Suomelle valmistui tiistaina 16.10 ensimmäinen muovitiekartta, johon joukko asiantuntijoita kokosi keskeisiä toimia muovien aiheuttamien ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Kiertotalousratkaisu muoville ja kolmelle muulle keskeiselle materiaalille – alumiinille, teräkselle ja betonille – tarvitaan, jotta maapallon lämpeneminen voidaan pysäyttää kahteen asteeseen.
Olisin itse toivonut, että muovitiekartta olisi sisältänyt vieläkin kunnianhimoisempia, konkreettisia avauksia muovien kiertotalouden kehittämiseksi, mutta tämä on hyvä alku. Aloitetaan siis muovitiekartan positiivisilla avauksilla.
-
Muovijätteiden tehokkaampi kerääminen on avain kierrätysasteen nostamiselle
Muovipakkausten kiinteistökohtainen keräys kuluttajilta lisäisi muovien kierrätystä selvästi. Suomen jätelakiin pitäisi lisätä vaatimus muovin erilliskeräyksestä tietyn kokoisille kiinteistöille. Olisi hyvä tarjota kierrätysmahdollisuus myös muille kuin kuluttajapakkausmuoveille. Tämä tarkoittaisi käytännössä tuottajavastuuta myös muovituotteiden valmistajille. Muutamia keräystempauksia on jo järjestetty, ja kuluttajat ovat ottaneet ne innokkaasti vastaan. Koska muovituotteiden laatukirjo on niin valtava, nämä eivät kuitenkaan sovellu kerättäväksi yhdessä muovipakkausten kanssa.
-
Suomi voi auttaa ratkaisemaan muoviongelmaa kansainvälisesti
Suuri osa muovien kiertotalouden haasteista ovat globaaleja ja ne liittyvät myös EU:n lainsäädäntöön. Muovitiekartassa on hienosti nostettu esiin Suomen mahdollisuus edistää muovinkierrätystä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019. Suomi voi nostaa EU-agendalle lisätoimia pakkaussuunnittelun parantamiseksi sekä kierrätysmuovien käytön lisäämiseksi tuotteissa.
Hyvien avauksien lisäksi muovitiekartassa oli muutamia ehdotuksia, joiden vaikutukset saattaisivat olla päinvastaisia kuin tavoitteet. Näitä oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin arvokkaita avauksia.
-
Muovivero on vaikea ja epätarkka työkalu
Muovivero, joka kohdistuisi kertakäyttötuotteisiin tai kierrätyskelvottomiin tuotteisiin kuulostaa hyvältä, mutta rajanteko on vaikeaa. Itse en usko, että voisimme määritellä veron, joka kohdistuisi vain “turhiin” tuotteisiin tai sellaisiin tuotteisiin, joille löytyy ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
Yhteen materiaaliin kohdistuva vero, vaikka se porrastettaisiin oikeiden kriteerien mukaan, ei välttämättä ohjaa ympäristö- ja kiertotaloustavoitteiden kannalta positiiviseen suuntaan. Olisi tehokkaampaa parantaa kierrätysmateriaalien kilpailukykyä esimerkiksi kiertotalousvähennyksellä, joka vähentäisi uusiomateriaalien verorasitusta. Tällä hetkellä neitseellisistä raaka-aineista valmistetut tuotteet eivät maksa koko elinkaaren aikaista ympäristörasitustaan.
-
Pakkaussuunnittelu on kaiken A ja O, mutta jäänyt liian vähälle huomiolle
Kierrätettävyyden huomioiminen tuotesuunnittelussa on jäänyt muovitiekartassa varsin vähälle huomiolle kun muistetaan, miten tärkeässä roolissa se on muovin kierrätysasteen nostamisessa. Kierrätettävyyden huomioiminen pakkaussuunnittelussa on kuitenkin perusedellytys muovien kiertotaloudelle. Tällä hetkellä pakkaussuunnittelussa keskitytään liikaa vielä muovin määrän vähentämiseen pakkauksessa kierrätettävyyden sijaan. Muovipakkausten kierrätettävyyden parantamisella ja keräyksen tehostamisella voidaan vaikuttaa kierrätysasteeseen todella nopeasti, koska muovipakkauksilla on niin lyhyt elinkaari. Maanantaina kaupasta kotiin kannettu jäätelöpurkki on keräysastiassa nopeimmillaan samana päivänä.
Muovituotteita valmistava teollisuus, brändien omistajat ja kierrätysteollisuus eivät vielä keskustele tarpeeksi keskenään. Meidän fortumlaistenkin pitää olla tässä aktiivisempia.
Lopuksi muistuttaisin vielä, että muovinkierrätyksen ympäristöhyödyt eivät toteudu täysimääräisesti ellei kerätystä muovijätteestä synny korkealaatuista kierrätysraaka-ainetta, jolla pystytään korvaamaan neitseellistä muoviraaka-ainetta. Me olemme Fortumilla keskittyneet tähän viime vuosina. Muovia käytetään moniin tarkoituksiin ja tuotteiden valmistajien tiukat laatuvaatimukset on täytettävä. Siihen vaaditaan osaamista ja teknologiaa.
Kalle Saarimaa
Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja