Datan tarve kasvaa jatkuvasti Suomessa ja maailmanlaajuisesti, ja sitä palvelemaan on rakennettava uusia datakeskuksia. Suomessa astui vuoden alussa voimaan verouudistus, jonka tavoite on houkutella niitä Suomeen muiden Pohjoismaiden sijaan. Datakeskusinvestointeja on toivottu myös ministeritasolla.
Fortumin tavoite on kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen nopealla aikataululla, missä isojen datakeskusten päästöttömän hukkalämmön kierrättäminen kaukolämmöksi on merkittävässä roolissa. Sillä turvaamme myös kaukolämmön kilpailukykyä.
Ylen MOT uutisoi 6.9.2021 tästä kansallisestikin tärkeästä hankkeesta tv:ssä ja verkkosivuillaan. Datakeskushankkeesta löytyy lisää tietoa osoitteessa www.fortum.fi/datakeskushanke. MOTin juttuja on kuitenkin syytä täsmentää myös erikseen.
Tulevaisuuden yhteiskunta perustuu päästöttömään sähköön
Polttava teknologia energian tuotannossa on tulossa tiensä päähän. Järkevin tapa tuottaa kaukolämpöä kaupungeille on sähköön perustuvat ratkaisut kuten hukkalämpöjen talteenotto ja sähköllä toimivat teollisen mittakaavan lämpöpumput. Yhteiskuntien tulevaisuus perustuu uusiutuvaan sähköön, jonka tarve kasvaa voimakkaasti.
EU:lla ja Suomella on selkeät hiilineutraalisuustavoitteet, joita sähköntuotannonkin on noudatettava.
Kaukolämmityksen käyttämä sähkö on jo nyt päästötöntä, ja sitä tulee olemaan myös datakeskuksiin liitetty kaukolämmöntuotanto. Pohjoismaissa datakeskustoimijat vaativat tyypillisesti päästötöntä sähköä, joka on usein tuulivoimaa. Datakeskukset synnyttävät tavallisesti myös tarpeen rakentaa lisää uusiutuvaa tuotantokapasiteettia mm. sähkönostosopimusten kautta.
MOTin jutuissa on viitattu Espoon ja Kirkkonummen sähkön kulutuksen kasvuun ja vihjattu, että niissä ei riittäisi sähköä datakeskuksen suuren kulutuksen vuoksi. Sähkömarkkinat ylittävät kuitenkin kaupunkien ja maidenkin rajat, ja esimerkiksi tuulivoimaa perustetaan sinne missä olosuhteet sille ovat parhaimmat.
Sähkönkulutus, lämpöpumput ja hukkalämmön tuotanto: perusteet
Jutuissa tarkastellaan energian hyötysuhdetta ikään kuin datakeskus olisi kaukolämmön tuotantolaitos, mitä se ei luonnollisesti ole - datakeskukseen kytkettävä lämpöpumppulaitos sen sijaan on. Ilman lämpöpumppulaitosta datakeskuksen hukkalämmöt menisivät sananmukaisesti hukkaan. On selvää, että on järkevämpää ottaa talteen jo olemassa oleva lämpö kuin rakentaa uutta kapasiteettia sen tuottamiseksi. Lämpö on kuitenkin saatava jostain, jotta voimme vastata kaukolämpöasiakkaidemme tarpeisiin vuoden jokaisena päivänä.
MOT on oikeassa siinä, että Fortum ei ole keksinyt ikiliikkujaa.
Datakeskuksissa syntynyt lämpöenergia poistetaan tavallisesti jäähdytyksellä ympäristöön. Hukkalämpö voidaan kuitenkin ottaa datakeskuksessa ilma-vesilämmönvaihtimilla talteen ja syöttää lämpöpumppulaitokselle. Tämän noin 30-asteisen hukkalämmön lämpötila nostetaan lämpöpumpuilla sekä kylminä vuodenaikoina myös sähkökattiloilla kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Jo valmiiksi 30-asteinen lämmönlähde mahdollistaa lämpöpumppujen hyvin tehokkaan toiminnan ja hyvän hyötysuhteen.
Lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden käyttämä sähköenergia saadaan kokonaan talteen kaukolämmöksi. Vuositasolla kaukolämmöntuotannosta noin 70 % on datakeskuksen hukkalämpöä, noin 25 % syntyy lämpöpumppujen sähkönkäytöstä ja noin 5 % sähkökattiloiden sähkönkäytöstä.
Otetaan vielä esimerkki lämpöpumppujen tehontuotosta. Datakeskuksen tietokoneet ottavat sisään 1 MW sähköä, joka muuttuu käytännössä kokonaan (hukka)lämmöksi. Lämpöpumput käyttävät sähköä 0,3 MW. Jos hukkalämpö pystytään tehokkaasti kokonaisuudessaan siirtämään lämpöpumpuille, lämpöä syntyy 1 MW + 0,3 MW = 1,3 MW.
Hukkalämmön talteenotto asettaa tontille paljon vaatimuksia
Suuren datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä vaatii, että
- Datakeskukselle on tarpeeksi suuri tontti
- Sähköliittymä kantaverkkoon on mahdollinen
- Tontti on lähellä kaukolämpöverkkoa
- Tontti on lähellä vahvaa tietoliikenneverkkoa
- Tontti voidaan kaavoittaa datakeskuskäyttöön
Vaadittavan kaltaisia tontteja on pääkaupunkiseudulla vähän. Espoon ja Kirkkonummen kanssa tehtyjen selvitysten perusteella parhaiksi sijoituspaikoiksi valikoituivat Hepokorpi ja Kolabacken.
Espoo ja Kirkkonummi vastaavat tonttien kaavoituksesta. Kaavoitusprosessissa on noudatettu normaalia avointa kuulemismenettelyä.
Suunnitelmia kehitetty luontoarvojen perusteella
Uuden rakentaminen muuttaa aina jotain ja herättää huolta paikallisesti. Luontoarvojen huomioon ottaminen on nykypäivänä osa ympäristö- ja lupaprosesseja, ja tavoitteemme on tehdä osin myös minimivaatimukset ylittäviä toimenpiteitä. Haluamme olla hyvä yrityskansalainen.
Kaavoitusprosessissa saadun kansalaispalautteen perusteella tehtyjä parannuksia ovat mm. Hepokorvessa latuverkoston ja virkistysalueen parantaminen ja rakennusten madaltaminen sekä Kolabackenissa ekokäytävän huomattava leventäminen. Datakeskustonttien läheisyydessä olevien vesistöjen turvaamiseen tähtäävät toimet ovat jo osa toteutussuunnitelmaa. Lisäksi keskustelemme parhaillaan muiden toimijoiden kanssa mahdollisuuksista tukea vesistöjen hyvinvointia minimivaatimuksia enemmän.
Lue lisää datakeskushankkeesta
Lisätietoja:
Ilkka Toijala, johtaja, lämmöntalteenotto, Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta, Suomi, ilkka [piste] toijala [ät] fortum [piste] com, p. 040-820 2336