Loviisan voimalaitoksella merkittävä vaikutus aluetalouteen

27 toukokuu 2021, 10:00

Loviisan ydinvoimalaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä, selviää Ramboll Finland Oy:n tekemästä arviosta. Selvityksessään Ramboll arvioi aluetaloudellisia vaikutuksia kahden eri skenaarion kautta. Tulokset eivät sisällä Fortumin ydinvoimalaitoksen omaa liikevaihtoa, arvonlisäystä, investointeja, tuotannon työvoimatarvetta eikä toiminnasta maksettavia veroja. Toiminnan jatkaminen nykyisten käyttölupien päättymisen jälkeen loisi taloudellisia vaikutuksia, jotka jakautuisivat eri toimialoille ja alueille arvoketjun kautta.

Selvityksessä huomioidaan vain arvoketjussa tapahtuvan toiminnan vaikutukset

Rambollin selvityksen ensimmäisessä vaihtoehdossa Loviisan voimalaitoksen toimintaa jatkettaisiin 20 vuodella aina vuoteen 2050 saakka. Toisessa vaihtoehdossa Loviisan voimalaitosta käytettäisiin nykyisten toimilupien loppuun, jonka jälkeen aloitettaisiin niin kutsuttu käytöstäpoisto. Ensimmäisen vaihtoehdon suurimmat vaikutukset ajoittuisivat siten vuosille 2030–2050, kun laitos toimisi jatkoluvan puitteissa. Käytöstäpoiston vaikutukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa samaa suurusluokkaa ajoittuen vain eri ajanjaksoille.

Arviossaan Ramboll tarkasteli eri vaihtoehtojen vaikutuksia paikallisesti (Loviisa ja Lapinjärvi), alueellisesti (Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso) ja valtakunnallisesti. Rambollin lähestymistapa perustuu resurssivirtamalliin, joka on kehitetty Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) toimeksiannosta Ramboll Finlandin ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Käytännössä malli kuvaa sitä, miten raha- ja materiaalimääräiset resurssivirrat ohjautuvat esimerkiksi alueen tuotantoon, yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä vientinä pois alueelta.

Arviossa tarkastellaan pelkästään voimalaitoksen hankintaketjun ja niissä maksettavien palkansaajakorvausten kulutuksen kautta tulevia aluetaloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan tuloksissa otetaan huomioon ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämiseen ja käytöstä poistoon liittyvät työntekijät Fortumissa sekä heidän palkoistansa pidätettävät ja tulo- ja kunnallisverot. Rambollin selvityksessä ei huomioida Fortumin ydinvoimalaitoksen omaa liikevaihtoa, investointeja, tuotannon työvoimatarvetta, arvonlisäystä, tai sen toiminnasta maksettavia veroja.

Vertailtujen vaihtoehtojen välillä merkittävä aluetaloudellinen ero

Arvio osoittaa, että toimiluvan jatkaminen toisi huomattavan taloudellisen lisäpotkun arvoketjun ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksen kautta erityisesti paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös muualle Suomeen.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa voimalaitoksen käyttöä jatkettaisiin 20 vuodella, jonka jälkeen se poistettaisiin käytöstä. Arvion mukaan vuosina 2030–2050, eli kun voimalaitos toimisi uuden luvan puitteissa, tehtäisiin sen hankintaketjussa hieman alle 500 miljoonan euron edestä uusia investointeja. Arvoketjussa tapahtuva liikevaihdon kasvu, joka kuvaa myös kysynnän kasvua, kohoaisi vertailujaksolla noin 3,6 miljardiin euroon ja verotuloja kertyisi hieman päälle miljardi euroa.

Voimalaitoksen aikaan saamilla kerrannaisvaikutuksilla olisi merkittävä vuosittainen osuus Loviisan seutukunnan bruttokansantuotteesta – noin 25 prosenttia.

Alueellisesti Loviisan voimalaitoksen aikaansaamat kerrannaisvaikutukset käytönjatkamisen aikana ovat vuositasolla keskimäärin noin prosentin luokkaa Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson bruttokansantuotteesta. Kaiken kaikkiaan vaikutus BKT:hen noin 1,8 miljardia euroa.

