Joulun alla julkaistu kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen ilmastojulistus, jonka olennainen sisältö vahvistui viime viikolla Suomen tavoitteiksi kuluvan vuoden jälkipuoliskon EU-puheenjohtajakaudelle, luo erinomaisen pohjan tulevalle nelivuotiskaudelle.
Meille Fortumissa energia- ja ilmastohaasteiden ratkaiseminen on arkea joka päivä. Toiveemme päättäjille on hallituspohjasta riippumatta sama: tehkää päätöksiä, jotka tukevat yritysten mahdollisuuksia edistää puhtaampaa energiantuotantoa ja aitoa kiertotaloutta markkinaehtoisesti. Uskomme, että tällä tavoin varmistamme parhaiten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja energiamurroksen onnistumisen Suomessa.
Tiivistimme omat näkemyksemme seitsemään keinoon.
1. Tehdään Suomesta edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Meidän on vaikuttavampaa ajaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:lle, jolta Ison-Britannian EU-eron myötä on katoamassa selkeä ilmastopoliittinen johtaja. Meillä Pohjolassa on myös aidosti annettavaa muulle Euroopalle, koska olemme alueena edenneet jo varsin pitkälle vähähiilisyyteen siirtymisen tiellä ja onnistuneet samalla luomaan talouskasvua. Pohjoismaiden energiayhteistyön syventäminen onkin ollut kiitettävästi esillä viime aikoina. Sanoista on seuraavaksi siirryttävä tekoihin.
EU:n tulee tämän vuoden kuluessa varmistaa poliittinen sitoutuminen hiilineutraalisuuteen eli päästöjen ja nielujen saattamisesta tasapainoon vuoteen 2050 mennessä. Seuraavan EU-komission tehtävänä on valmistella lainsäädäntö, joka viitoittaa mahdollisimman kustannustehokkaan päästövähennyspolun välitavoitteineen vuosisadan puoleenväliin saakka. Myös EU:n ilmastopolitiikan keskeistä instrumenttia - päästökauppaa - on kehitettävä. Nykyistä suurempi osa päästöistä on tuotava EU:n markkinaehtoisen päästökaupan piiriin, ensimmäisenä lämmitys ja jäähdytys. Kansallisten toimien tulee olla yhdenmukaisia EU:n ohjauskeinojen kanssa ja esimerkiksi päästökaupan kanssa päällekkäisten kansallisten toimien vaikutus päästömarkkinaan tulee kompensoida mitätöimällä päästöoikeuksia.
2. Varmistetaan päästöttömän sähköntuotannon kilpailukyky
Kotimaisen, päästöttömän sähköntuotannon kilpailukyky on sekä teollisuuden että kuluttajien etu. Markkinaehtoisesti toimivan sähköntuotannon kilpailukykyä ovat viime aikoina nakertaneet - välillä epäjohdonmukaisestikin - kohonneet kiinteistöverot, kantaverkkomaksut ja muut kiinteät kustannukset. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) kilpailukykyä ovat rasittaneet puolestaan jatkuvasti kohonneet polttoaineverot. Huolta on myös pidettävä tuuli- ja aurinkoenergian lisäämistä tukevan vesivoiman toimintaedellytyksistä. Energiajärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisen vesivoiman kustannusrasitusta ei voi lisätä kohtuuttomien velvoitteiden ja maksujen muodossa. Kansallisen kalatiestrategian toimeenpanoa sekä kärkihankerahoitusta tulee jatkaa seuraavalla hallituskaudella.
3. Edistetään energiamurrosta tukemalla innovaatioita
Energiamurroksen kustannukset niin meillä kuin muualla ovat niin valtavat, ettei kustannuksia voi sälyttää yksin veronmaksajien harteille, vaan siirtymä on tehtävä pitkälti markkinaehtoisesti. Yhteiskunnankin tukea tarvitaan, mutta se on suunnattava tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ja niiden kaupallistamiseen. Tuotantotukien aika on ohi. Innovaatiorahoituksella voimme Suomessa edistää muun muassa uusien puhtaiden energiateknologioiden ja uusien biopohjaisten materiaalien kehittämistä ja kaupallistamista. Energiamurros on myös mahdollisuus kehittää uusia vientituotteita.
4. Sitoudutaan pohjoismaisen sähkömarkkinan kehittämiseen
Pohjoismainen sähkömarkkina on ollut menestystarina, joka on kuitenkin välillä jäänyt poliittisessa päätöksenteossa vähemmälle huomiolle. Tälle yhteistyölle on nyt taas lisääntyvää kysyntää, kun yhteisiä markkinoita on kehitettävä siten, että kaupalliset sähkömarkkinat toimivat myös uusiutuvan energian - etenkin sääriippuvaisten tuuli- ja aurinkosähkön - lisääntyessä. Pohjoismaisen ja Baltian energiayhteistyön eteneminen vaatii vahvaa, yli hallituskausien jatkuvaa poliittista sitoutumista sovittujen toimien toteuttamiseen. Lähivuosina yhteisiä toimia edellyttävät muun muassa pohjoismaisten sähkön loppuasiakasmarkkinoiden, kulutusjouston ja energiavarastoja koskevien yhteisten pelisääntöjen kehittäminen sekä kantaverkkoyhteistyön tehostaminen erityisesti verkkosuunnittelussa.
5. Edistetään kiertotaloutta kunnianhimoisilla kierrätystavoitteilla
Kiertotaloudessa on paljon pelissä ilmaston kannalta, sillä tehokkaalla kierrätyksellä voimme vähentää merkittävästi kasvihuonekaasujen päästöjä. Mielestämme kiertotaloudessa painopisteen tulee olla tuotteiden kierrätettävyyden sekä kierrätettyjen materiaalien ja kierrätysmateriaalista valmistettujen tuotteiden markkinoiden toimivuudessa. Esimerkiksi muoveissa kierrätettävyys on huomioitava jo tuotteiden ja pakkausten suunnitteluvaiheessa. Muovijätteiden käsittelemiseksi ja kierrätysmateriaalin hyödyntämiseksi tarvitsemme kunnianhimoisia tavoitteita ja kannusteita - emme muoviveroa.
6. Kehitetään lämmitysmarkkinoita kilpailun toimivuutta
Kaukolämmöllä on tärkeä rooli osana kestävää, tehokasta ja älykästä kaupunkien energiajärjestelmää. Kaukolämpö ja kaukolämpöverkot voivat merkittävästi tukea energiamurrosta ja tuuli- ja aurinkoenergian lisäämistä mm. toimimalla lämpövarastona ja tuomalla siten älyä ja joustoa energiajärjestelmään. Jotta kaukolämpö voi kehittyä, on sen kilpailukyvystä pidettävä huolta. Esimerkiksi kaukolämpöverkkoon yhdistettyjen lämpöpumppujen verotusta tulisi keventää. Kaukolämmön päästöjen vähentämistä voidaan vauhdittaa erilaisten hukkalämmön lähteiden hyödyntämisellä. Suurten konesali-investointien saaminen Suomeen merkitsisi myös merkittävää hukkalämmön hyödyntämispotentiaalia. Siksi tuemme ehdotuksia parantaa Suomen kilpailukykyä muihin Pohjoismaihin verrattuna konesalien houkuttelemisessa. Sähköveron harmonisointi Ruotsin ja Norjan tasolle on tässä keskeisessä roolissa.
7. Tehdään johdonmukaisia, energiamurrosta tukevia veropäätöksiä
Markkinaehtoisesti tehtävä energiamurros edellyttää johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä myös verotuksessa. Suunniteltaessa verotusta ja muita kustannuksia on arvioitava niiden vaikutukset päästöttömän energiantuotannon kannattavuuteen ja kehittämismahdollisuuksiin. Päästökaupan kanssa päällekkäisestä verotuksesta on pyrittävä eroon.
Tässä lyhyesti muutamia näkemyksiä, joilla haluamme kannustaa eduskuntavaaliehdokkaita ja tulevia hallitusohjelman tekijöitä rakentavaan ja faktapohjaiseen energiakeskusteluun tänä keväänä.
