Loviisa 1:llä on vuorossa lyhyt vuosihuolto. Se alkaa syyskuun puolivälissä. Suunniteltu kesto on 22 vuorokautta.
Molemmilla laitoksilla toteutetaan tuhansia töitä ja useita projekteja.
Kunnossapitotekniikan yksikön päällikkö Anssi Laakso kertoo, että vuosihuolloissa valmistaudutaan samalla voimalaitoksen käytön jatkumiseen vuoden 2050 loppuun saakka.
– Tuotannon jatkaminen Loviisassa on erityisesti satsaus puhtaan kotimaisen sähkön toimintavarmuuteen.
Kahtena edellisenä vuotena vuosihuollot toteutettiin koronapandemian poikkeusoloissa.
– Molempina vuosina saimme vuosihuollot tehtyä onnistuneesti suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pandemiatilanne on helpottamassa, Anssi Laakso toteaa.
Reaktorirakennuksen vesikatto uusitaan
Voimalaitos uusii Loviisa 1:n reaktorirakennuksen vesikaton pintamateriaalit.
Projekti näkyy naapureille melko massiivisina teline- ja työmaahissirakenteina. Lisäksi reaktorirakennuksen katolla on tavallista enemmän liikettä. Ehkä merkittävin näkyvä muutos on, että katon väri palautetaan lähelle alkuperäistä eli mustaa, projektipäällikkö Petri Hakasaari kertoo.
Alkuperäiset pintamateriaalit, kuten huopa- ja eristemateriaalit poistetaan ja korvataan nykyaikaisilla materiaaleilla. Eristeenä käytetään kierrätyslasista valmistettua vaahtolasia.
– Projektissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilö- ja laitosturvallisuuteen. Esimerkiksi yleisesti kattotöissä käytettävät tulityöt on kokonaan katolla kielletty, Hakasaari kertoo.
Loviisan ydinvoimalaitos tuotti viime vuonna noin 752 tonnia jätettä. Suurin osa, eli tarkemmin 92 %, laitoksen tuottamasta jätteestä on tavanomaista eli ei-radioaktiivista jätettä.
Jopa 56 % jätteestä hyödynnetään materiaalina tai energiana.
22 % jätteistä päätyy kaatopaikoille. 14 % (esimerkiksi kemikaalit ja liuottimet) ohjataan ominaisuuksiensa vuoksi jatkokäsittelyyn vaarallisena jätteenä.