Vuositasolla eri toimialoille syntyisi työvoiman kysyntää keskimäärin 1336 henkilötyövuotta, mitkä katettaisiin osin olemassa olevilla työpaikoilla ja osin uusilla. Näistä Loviisaan tulisi noin 255 uutta työpaikkaa, muualle Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson kuntiin 482 uutta työpaikkaa ja muuhun Suomeen 599 uutta työpaikkaa. Selvityksessä työpaikat jakautuvat 46 toimialan tarkkuudella. Merkittävimmät työllisyysvaikutukset voimalaitoksen toiminnan jatkumisella olisi kaupan, kiinteistön ja maisemanhoidon, työllistämistoiminnan, jätehuollon ja materiaalikierrätyksen, valmistavan teollisuuden sekä teknisten palveluiden toimialoilla. Kaiken kaikkiaan voimalaitoksen toiminnan jatkaminen tarkoittaisi 26 700 henkilötyövuoden lisäystä.

Voimalaitostoiminnan jatkamisen aluetaloudelliset vaikutukset ovat siis huomattavia. Onkin totta, että voimalaitokset luovat ympärilleen hyvinvointia ja vetävät hankintaketjussa myös muita toimialoja nousuun.

Toisessa vaihtoehdossa (voimalaitoksen käytöstäpoisto) vertailujakso ulottui vuosille 2020–2060. Tuona aikana eri toimijat voimalaitoksen alihankintaketjussa investoisivat yli 300 miljoonaa euroa voidakseen tarjota kilpailukykyisiä palveluita. Arvion mukaan liikevaihdon kasvu arvoketjussa olisi yhteensä noin 2,2 miljardia euroa, joka jakautuisi eri alueille Suomessa.

Silloin kun on taloudellista toimintaa, maksetaan myös veroja. Jos Loviisan ydinvoimalan toiminnat ajettaisiin alas vuonna 2030, ajanjaksolla kertyisi arvoketjun kautta hieman vajaat 650 miljoonaa euroa verotuloa arvonlisäverona, tuotanto- ja tuoteveroina, yhteisöveroina sekä kunnallisveroina.

Myös toiminnan jatkamisen vaihtoehdossa muodostuu samat käytöstäpoiston vaikutukset, mutta ne ajoittuvat myöhemmälle ajanjaksolle vuosille 2050 – 2080.

"Rambollin arvio osoittaa, että Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöluvan jatkaminen toisi huomattavan taloudellisen lisäpotkun paikallisesti ja alueellisesti",

Fortumin Peter Tuominen sanoo.

Fortumin Loviisan voimalaitoksen jatkolle on tekniset edellytykset

Fortumin Loviisan voimalaitoksen jatkolle on tekniset edellytykset – päätös jatkosta tehdään myöhemmin. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos on rakennettu vuosina 1971–1980 ja koostuu kahdesta voimalaitosyksiköstä, Loviisa 1:stä ja Loviisa 2:sta, sekä näihin kuuluvista ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon kannalta tarpeellisista rakennuksista ja varastoista. Loviisa 1 otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1980.

Loviisan voimalaitos on tuottanut sähköä luotettavasti jo yli 40 vuoden ajan, jonka aikana yhtiö on panostanut voimalaitoksen ikääntymisen hallintaan ja tehnyt parannustoimenpiteitä. Viime vuosina voimalaitoksella on viety päätökseen muun muassa mittava automaatiouudistus ja laitoshistorian laajin modernisointiohjelma.

Loviisa 1:n nykyinen valtioneuvoston myöntämä käyttölupa on voimassa vuoden 2027 loppuun ja Loviisa 2:n käyttölupa vuoden 2030 loppuun. Fortum käynnisti Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) syksyllä 2020. Menettely arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2021 lopulla. Osana YVA-prosessia Fortum teetti tutkimuksen Loviisan voimalaitoksen aluetaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen tulokset esiteltiin alkuvuodesta 2021. Fortum tekee päätöksen voimalaitoksen käytön mahdollisesta jatkamisesta ja uusien käyttölupien hakemisesta myöhemmin.