Pohjois-Pohjanmaan Vaalasta kotoisin oleva Karjalainen on jo pitkään ollut kiinnostunut vesivoimasta.
”Vesivoimatekniikka on aina kiinnostanut. Halusin tutustua aiheeseen syvemmin kuin opintojen kautta oli mahdollista. Päätin hakea kesätöihin Fortumille, jolla on Vaalassakin vesivoimalaitos”, Eetu Karjalainen kertoo.
Karjalaisen kesätyö keskittyi vesivoiman pitkäaikaissuunnittelun kehittämiseen.
”Vietin ison osan kesästä voimalaitosten kuntotietojen kartoitustyössä. Kävin läpi voimalaitosten koneistojen asiakirjoja ja piirustuksia, ja hain näistä tarvittavia tietoja”, Karjalainen sanoo.
Asiakirjoja tutkiessaan Karjalainen kiinnostui menetelmästä, jolla voimalaitoksen johtosolukevuotoja lasketaan. Johtosolukkeet ovat rakenteita, jotka säätelevät juoksupyörään kulkevan veden määrää.
”Kun sähköä ei tarvita, solukkeiden täytyy myös sulkeutua. Näin vettä ei turhaan virtaa juoksupyörän läpi”, Karjalainen kuvaa.
Uusi laskentamenetelmä todettiin luotettavammaksi ja helppokäyttöisemmäksi
Johtosolukkeiden huoltotarpeen määrittämisen kannalta on tärkeää tietää, kuinka paljon vettä solukkeiden läpi pääsee vuotamaan. Nykyisellä laskentamenetelmällä tehtyihin arvioihin vuodon määrästä sisältyy jonkun verran epävarmuutta. Karjalainen alkoi pohtia, voisiko sopivia fysiikan laskentakaavoja soveltamalla löytyä varmempi tapa vuodon määrittämiseen.
”Ehdotin ideaa Fortumille, ja sain heti positiivista vastakaikua. Muutaman palaverin jälkeen päätimme, että laskentatapaa voisi lähteä kehittämään ja että aiheessa olisi aineksia opinnäytetyöhön”, Karjalainen kertoo.
Kesätöiden päätyttyä Karjalainen muuntautui opinnäytetyön tekijäksi. Ajoitus oli osuva, sillä Karjalaisen kotikunnassa sijaitsevalla Jylhämän vesivoimalaitoksella oli määrä tehdä syksyn aikana koneistotarkastus. Osana tarkastusta laskettaisiin myös johtosolukkeiden vuoto.
”Pääsin koneiston tarkastuksen yhteydessä laskemaan vuodon alkuperäisellä ja kehittämälläni uudella menetelmällä. Uudella laskentamenetelmällä saadut tulokset osoittautuivat varmemmiksi”, Karjalainen kertoo.
Uutta laskentatapaa voidaan käyttää laskimen muodossa, jonka ansiosta menetelmän hyödyntäminen voimalaitosten kunnossapitotyön apuvälineenä on helppoa.
Karjalaiselle kenttätyöhön Jylhämän voimalaitoksella liittyi myös henkilökohtainen yhteys.
”Isoisäni oli nuorena miehenä 50-luvulla mukana rakentamassa voimalaitosta. Tuntui mukavalta, että nyt pääsi itsekin mukaan voimalaitokselle”, Karjalainen toteaa.
Karjalaisen vinkki opinnäytetyöideaa pohtivalle:
Pidä silmät auki!
Karjalaisen opinnäytetyön ohjaajina toimivat Fortumin Asset Management Project Supervisor Juhani Mattila ja Area Manager Markku Nivalainen. Ohjaajien tehtävänä on neuvoa ja tukea opinnäytetyön tekemisessä.
”Ohjaajilta sai aina apua, kun tarvitsi”, Karjalainen kertoo.
”Tärkeää oli myös se, että olin opinnäytetyön tekijänä ikään kuin Fortumin työntekijä. Minulla oli esimerkiksi pääsy yhtiön Teamsiin. Tätä kautta yhteydenotto ohjaajiin oli helppoa”, Karjalainen lisää.
Maaliskuussa energiatekniikan asiantuntijaksi valmistuva Karjalainen suosittelee opinnäyte- tai lopputyön aiheitaan pähkäileviä pitämään silmät auki. Jos kehitysehdotuksia juolahtaa mieleen, kannattaa niitä rohkeasti ehdottaa.
”Fortumilla on avoin ilmapiiri, ja ideastani käytiin hyvää keskustelua. Mutta omakaan työni ei olisi lähtenyt liikkeelle, ellen olisi itse nostanut aihetta aluksi esiin”, Karjalainen painottaa.