Porin Mäntyluodon tuhkajalostamo

Fortumin Porin tuhkajalostamo on ratkaisu Suomen jätteenpolton tuhkien käsittelyyn

Suomen jätteenpolttolaitoksissa syntyy vuodessa 45 000 tonnia APC-tuhkaa (Air Pollution Control), josta kolmannes on suolaa. EU:n kaatopaikkadirektiivin perusteella säädetyn lain vaatimusten mukaan suolaa sisältävää jätettä ei voi enää kaatopaikata nykyisellä tavalla.

Fortum on rakentanut Poriin tuhkajalostamon, jossa tuhkat käsitellään lain vaatimusten mukaisesti. Tuhkajalostamon prosessissa tuhkasta poistetaan suola. Raskasmetallit sidotaan tuhkaan, minkä jälkeen tuhka kaatopaikataan. Tuhkajalostamon ansiosta tuhkien kaatopaikkauksen hiilidioksidipäästöt vähenevät 94,3 %, kaatopaikattavat kuutiot vähenevät 27 % eikä kaatopaikkaukseen enää tarvita lainkaan sementtiä.

Suola johdetaan poistoveden mukana avomerelle purkuputkea pitkin. Porin edustalla veden suolapitoisuus on tällä hetkellä 4000-5500 mg/l. Tuhkajalostamon poistovesi nostaa meriveden suolapitoisuutta vain purkuputken välittömässä läheisyydessä ja vähäisessä määrin, noin 1-50 mg/l.

suola

Purkuveden laatu tunnetaan tarkkaan ja ulkopuolisten asiantuntijoiden mallinnusten perusteella pystymme arvioimaan tarkasti vaikutukset meriveteen. Valvontaviranomaiset seuraavat jatkuvasti toteutuneita vaikutuksia. Porin merialueilla kuten Yyterissä voi jatkossakin uida ja kalastaa turvallisin mielin.

Parhaaseen käytettävissä olevaan teknologiaan perustuva ratkaisu

Fortumin moderni laitos on monivuotisen tutkimus- ja kehitystyön tulos. Kyseessä olevaa prosessia on testattu isossa mittakaavassa, ja sama menetelmä on ollut vuosien ajan käytössä Keski-Euroopassa sekä mm. Ruotsin Sundsvallissa.

Fortum seuraa tiiviisti teknologian kehittymistä ja tekee myös omaa tutkimustyötä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista ottaa uusia askelia kiertotaloudessa ja hyödyntää myös prosessissa eroteltu suola.

Suomessa on merkittävää cleantech-osaamista ja Porin tuhkajalostamon teknologia kiinnostaa kansainvälisesti. Kansainvälinen teknologiavienti edellyttää kuitenkin kotimaassa toteutettuja laitoksia. 

Purkuputki Karhuluodon edustalla

Olemme saaneet aluehallintovirastolta ympäristöluvan 18.4.2019.

Purkuputken sijainti on Karhuluodon edustalla kauempana avomerellä kuin ensimmäisessä suunnitelmassa, jossa purkuputki laski Porin satama-altaaseen. Poistovesi sekoittuu vielä aiempaa suunnitelmaa suurempaan vesimäärään. Purkuputken pää sijaitsee suorinta meritietä noin neljän kilometrin päässä Yyterin rannasta, eikä aiheuta vaikutuksia vesieliöille tai vesialueen käytölle.purkuputki

Haluamme hälventää huolenaiheita

Ymmärrämme hyvin, että johtuen menneisyyden kokemuksista hanke herättää tunteita ja huolia porilaisten keskuudessa. On kuitenkin hyvä huomata, että sekä vesien puhdistus- että ympäristön seurantateknologia on kehittynyt valtavasti vuosikymmenten aikana.

Tuhkajalostamosta liikkuu paljon huhuja ja myös väärää tietoa. Haluamme osaltamme varmistaa, että alueen asukkaat saavat oikeaa tietoa hankkeesta ja sen vaikutuksista. Siksi osallistumme mielellämme aihetta koskeviin yleisötilaisuuksiin ja järjestämme säännöllisesti myös omia tilaisuuksiamme.

Ota yhteyttä!

Haluatko kysyä tai antaa palautetta hankkeesta? Jättämällä yhteystietosi vastaamme viestiisi.

Usein kysytyt kysymykset: Yleisiä huolenaiheita ja vastauksia niihin

Miksi paikaksi on valittu juuri Pori ja Mäntyluoto?

Fortumin Porin laitoksella on olemassa hyvä infrastruktuuri ja henkilöstö, jolla on Suomen paras kokemus tällaisten materiaalien käsittelystä. Tämä turvaa työt tälle osaajajoukolle sekä tarjoaa uusia paikkoja alueen nuorille osaajille, ja jo nyt näitä polttolaitosten tuhkia käsitellään Porissa. Lisäksi laitoksessa on tarkoitus hyötykäyttää Porin alueen teollisuuden sivutuotteita. Tämä tarkoittaa, että näiden vesien käsittely ja hyödyntäminen Fortumin laitoksella vähentäisi alueen kokonaispäästöjä. Tämä on esimerkki uuden laitoksen tuomista hyödyistä Porin teolliselle klusterille. 

Tuhkanjalostuslaitos sijaitsee jo olemassa olevalla teollisuusalueella ja hankkeen myötä Mäntyluodon alue profiloituisi kiertotalouden edistäjäksi. Vaikutukset ympäröivälle ympäristölle ovat vähäiset, kuten ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu.

Mitä hyötyä laitoksesta on lähiseudulle?

Uusi laitos työllistää suoraan 5–8 henkilöä, minkä lisäksi se vahvistaa Porin alueen teollista klusteria, joka voi tuoda alueelle kasvua ja sitä myöten uusia työpaikkoja. Tuhkajalostamo on myös osa suurempaa kiertotalouskokonaisuutta ja edistää merkittävästi kierrätystä Suomessa.

Miten ympäristövaikutuksia on selvitetty?

Ympäristövaikutuksia on selvitetty maamme tunnetuimpien asiantuntijayritysten mallinnuksiin. Mallinnuksen perusteella laitoksen vesipäästön vaikutukset merialueelle jäävät hyvin vähäisiksi, rajoittuen purkuputken välittömään läheisyyteen. Selvityksen mukaan laitoksen toiminta ei aiheuta vaikutuksia vesieliöille tai vesialueen käytölle. Puhdistetun poistoveden laatu tunnetaan tarkoin, ja vaikutukset meriveteen on arvioitu merkityksettömiksi. Myös valvontaviranomaiset seuraavat jatkuvasti toteutuneita vaikutuksia.

Mitä päästöjä ja haitallisia aineita mereen lasketaan?

Tuhkajalostamon poistovedet sisältävät klorideja, sulfaatteja ja vähäisessä määrin ravinteita, kiintoainesta ja metalleja. Mereen johdetaan käytännössä hieman suolaisempaa vettä. Kiintoainetta syntyy noin 8 tonnia vuodessa. Mallinnuksen perusteella poistoveden ympäristövaikutuksen jäävät vähäisiksi, sillä poistovesi sekoittuu nopeasti laajaan vesimassaan.

Suolan liuottaminen luontaisesti suolaiseen meriveteen on ekologisesti paras vaihtoehto hankkiutua suolasta eroon. Päästön leviämistä on selvitetty mallinnuksen avulla. Porin edustalla veden luontainen suolapitoisuus on tällä hetkellä 4000-5500 mg/l. Tuhkajalostamo nostaa suolapitoisuutta vain purkuputken välittömässä läheisyydessä ja vähäisessä määrin, noin 1-50 mg/l.

Miten korkea suolapitoisuus vaikuttaa alueen kaloihin ja luontoon?

