ForTheDoers-blogi

Hallitusohjelman kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet kaipaavat vielä konkretiaa

Kalle Saarimaa  ·  17 kesäkuu 2019

Kiertotaloudessa tavoitteena on, että materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa.

Circular economy

Pari viikkoa sitten julkaistu hallitusohjelma on erittäin kunnianhimoinen avaus kiertotalouden edistämiseksi Suomessa. Kiertotaloudessa tavoitteena on, että materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elintarvikkeen pakkaamiseen käytetty materiaali kierrätetään käytön jälkeen uuden pitkäikäisen tuotteen raaka-aineeksi. Tuote pitäisi voida käytön jälkeen jälleen kierrättää raaka-aineeksi ja taas uudeksi tuotteeksi.

Kiertotalous on ympäristöteemana suurelle osalle suomalaisia uudempi kuin vaikkapa energiantuotannon tai liikenteen ympäristövaikutukset. On hyvä, että hallitusohjelmassakin tunnistetaan tarve ensin selvittää kunnolla miten kiertotaloutta parhaiten edistetään, ja ryhtyä toimenpiteisiin vasta tämän jälkeen.

Suurin ero kiertotalouden edistämisen ja perinteisen lineaarisen talouden ratkaisujen välillä on se, että kiertotaloudessa täytyy aina huomioida liiketoiminnan, tuotteen tai palvelun koko elinkaari.

Pistemäiset ratkaisut toimivat harvoin ja usein paras keino parantaa ketjun loppupäätä löytyykin alkupäästä. Tästä hyvä esimerkki on tavoite nostaa kierrätysastetta. Tehokkain tapa kierrätysasteen nostamiseen on huolehtia siitä, että tuotteet ja pakkaukset on suunniteltu fiksusti niin, että ne voidaan kierrättää. Esimerkiksi jätteenpolton verottaminen ei tee kierrätykseen kelpaamattomasta pakkauksesta kierrätyskelpoista, mutta pakkausten ekosuunnitteluvelvoitteella on merkittävä vaikutus. 

Seuraavassa arvioin tarkemmin hallitusohjelman kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyviä kirjauksia.

Kiertotaloutta tukevat veroehdotukset

On positiivista, että hallitus haluaa edistää kiertotalouden toteutumista verotuksella, joka ohjaa kestävämpiin valintoihin tuotannossa ja kulutuksessa. Tällaisista veroista hallitusohjelma  mainitsee esimerkkeinä uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausveron, jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuvan vero sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveron korotuksen. Nämä hallitusohjelmassa mainitut esimerkit eivät kuitenkaan ole kannatettavia koska niiden toteuttaminen saattaa johtaa jopa päinvastaiseen suuntaan kuin mitä kiertotaloudessa tavoitellaan.

Asiaa täytyy hieman avata.

Laajapohjainen uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausvero

Pakkausten verottamisessa on otettava huomioon kunkin pakkausmateriaalin ja -tyypin koko elinkaari ja kaikki ympäristövaikutukset. Muita huomioitavia ominaisuuksia ovat pakkauksen suojaamistehokkuus esim. materiaalihävikkiä vastaan; paino-, tilavuus-, varastointi- ja kuljetusvaikutukset; kierrätettävyys ja kierrätysmateriaalin määrä pakkauksessa.  

Kierrätysmateriaalista valmistettujen tuotteiden ja pakkausten pitäisi olla samalla viivalla uusiutuvista luonnonmateriaaleista valmistettujen pakkausten kanssa.

Kiertotalouden toteutumisen näkökulmasta tärkeintä on, että kaikki uudet pakkaukset ovat jatkossa kierrätettäviä. Meillä on jo nyt useita esimerkkejä uusiutuvista luonnonmateriaaleista valmistetuista pakkauksista, joita ei voi kierrättää eivätkä ne kompostoidu edes teollisen mittakaavan kompostointilaitoksissa.

Kiertotaloutta voitaisiin tässä kohtaa tukea tehokkaammin muilla keinoilla kuin verotuksella, esimerkiksi laajennetun tuottajavastuun maksujen porrastamisella.

Jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuva vero

Jätteenpolton verottaminen tulee lisäämään merkittävästi kierrättämisen kustannuksia, sillä korkeatasoinen kierrätys edellyttää jätteiden käsittelyä ja epäkelpojen jakeiden erottelua. Tietyt jätteet on myös ehdottomasti saatava pois kierrosta ja näiden hävittämiseen polttaminen on paras vaihtoehto.Kierrätyslaitosinvestointien tekeminen vaikeutuu, jos kierrätyksen rejektejä ei pystytä käsittelemään kustannustehokkaasti.

Jätteenpolton CO2-päästöjä ei voi säädellä polttoainetta vaihtamalla, sillä tarkoituksena on ensisijaisesti jätteen lainmukainen ja ympäristömyötäinen käsittely eikä sähkön- tai lämmöntuotanto - ne syntyvät prosessin sivutuotteena. Jätteen käsitteleminen polttamalla ja energian ottaminen talteen tässä yhteydessä tulisi luokitella hukkalämmön hyödyntämiseksi.

Jätteiden huollon ja käsittelyn CO2-päästöjen vähentämiseksi tehokkain keino on jätteen synnyn ehkäiseminen, sekä ilmasto- ja ympäristöhaittojen kustannusten sisällyttäminen tuotteen hintaan. Tätä onkin kaukonäköisesti ehdotettu hallitusohjelmassa kulutusveroja käsittelevässä osiossa.

Kierrätettyjen raaka-aineiden talteenottamista ja verotuksellista ohjausta olisi järkevää tutkia tarkemmin. Monet jätemateriaalit sisältävät arvokkaita mineraaleja ja metalleja enemmän kuin neitseelliset kiviainekset. Jätemateriaalista erotettujen mineraalien ja metallien prosessointia takaisin kierrätysraaka-aineeksi tulisi kannustaa kaikin keinoin, myös verotuksen mahdollisuutta pitäisi tutkia osana keinovalikoimaa. Tämä liittyy maaperän kaivannaisiin ja kaivostoimintaan, mutta koskee muitakin materiaaleja.

Suomen rooli kiertotalouden edelläkävijänä

Hallitusohjelmassa oli monia erittäin hyviä avauksia kiertotalouden edistämiseksi myös suunnitelmallisen sääntelyn ja muiden ohjauskeinojen kautta.

Kierrätysraaka-aineiden markkinoiden vahvistaminen

Hallitusohjelmassa mainittu kierrätysraaka-aineiden markkinoiden vahvistaminen tapahtuu tehokkaimmin tukemalla kierrätysraaka-aineiden kilpailukykyisyyttä verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin. Alennettu arvonlisäverokanta kierrätysraaka-aineille, kierrätysraaka-aineesta valmistettujen ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa ja laajennetun tuottajavastuun maksujen porrastaminen olisivat mahdollisia keinoja tässä. Tärkeää on kuitenkin varmistaa se, että haluttu insentiivi kohdistuu oikeaan paikkaan.

Hallitusohjelmassa mainittu tavoite, että ilmasto- ja ympäristövaikutusten tulee näkyä vahvemmin tuotteiden ja palvelujen hinnassa, on erittäin kannatettava.

Kierrossa olevien raaka-aineiden osuuden suunnitelmallinen lisääminen

Ekosuunnitteludirektiivin laajentaminen kiertotaloutta paremmin edistäväksi on tärkeä avaus, joka mahdollistaa myös osaltaan hallitusohjelman tavoitetta tehostaa muovinkierrätystä. Kannustammekin hallitusta ajamaan tätä tavoitetta Euroopan komission seuraavaan työohjelmaan.

Kuten edellä jo mainittiinkin, monet jätemateriaalit sisältävät arvokkaita mineraaleja ja metalleja enemmän kuin neitseelliset kiviainekset. Jätemateriaalista erotettujen mineraalien ja metallien prosessointia takaisin kierrätysraaka-aineeksi tulisi kannustaa myös säätelyllä ja ohjauksella.

Kiertotalousosaamisen vienti

Kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyvien investointien kannalta on tärkeää, että jätehuollon toimintaympäristö säilyy ennakoitavana. Tämä mahdollistaa myös yksityisten toimijoiden kiertotalousinvestoinnit.

Suomessa on paljon vahvaa kiertotalousosaamista ja ainutlaatuista teknologiaa. Teknologia- ja osaamisviennin edellytyksenä on, että kierrätysratkaisuja ja -laitoksia pystytään ensin pilotoimaan Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa ympäristöluvan saaminen kestää liian pitkään kilpailijamaihin verrattuna. Ympäristöviranomaisilla on liian vähäiset resurssit yritysten ympäristölupahakemusten käsittelyyn. Lisäksi lupaprosessia määrittelevää lakia tulkitaan eri tavalla eri alueilla. Näihin ongelmakohtiin toivomme parannuksia tulevan hallituskauden aikana.

Hallitusohjelmassa on paljon arvokkaita avauksia, joilla voimme tehdä kiertotaloudesta Suomessa totta ja vahvistaa Suomen edelläkävijyyttä. Me Fortumissa teemme joka päivä töitä uusien vähäpäästöisten ratkaisujen eteen, oli kyse sitten sähkön- tai lämmöntuotannosta, kiertotaloudesta tai kotitalouksien energiatehokkuuspalveluista.

Kalle Saarimaa
Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja
Twitter: @KalleSaarimaa
kalle.saarimaa@fortum.com

AU11

ForTheDoers-blogi