ForTheDoers-blogi

Mitä verojalanjälkemme kertoo?

Reijo Salo  ·  18 maaliskuu 2019

Verojalanjälkiraportti kertoo, millainen veronmaksaja Fortum on. Avaamme veroihin liittyviä periaatteita, veroympäristöä ja riskejä sekä raportoimme verojen määrät verolajeittain maakohtaisesti.

Bicyclist in spring

Fortum on äskettäin julkaissut verojalanjälkensä osana vuoden 2018 raportointikokonaisuutta. Verojalanjälkiraportilla kerromme, millainen veronmaksaja Fortum on ja avaamme siihen liittyen periaatteita, veroympäristöä ja riskejä. Ja raportoimme tietenkin verojen määrät verolajeittain maakohtaisesti. Pyrimme antamaan lukijalle käsityksen tärkeimmistä ja oleellisimmista tekijöistä Fortumin verotuksessa. Verotus on loppujen lopuksi monimutkainen kokonaisuus, eikä verojalanjälkiraportti anna vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Ei ainakaan sellaisina, kuin niiden joskus haluttaisiin olevan.

Fortumin veroperiaatteet

Parannamme veroraporttiamme vuosittain, sillä laadukas läpinäkyvyys on kaikkien etu. Tällä kertaa haimme apua kansainvälisten suuryritysten muodostaman B-tiimin laatimista veroasioiden hallintaan liittyvistä suosituksista. Tutustuimme lisäksi näitä suosituksia kritisoineiden Action Aidin, Christian Aidin ja Oxfamen Getting to good -raporttiin ja sen suosituksiin. Keskustelimme myös näiden tahojen kanssa ymmärtääksemme paremmin erilaisia näkemyksiä.

Tämän työn tuloksena Fortum Oyj:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2018 Fortumin veroperiaatteet. Ne on nyt julkaistu englanniksi Fortumin internet-sivuilla: Fortum's tax principles. Periaatteidemme mukaisesti huolehdimme veroistamme osana liiketoimia, jolloin verosuunnittelu tukee liiketoimintaa ja strategiaamme. Toimissamme luotamme paikallisen lainsäädännön ja EU:n takaamiin perusoikeuksiin samalla kun olemme sitoutuneet täyttämään niiden asettamat velvoitteet.

Raportoimme verojalanjälkiraportissa myös verotiimin vuosibonuksen periaatteet. Lisäksi jatkamme maakohtaisten verojen raportointia kolmelta vuodelta poiketen näin muusta taloudellisesta informaatiosta, joka annetaan vakiintuneesti vain kahdelta vuodelta.

Sijoittautumisvapautta on käytettävä vastuullisesti

Fortumilla on rahoitusyhtiö Irlannissa. Tekeekö se Fortumista aggressiivisen verosuunnittelijan? Mielestäni ei. Jokaiselle meistä kuuluu perusoikeuksien mukaisesti sijoittautumisvapaus. Niin myös Fortumille. Nämä vuosikymmenten mittaan muodostuneet oikeudet ovat perustavanlaatuisia. Niitä ei kuitenkaan saa käyttää väärin. Vapautta sijoittautua käytetään väärin esimerkiksi silloin, jos toimet ovat keinotekoisia, vaikkapa niin, että yhtiöt ovat vain näennäisesti liiketoimien osapuolia. Periaatteidemme mukaan yritys ei kanna vastuutaan, jos se tekee veroviranomaisten kanssa yksityisen sopimuksen, joka tähtää eri keinoin normaalia keveämpään verotukseen.

Fortumin yhtiöillä niin Irlannissa kuin muuallakin on niiden toiminnan kannalta ammattitaitoiset paikalliset resurssit, ja niiden tekemät liiketoimet ovat todellisia, eli ne tuottavat yhtiöille joko voittoa tai tappiota. Siirtohintamme perustuvat systemaattisesti markkinahintoihin. Verotettava tulomme on sama kuin kaikilla muillakin yrityksillä ja näin verorasitukseen vaikuttaa ainoastaan maakohtaisesti säädetty verokanta. Näin ollen voi sanoa perustellusti, ettei Fortumin verosuunnittelu ole aggressiivista.

Fortumin verot vuonna 2018

Miltä Fortumin verot sitten näyttivät vuonna 2018?  Ehkä silmiinpistävintä oli Suomen alhaiset tuloverot. Viime vuonna julkisuudessa väitettiin, että Suomen verot ovat alhaiset, koska Fortum on siirtänyt tuloja Irlantiin. Näin asia ei kuitenkaan ole. Vuonna 2018 tuloveroja pienensi monen tekijän yhteisvaikutus, kuten esimerkiksi yhden Nasdaq Commodities -selvitysyhtiön jäsenen position sulkemisesta aiheutunut kertaluonteinen tappio sekä ajoituserot verotuksen ja kirjanpidon välillä. Näiden erien vaikutus oli merkittävä.

Rahoitusrakenne suojaa emoyhtiötä

Mietitäänpä lopuksi, mitä Fortumin Suomessa verotettavalle tulokselle tapahtuisi, jos sisäinen rahoitus hoidettaisiinkin suoraan emoyhtiöstä eikä kuten nyt Irlannissa ja Hollannissa olevien yhtiöiden kautta. Tilanteen simulointi on vaikeaa, mutta pyrin tekemään jonkinlaisia suuntaviivoja ja johtopäätöksiä vuoden 2018 pohjalta. Lopputulos olisi kyllä aivan erilainen kuin mitä moni luulisi: Suomen verot eivät kasvaisikaan.

Ensinnäkin Fortum Oyj:n Irlannista saamat korkotulot jäisivät saamatta. Tältä osin tulot siis pienenisivät emoyhtiössä. Kun kaikki rahoitusyhtiöiden väliset toimet eliminoidaan, syntyisi pääosa Fortum Oyj:n korkotuloista Hollannin yhtiön tuloista. Hollannin rahoitusyhtiön tulos taas oli  vuonna 2017 yli 100 miljoonaa euroa tappiolla, joka rasittaa vielä 2018 verotettavaakin tuloa. Tästä voidaan päätellä, että Suomen verotettava tulo näinä vuosina ei olisi kasvanut vaan se olisi ollut yllättäen pienempi kuin nyt. Tämä kuvastaa hyvin myös rahoitusrakenteen emoyhtiötä suojaavaa vaikutusta; rahoitusrakenne nielaisee toimintaympäristön häiriöistä syntyneet riskit ilman vaikutuksia emoyhtiön taseessa tai verotettavassa tulossa.

Linkit:
Fortumin verojalanjälki 2018
Reijo Salo vieraana PwC:n podcastissa: Veroista ja verojalanjäljistä - mikä niissä kiinnostaa?

Reijo Salo
Verojohtaja
Puhelin: +358 50 452 4443
reijo.k.salo@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi