Markkinakatsaus

Kuukausittaisessa markkinakatsauksessamme tarjoamme sinulle tietoa sähkön hintakehityksestä ja siihen vaikuttavasta tilanteesta sekä ajankohtaisen kuukauden sähkönsäästövinkin. Lopusta löydät myös spot- ja futuuri-termien selitykset.

Maaliskuun loppupuolella ja huhtikuun alkupuolella sää on ollut suhteellisen lauhaa, eikä kylmiä jaksoja ole enää koettu. Olkiluoto 3:n ensimmäinen vuosihuolto on näkynyt hetkittäin sähkönhinnassa niinä tunteina, kun on ollut täysin tuuletonta ja samaan aikaan pientä pakkasta. Samaan ajanjaksoon ajoittuneet poliittiset lakot ja teollisuuden tuotannon alasajot vähensivät sähkön kulutusta yhden Loviisan ydinreaktorin eli noin 500 megawatin verran, mikä vaikutti puolestaan alentavasti sähkön hintaan.

Olkiluoto 3:n huollon on arvioitu kestävän 20.4. saakka, jonka jälkeen markkinalle saadaan takaisin sieltä maalis-huhtikuussa puuttunut 1600 megawattia sähköä. Olkiluoto 2:n huolto alkaa heti perään 28.4. ja kestää 8 päivää. Osittain päällekkäin näiden kanssa on Ruotsin Oskarshamnin ydinvoimalan huoltoseisokki. Toukokuusta alkaen ovat vuorossa Olkiluoto 1:n sekä Ruotsin Forsmarkin ja Ringhalsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit. Loviisan yksiköiden vuoro tulee elo-syyskuussa.

Aurinkovoimaa alkaa olla päivisin myös yhden Loviisan reaktorin verran. Siksi on nähty niitäkin vuorokausia, jolloin sähkön hinta on ollut päivällä alhaisempi kuin yöllä. Hinta ei tosin johdu pelkästään Suomen 500 megawatin aurinkovoimakapasiteetista, vaan siirtoyhteyksien salliessa aurinkovoimaa on tullut myös muista Pohjoismaista ja jopa Keski-Euroopasta.

Tänä keväänä sähkön pörssihintoihin on Suomessa vaikuttanut myös Viron ja Suomen välisen Estlink 2-sähkönsiirtoyhteyden katkeaminen tammikuussa. Tuulisten hetkien mahdollinen ylituotanto jää nyt pääasiassa Suomen markkinalle elokuuhun asti ja alentaa osaltaan sähkön hintatasoa. Vastaavasti, Suomen hintataso tuulettomina hetkinä kulutuspiikeissä voi puolestaan nousta, kun kaapelin kautta ei saada tarvittavaa sähköä Suomeen.

Vesivoimaa näyttää riittävän hyvin tuleville viikoille, sillä Pohjoismaisten järvien vesitilanne on hyvä. Joka viikko mennään nyt kohti lämpimämpiä kelejä, vaikka takapakkiakin on aina välillä saatu lumisateen muodossa. Etelä-Ruotsissa tulvatilanne on jo käynnistymässä, mutta Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen tulvat alkanevat vasta toukokuun puolella. Useampia ydinvoimalahuoltoja on ajoitettu Suomessa ja Ruotsissa juuri tulvakaudelle, jolloin vesivoima tulee korvaamaan puuttuvaa ydinvoimatuotantoa – lisääntyvän aurinkovoiman lisäksi. Tänä keväänä odotetaan kaikilla Suomen vesialueilla keskimääräistä suurempaa kevättulvaa ja altaita on valmisteltu tällaista vesimäärää varten.

Tulvien alkaminen määräytyy kevätsään mukaan ja voi säästä riippuen siirtyä pari-kolmekin viikkoa suuntaansa. Oulujärven tulva näyttäisi käynnistyvän huhti-toukokuun taitteessa, mutta voi alkaa jo huhtikuun puolenvälin paikkeilla, jos sää onkin ennustettua lämpimämpää. Tai vastaavasti jos on kylmempää, voi tulvan alku pitkittyä toukokuun ensimmäisille viikoille. Kemijoen vesistöalueella tulva tulee yleensä pari viikkoa Oulujärveä myöhemmin. Kemijärvessä veden pinta nousee tulvassa peräti 7 metriä, mistä syystä järvi on talven aikana ajettu 7 metriä kuopalle. Tulvatilanne voi kestää jopa kesäkuun puoliväliin saakka riippuen siitä, sulaako lumi kerralla vai tuleeko kylmempi jakso, joka hidastaa sulamista. Etelämmässä sijaitsevaan Saimaaseen, joka on Suomen suurin vesistö, mahtuu lähtökohtaisesti aina tulvavesi. Saimaa on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla ja saattaa olla sitä pitkälle kesään asti. Vuoksella on siitä syystä ollut jo pitkään poikkeuksellisen suuria juoksutuksia, jotka myös jatkuvat ennusteiden mukaan pitkälle kesään.

Lumen vesiarvolla ennustetaan sitä, kuinka paljon sulavasta lumesta tulee vettä vesistöön. Tämä talvi on ollut hyvin luminen, joten vettä ennustetaan tulevan tänä vuonna paljon. Vesiarvo ei ole kuitenkaan ihan sama asia kuin lumipatjan paksuus, koska lumessa voi eri kerroksissa olla eri määrä vettä. Mittaus tehdään edelleen pääasiassa käsin, mutta viime vuosina on myös kehitetty uusia menetelmiä kuten satelliittikuvia, droneja tai ajetaan moottorikelkalla, jonka perässä oleva kamera kuvaa alla olevaa lunta ja mittaa sen paksutta ja painoa. On siis erilaisia tapoja, joilla voidaan ennustaa tulvassa sulavan veden määrää, jotta saadaan tehtyä kevättyhjennykset altaissa parhaalla mahdollisella tarkkuudella. Tämä on tärkeää kahdesta syystä: ensiksi, että saadaan paremmassa hetkessä tuotettua sähköä eli uskalletaan ajaa allasta riittävästi alaspäin ennen tulvaa. Toinen syy liittyy tulvan suojelulliseen puoleen eli kun tiedetään kuinka paljon tulvavettä on tulossa, se saadaan mahtumaan altaisiin, eikä vesi tulvi jokiuomista maalle ja esimerkiksi maanteille. 

Oheisessa graafissa näkyvät Suomen toteutuneet pörssisähkön hinnat viime vuoden alusta alkaen sekä futuurihinnat. Futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot vaikuttavat määräaikaisten sähkösopimusten hintoihin. Graafi elää ja muuttuu päivittäin, kun kauppaa käydään ja tieto lisääntyy.

Lähde: Refinitiv, 5.4.

Termien kertaus: mitä tarkoittavat spot ja futuuri?

SPOT: Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

FUTUURI: Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.

Julkaistu 9.4.2024