Päästön leviämistä on selvitetty mallinnuksen avulla. Mallinnuksen perusteella vedenlaadun muutos purkukohdassa on havaittavissa, mutta poistovesi sekoittuu nopeasti laajaan vesimassaan. kalastusalueella suolapitoisuudella ei ole vaikutusta alueen kaloihin.

Puhdistetun poistoveden laatu tunnetaan tarkoin, ja vaikutukset meriveteen arvioidaan merkityksettömiksi. Arviointi perustuu ulkopuolisten, maamme tunnetuimpien asiantuntijayritysten mallinnuksiin. Valvontaviranomaiset seuraavat jatkuvasti toteutuneita vaikutuksia.

Virtaavatko jätevedet Yyteriin?

Purkuputken pää sijaitsee suorinta meritietä noin neljän kilometrin päässä Yyterin rannasta. Mallinnusten mukaan purkuvesi siirtyy poispäin rannasta. Porin merialueilla kuten Yyterissä voi jatkossakin uida ja kalastaa turvallisin mielin.

Tuhkajalostamolla luodaan suomalaista kiertotaloutta

pori

​Kuva: Monivaiheisessa vesienkäsittelyprosessissa vesi käsitellään niin, että sen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi.

Uudella tuhkankäsittelylaitoksella käsitellään pääasiassa jätteenpoltossa muodostuvia tuhkia ja polttoprosessien kaasunkäsittelyssä syntyviä jätteitä (ns. APC-jätteitä), joita ei nykyisin voida käsittelemättöminä sijoittaa kaatopaikoille. Kuivat tuhkat kuljetetaan pääasiassa säiliöautoilla, joista ne puretaan suoraan siiloihin, joissa tuhkan varastointi pääasiassa tapahtuu.

Käsittelyprosessissa jätteistä poistetaan helppoliukoisia haitta-aineita, pääasiassa suolaa (klorideja). Käsittely tehdään suljetussa reaktorissa. Prosessissa käytettävä vesi on pääasiassa merivettä.

Käsittelyssä muodostuva vesi sisältää suoloja, kuten kloridia ja sulfaattia, joita merivedessä on luontaisestikin. Lisäksi vedessä on vähäisessä määrin muita, tuhkasta veteen liuenneita aineita kuten metalleja. Vesi johdetaan laitoksen omaan, erilliseen ja monivaiheiseen vesienkäsittelyprosessiin.

Vesienkäsittelyprosessissa vedestä poistetaan metallit niin, että vesi voidaan turvallisesti johtaa takaisin mereen. Käsittelyprosessia ohjataan ja valvotaan sekä automatiikan avulla että laitoksen käyttöhenkilökunnan toimesta. Mereen johdettavan veden laatua seurataan sekä jatkuvatoimisilla mittareilla että laboratorioanalyysien avulla.

Yhdyskuntajätteen arvokkaat materiaalit on ohjattava eteenpäin

Yhdyskuntajätteistä on tärkeää erotella arvokkaat materiaalit ennen energiahyödyntämistä. Ennen jalostamon käynnistymistä jätteenpolton tuhkien käsittelylle ei ollut käytössä olevaa, kestävän kehityksen mukaista ratkaisua. Kaikki Suomessa energiahyödyntämisestä syntyvät APC-tuhkat vietiin kaatopaikalle stabiloimalla sementtiin. Tuhkan stabilointiin käytettiin 16 350 tonnia sementtiä vuosittain, josta syntyi 11 865 tonnia C02-päästöjä vuosittain.

nykytilanne

Tuhkajalostamo vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kaatopaikkausta

Tuhkajalostamon prosessin jälkeen tuhkia ei tarvitse stabiloida sementtiin. Tuhkien kaatopaikkauksen hiilidioksidipäästöt vähenevät 94,3 % ja kaatopaikattavat kuutiot vähenevät 27 % eikä siihen enää tarvita lainkaan sementtiä.

Prosessissa syntyvä suolavesi voidaan johtaa mereen ilman merkittäviä ympäristövaikutuksia.

2018