ForTheDoers-blogi

Kuinka innovaatiorahoitus auttaa Suomea siirtymään kohti puhtaampaa maailmaa?

Heli Antila  ·  22 maaliskuu 2019

Energiamurroksen edistäminen innovaatioita vauhdittamalla on yksi Fortumin viesteistä kevään 2019 eduskuntavaaleihin osallistuville päättäjille. Suomen energiamurros tulee lähtökohtaisesti toteuttaa markkinaehtoisesti, ei tukien avulla.

Biomass

Energiamurros, resurssitehokkuus ja kiertotalous ovat haasteita, joihin meidän on vastattavaa nopeasti. Kaikille näille alueille kaivataan uusia teknisiä ratkaisuja ja innovaatioita. Suomen tulevan hallituksen yksi tehtävä onkin vauhdittaa näitä innovaatioita.  

Usein sanotaan, että peräpeilin sijaan katse on suunnattava tiukasti eteenpäin. Innovaatiorahoituksesta puhuttaessa sanoisin, että menneisyyttä kannattaa kyllä tarkastella, kun suunnittelee tulevaa. Tähän löytyy apua muun muassa kahdesta alkuvuonna julkistetusta raportista, jotka käsittelevät julkisen innovaatiorahoituksen tilaa.

Erkki Ormalan raportti käsitteli Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaamista 2020-luvulla ja Mari Hjeltin johdolla valmistui VTT:n arviointi 2018. Molemmista raporteista välittyi sama havainto: tutkimusrahoituksen väheneminen Suomessa on viime vuosina vaikuttanut erityisesti soveltavaan tutkimukseen ja yhteistyöhankkeisiin. Tämä on helppo allekirjoittaa, sillä vaikutukset ovat näkyneet ja tuntuneet myös suurissa yrityksissä. Analysoimme näitä vaikutuksia Fortumin näkökulmasta jo pari vuotta sitten.

Bio2X-ohjelma innovaatiorahoituksen myllerryksessä

Olemme Fortumilla kehittäneet biomassan resurssitehokkaaseen käyttöön keskittyvää Bio2X-hanketta aikana, jolloin Suomen innovaatiorahoitus on ollut myllerryksessä. Olimme onnekkaita, kun nelivuotinen "Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST)" -tutkimusohjelma ehti käynnistyä vuonna 2013 ennen kuin uusien SHOK-ohjelmien rahoitus päätettiin lopettaa kesällä 2015. BEST-ohjelman aikana Bio2X-hankkeemme alkoi saada konkretiaa. Sitä ei olisi syntynyt ilman mittavaa 40 tutkimuslaitoksen ja yrityksen riittävän pitkäaikaista yhteistyötä joustavalla tutkimusohjelmarakenteella.

Kun BEST-ohjelma päättyi vuoden 2016 lopulla, Bio2X-hankkeella oli riittävän vahva pohja jatkua itsenäisesti yhteistyössä biomassan arvoketjun toimijoiden ja fokusoitujen tutkimuslaitosten kanssa.  Vuosina 2017-2018 lähdimme etsimään keinoja vauhdittaa kehitystyötä partnereidemme kanssa. Joulukuussa 2018 Business Finland myönsi Bio and Circular Finland -ohjelmasta kaksivuotisen rahoituksen Fortumin ForBest-tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on valmistaa maatalouden tähteistä ja puubiomassasta korkean jalostusasteen tuotteita korvaamaan fossiilisten ja muiden ympäristöä rasittavien raaka-aineiden käyttöä.

Rahoitus mahdollistaa nopeamman ja laajan yhteistyön erilaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Business Finlandin suurille yrityksillä myöntämä tukirahoitus ei koskaan jää tuohon yritykseen. Esimerkiksi Fortumin saama ForBest-rahoitus kattaa noin 60 % hankkeen ulkopuolisista kustannuksista.

Yritysvetoisissa yhteistyöhankkeissa on voimaa

Bio2X-ohjelmasta saatujen sekä aiempien kokemusteni perusteella näkisin, että voimme vauhdittaa Suomea kohti puhtaampaa maailmaa näillä keinoin:

  • Suunnataan innovaatiorahoitusta voimakkaammin soveltavaan tutkimukseen ja yritysvetoisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka ovat kärsineet eniten viime vuosien leikkauksista. Yhteistyöhön pitää saada mukaan erilaiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset, sillä yhteistyöhankkeet johtavat järjestelmätason vaikutuksiin.
     
  • Edistetään julkisella rahoituksella erilaista yritysten innovaatioyhteistyötä ja huolehditaan siitä, että myös suurilla yrityksillä on kannuste lähteä mukaan veturiyrityksinä laajempiin innovaatiohankkeisiin.
     
  • Keskitetään biomassapohjaisten ratkaisujen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopanostukset korkeamman lisäarvon tuotteisiin ja ratkaisuihin. Sama logiikka tulisi päteä myös kiertotalouteen.
     
  • Suunnataan yhteiskunnan tuki tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin sekä lähellä kaupallistumista oleviin hankkeisiin (ns. first-of-kind hankkeisiin). Pääomavaltaiset innovaatiot kun kompastuvat usein kaupallistamisvaiheeseen. Tämä johtuu siitä, että on vaikea löytää tahoa, joka on valmis kantamaan investointiriskin kymmenien, jopa satojen miljoonien ensimmäisestä kaupallisesta teollisen kokoluokan "first-of-kind" laitoksesta.  Tässä sekä kotimaiset että EU:n eri tukimekanismit ovat kriittisessä asemassa mahdollistajina.

Niin ja unohdetaan energian tuotantotuet yhteisillä varoillamme! Annetaan yritysten valita teknologiansa markkinaehtoisesti ja keskitetään yhteiskunnan panokset uuden luomiseen uskoen siihen, että osasta innovaatioista voi syntyä jotain jopa maailmanlaajuisesti merkittävää. Sellaista, joka vie muutkin kuin suomalaiset kohti puhtaampaa maailmaa.

Heli Antila
Biopohjaisista ratkaisuista vastaava johtaja
[email protected]

AU11

ForTheDoers-blogi

Keinoja onnistuneen energiamurroksen toteuttamiseen