Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli kirjoitti artikkelissaan 15.1.2022 Kemijoki Oy:n ja Fortumin toimista Kemi- ja Oulujoella. Tässä artikkelissa on avattu Fortumin toimenpiteitä vaelluskalojen elinkierron parantamiseksi.
Istutukset ovat vahvistaneet Oulujoen kalakantoja
Fortum omistaa Oulujoen pääuomassa seitsemän voimalaitosta, jotka kaikki on otettu käyttöön 1950-luvulla. Voimalaitosten kalatalousvelvoitteet on toteutettu kalanpoikasten istutuksina kalatalousviranomaisen kanssa tehdyn, niin kutsun Montan sopimuksen mukaisesti. Alueen kalastusoikeuksien haltijat ovat toivoneet istutusten määriin muutoksia, minkä vuoksi Fortum onkin oma-aloitteisesti lisännyt viime vuosien aikana sekä vaellussiian että lohen istutusmääriä. Fortumin kalatalousvelvoitteiden muutoshakemus koski kalaistutusten kasvattamista, eikä sillä pyritty ratkaisemaan kalatiekysymyksiä Oulujoella. Realistinen arvio kuitenkin on, että lisääntymisalueiden vähäisyyden vuoksi istutukset ovat jatkossakin tärkeitä Oulujoen vesistössä.
HS:n artikkelin mukaan istutuskalojen selviytymisprosentti on viime vuosina romahtanut. Oulujoella tilanne on kuitenkin toinen. Oulujoen mereltä katsottuna ensimmäisen voimalaitoksen, Merikosken kalatien seuranta on osoittanut merkittävän kasvun nousevien merilohien ja meritaimenten määrissä vuodesta 2018 alkaen. Nousevat kalat ovat lähes kaikki istutettuja, mikä voidaan havaita rasvaeväleikkauksista. Yksi selitys kasvulle on, että vuodesta 2017 alkaen lohen ja taimenen istutukset on tehty vaelluspoikasten vapautuksina suoraan jokeen merialueen sijaan. Tällöin voidaan paremmin varmistaa poikasten leimautuminen jokeen sekä valita myös vapauttamisen ajankohta, mikä tukee poikasten selviytymistä. Istutusten tuloksellisuutta voidaan jatkossakin parantaa tutkimus- ja seurantatulosten pohjalta.
Vuoksella Imatrankoski on ollut luonnontilassakin kalojen luontainen nousueste
Fortumilla on Oulujoen lisäksi Vuoksen Suomen puoleisessa osassa kaksi voimalaitosta, Imatra ja Tainionkoski. Tainionkosken vesiluvan mukaan kalataloudelliset haitat kompensoidaan nykyään istutuksin. Imatrankoski on ollut luonnontilassakin kalojen luontainen nousueste. Lisäksi Vuoksen Venäjän puoleisen osan voimalaitokset estävät kalojen nousun Suomen puolelle. Tämän takia kalateistä ei Suomen puoleisessa Vuoksessa olisi hyötyä vaelluskaloille. Paikallisten kalakantojen elinkierron parantamiseksi Fortum on yhteistyössä kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa toteuttanut useita elinympäristökunnostuksia Vuoksella.
Kalankulun mahdollistaminen uutta tekniikkaa hyödyntäen
Kansallisessa kalatiestrategiassa vuodelta 2012 on tunnistettu ainoaksi kalatierakentamisen kärkikohteeksi Oulujoen valuma-alueella Hyrynsalmen reitti ja siellä Fortumin omistamat Leppikosken ja Seitenoikean voimalaitokset.
Leppikoski on voimalaitoksista alempi, joten kalankulun mahdollistaminen siellä on edellytys muiden, erityisesti järvitaimenen elinkiertoa parantavien toimenpiteiden toteuttamiselle. Hyrynsalmen reitillä on jo olemassa taimenelle sopivia elin- ja lisääntymisympäristöjä. Leppikosken voimalaitos on tiiviisti rakennettuna ympäristönä haastava kohde perinteiselle kalatierakentamiselle. Ratkaisuksi löytyi suomalainen innovaatio, Kalasydän, joka liikuteltavana ohitusratkaisuna vaatii vain vähän tilaa. Kalasydän otettiin käyttöön elokuussa 2021. Elo-lokakuun aikana Leppikosken läpi kulki 2 452 kalaa, joista suurin osa oli paikallisia kalalajeja. Järjestelmän toimivuudessa ei ole havaittu ongelmia.
Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä Nousu-ohjelmalla on tarkoitus elvyttää vaelluskalakantoja ja siinä keskitytään erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi. Fortum katsoo, että Leppikosken Kalasydän-ratkaisu täyttää erinomaisesti Nousu-ohjelmalle asetetut tavoitteet ja lisäksi mahdollistaa uuden tekniikan käyttöönoton, mikä voi auttaa kalojen kulun mahdollistamista nopeasti myös muissa vesistöissä.
Ilmastotavoitteet ja vesienhoidon tavoitteet yhteensovitettavissa
Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaativat suuria muutoksia energiantuotantoon. Tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa merkittävästi ja fossiilinen sähköntuotanto supistuu. Samalla nopeiden tehomuutosten määrä ja suuruus kasvaa, mikä lisää tarvetta joustoille ja säätökyvylle. Vesivoiman säätö- ja varastointikyky ovat niin tärkeitä sähkön kysynnän ja tuotannon tasapainottamisessa, ettei niitä käytännössä voi korvata muilla keinoilla. Vesivoimatuotannon merkitys korostuu, kun sääriippuvaisen sähköntuotannon määrä kasvaa.
Ilmastotavoitteet ja vesienhoidon tavoitteet ovat yhteensovitettavissa, mutta tavoitteita on aina katsottava kokonaisuutena. Fortum toivoo jatkoa tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa pitkään jatkuneelle hyvälle yhteistyölle. Jatkossakin tarvitaan avointa keskustelua tavoitteiden yhteensovittamisesta, yhteistyötä tutkijoiden, viranomaisten ja toiminnanharjoittajien kesken, tutkimustiedon hyödyntämistä sekä pilotointia ja kokeiluja myös uudelle tekniikalle.
Lisätietoja:
Katri Hämäläinen, Fortum, ympäristöpäällikkö, puh. 040 162 3901