovat kolminkertaistuneet tällä vuosikymmenellä. Näin ollen Suomessa tuotetun sähkön vientiä Baltiaan rasittaa merkittävä lisäkustannus verrattuna Baltian omaan tuotantoon, josta ei peritä kantaverkkomaksuja.

Sähköntuottajilta perittävät kantaverkkomaksut tulisi ensisijaisesti ohjata rajasiirtokapasiteetin vahvistamiseen. Lisääntynyt rajasiirtokapasiteetti parantaisi sähköntuotannon kilpailukykyä lisäämällä vientimahdollisuuksia runsaan tuotannon aikana. Se myös varmistaisi sähkön saatavuutta kireissä tilanteissa. Sähkön siirtokapasiteetti Suomesta Viroon on jo tänäkin vuonna ollut joinain aikoina täydessä käytössä. Lisäämällä vientikapasiteettia Viroon voitaisiin Suomen päästöttömällä tuotannolla korvata esimerkiksi runsaspäästöistä palavan kiven käyttöä Virossa. Siirtämällä sähköä edelleen etelään voitaisiin korvata myös hiilivoimaa Puolassa.

Vesivoimatuotannon kilpailukyvyllä suuri merkitys

Erityistä huolta liittyy vesivoiman kilpailukykyyn. Säätävänä tuotantomuotona vesivoima pystyy tehokkaasti vastaamaan sähkön käytön ja tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon vaihteluihin kaikilla aikajänteillä. Sen ansiosta voidaan välttää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pitää sähkön tuotantokustannukset kohtuullisena.

Onkin tärkeää, että turvaamme energiajärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisen vesivoiman toimintaedellytykset välttämällä sen säätökäyttöä rajoittavia ja lisäkustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä.

Vesivoimantuotannon ympäristövaikutuksia tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon vesivoiman tuomat ilmastohyödyt ja merkitys sekä itsessään uusiutuvana että muun uusiutuvan energiantuotannon mahdollistavana tuotantomuotona. Mitä enemmän vesivoimaa on, sitä enemmän ja helpommin vaihtelevaa tuuli- ja aurinkosähköä voidaan järjestelmään lisätä. Siksi vesilain ja ympäristövelvoitteiden muutostarpeita arvioitaessa lähtökohtana tulee olla voimalaitosten säätö- ja tuotantokyvyn säilyttäminen. Ympäristövelvoitteiden tulee perustua hankekohtaisesti arvioituihin ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaviin hyötyihin standardivaatimusten sijaan. Tapauskohtaisilla ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuntien sekä viranomaisten kanssa etsityillä ratkaisuilla saadaan aikaan kustannustehokkaita parannuksia esimerkiksi kalakantojen hoitoon ja kalojen kulkuun rakennetuissa vesistöissä.

Sähköistyminen vie kohti puhtaampaa maailmaa 

Sähköllä on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettu sähkö auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä muilla sektoreilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Jotta muiden sektoreiden sähköistämistä voidaan edistää kannattavasti ja kestävästi, on päästöttömän sähköntuotannon kilpailukyvystä pidettävä huolta. Sekä nykyinen että uusi päästötön sähköntuotanto Suomessa tarvitsevat toimintaedellytykset, joilla kotimainen tuotantomme pysyy kilpailukykyisenä avoimilla pohjoismaisilla ja eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla.

Kari Kankaanpää
päällikkö, yhteiskuntasuhteet; ilmastopolitiikka, vesivoima, bioenergia
Puhelin: +358 50 453 2330
[email protected]

AU11

ForEnergy-blogi

Keinoja onnistuneen energiamurroksen toteuttamiseen