Elokuussa 2020 käynnistynyt Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi on herättänyt kiinnostusta. Alla vastauksia menettelyn aikana useimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Millaisia vaihtoehtoja YVA-menettelyssä tarkastellaan?
Tyypillisesti YVA-menettelyissä arvioidaan uuden hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtoja sekä toteuttamatta jättämistä.
Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan voimalaitoksen käytön jatkamista enintään noin 20 vuodella (vaihtoehto VE1) sekä kahta erilaista käytöstäpoistovaihtoehtoa (vaihtoehdot VE0 ja VE0+), joissa voimalaitoksen käyttöä ei jatkettaisi, vaan voimalaitosyksiköt poistetaan käytöstä nykyisen käyttölupajakson jälkeen. Käytön jatkamiseen sekä toiseen käytöstäpoistovaihtoehtoon sisältyy myös muualla Suomessa muodostuneen radioaktiivisen jätteen vastaanottaminen, käsittely, välivarastointi ja loppusijoitus.
Mistä muualla Suomessa muodostuneet radioaktiiviset jätteet muodostuvat?
Radioaktiivista jätettä syntyy Suomessa ydinvoimalaitosten lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon, teollisuuden ja tutkimuslaitosten toiminnassa mittalaitteista, analysaattoreista ja merkkiaineista. Radioaktiiviset jätteet voivat olla myös radioaktiivisten aineiden likaamia suojavarusteita sekä
Määrä olisi yhteensä alle 2 000 m3, eli pieni osa Loviisan voimalaitoksen käytön ja käytöstäpoiston tuottamasta jätteestä.
Millaista tämä jäte on?
Tämä jäte vastaa ominaisuuksiltaan voimalaitosalueelle loppusijoitettavaa voimalaitoksen matala- ja keskiaktiivista eli niin kutsuttua ydinlaitosjätettä.
Kuinka suurista määristä olisi kyse?
Tyypillisesti YVA-menettelyissä arvioidaan uuden hankkeen toteuttamisen eri vaihtoehtoja sekä toteuttamatta jättämistä. Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan voimalaitoksen käytön jatkamista enintään noin 20 vuodella (vaihtoehto VE1) sekä kahta erilaista käytöstäpoistovaihtoehtoa (vaihtoehdot VE0 ja VE0+), joissa voimalaitoksen käyttöä ei jatkettaisi, vaan voimalaitosyksiköt poistetaan käytöstä nykyisen käyttölupajakson jälkeen.
Käytön jatkamiseen sekä toiseen käytöstäpoistovaihtoehtoon sisältyy myös muualla Suomessa muodostuneen radioaktiivisen jätteen vastaanottaminen, käsittely, välivarastointi ja loppusijoitus.
Miksi Loviisan voimalaitokselle pitäisi tuoda muualla Suomessa muodostunutta radioaktiivista jätettä?
Fortumilla ja Loviisan voimalaitoksella on pitkä kokemus ja asiantuntemus sekä olemassa olevat jätteenkäsittely- ja loppusijoitusmenetelmät, joiden avulla jätteiden loppusijoitus voidaan toteuttaa asiantuntevasti ja luotettavasti.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön asettama kansallinen ydinjätehuollon yhteistyöryhmä suosittelee olemassa olevan osaamisen ja infrastruktuurin hyödyntämistä.
Entä muualla Suomessa muodostuneen radioaktiivisen jätteen turvallisuus?
Niiden osalta vaikutukset ovat vähäisiä verrattuna Loviisan voimalaitokselta peräisin oleviin jätteisiin, ja turvallisuus varmistetaan aina tarvittaessa erillisin tapauskohtaisin selvityksin.
Lisäksi Säteilyturvakeskus valvoo jätteenkäsittely- ja loppusijoitusmenetelmien turvallisuutta.
Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi
Elokuussa 2020 Fortum käynnisti Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely), jossa arvioidaan voimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstäpoiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia. YVA-menettely on kaksivaiheinen ja se kestää noin puolitoista vuotta.