Montan kalojen ylisiirtolaitteen jatkuva kehittäminen tuottaa tulosta

18 tammikuu 2021, 09:30

FORTUM OYJ PAIKALLISTIEDOTE 18.01.2021

 

Montan kalojen ylisiirtolaitteen käytössä otettiin edistysaskeleita vuoden 2020 aikana. Elokuusta lokakuun loppuun käytössä olleen laitteen uusittu nielurakenne vaikuttaa toimivalta, ja laitteelta päästiin tekemään meritaimenien ja -lohien ylisiirtoja niiden lisääntymisalueille.

Laitteella saatiin kiinni kauden aikana 63 merilohta, seitsemän meritaimenta ja viisi kirjolohta, eli pyyntitulos parantui selvästi aiemmista vuosista. Pyyntikauden aikana toteutettiin kaksi ylisiirtoa, joissa yhteensä siirrettiin kolme meritaimenemoa, kolme meritaimenkoirasta, kuusi lohiemoa ja kaksitoista koiraslohta. Ylisiirrettävien lajien lisäksi laitteessa havaittiin uutena lajina yksittäisiä siikoja. Aiempien vuosien tapaan laitteessa oli välillä huomattavia määriä ahvenia ja loppusyksyä kohti enenevässä määrin myös muikkuja.

Laitteeseen ui sisään tätä enemmän yhden merivuoden koiraslohia, jotka edelleen pääsivät karkaamaan laitteessa olevista raoista. Pienten kalojen karkaaminen on kuitenkin merkityksetöntä ylisiirtojen kannalta, koska pienikokoiset lohet ovat olleet kaikki koiraskaloja, joita esiintyy jo entuudestaan riittävästi suhteessa emokaloihin.

 

Emokalojen vähyys vaikuttaa ylisiirrettävien kalojen määrään

Ylisiirtojen haasteena kuluneella kaudella oli emolohien pieni osuus nousevista kaloista. Siirrettyjen emolohien pieni määrä johtuu ainakin osittain Merikoskesta nousevien lohien koirasvaltaisuudesta.

”Aikaisempien vuosien tutkimusten perusteella Merikosken kalatietä nousevien lohien sukupuolijakauma on voimakkaasti koirasvoittoinen. Naaraiden osuus on tutkimusvuosina vaihdellut jonkin verran juoksutusmääristä riippuen. Vuosien 2019 ja 2020 tapaisina vuosina, kun Merikoskella on ollut lohien nousuaikaan ohijuoksutuksia, on naaraiden osuus kalatiessä ollut noin 20%:n luokkaa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Mikko Jaukkuri.

Tämän syksyn pienen otoksen ja myös aiempien vuosien kokemusten mukaan meritaimenen sukupuolisuhde näyttää olevan tasapainoisempi.

 

Kalojen liikkumista havainnoidaan kameraseurannalla

Kameraseurannassa havaittujen lohien ja taimenten määrä Montan alakanavassa jäi kokonaisuudessaan melko vaisuksi verrattuna laitteen aiempiin käyttövuosiin ja Merikosken kalatien kalannousulukemiin. Havaintojen vähyyteen vaikutti mahdollisesti poikkeuksellisten sademäärien vuoksi koko syksyn jatkuneet Montan voimalaitoksen voimakkaat juoksutukset ja myös ajoittaiset ohijuoksutukset.

Kamerahavaintoja kalojen vähäisyydestä tukee myös Montan alakanavassa tehdyt silmämääräiset havainnot. Erityisesti syyskuussa kanavassa ei juurikaan havaittu kaloja, vaikka alempana Muhoslammessa kalojen pintakäyntejä näkyi paljon.

 

Laitteen uusittu nielurakenne aiempaa toimivampi

Laitteen nieluihin ja muuhun rakenteeseen edellisen kauden jälkeen tehdyt muutostyöt ovat auttaneet kalojen pysymiseen laitteessa, eivätkä laitteeseen sisään uineet suurikokoiset kalat ole enää päässeet karkaamaan takaisin Oulujokeen. Simsonar Oy:n toteuttamassa kalojen kameraseurannassa on havaittu, että kaloja jää kameran valoihin pitkiksikin ajoiksi ja osa peruuttaa takaisin jokeen, mutta osa näistä kaloista ui kuitenkin lopulta sisään laitteeseen.

”Havaintojemme mukaan vastaavaa kalojen käyttäytymistä on ollut muissakin seuraamissamme kalateissä, joten kalojen käytös on siinä mielessä samanlaista muuallakin”, arvioi Simsonar Oy:n Arto Seppänen.

Fortumilla on käynnissä ylisiirtolaitteen muutostöiden suunnittelu. Muutostöillä pyritään ratkaisemaan kalojen karkailu ja helpottamaan laitteen käyttöä. Muutostöiden toteutuessa pienten kalojen karkaaminen takaisin jokeen estyy kokonaan.

 

Fortum Oyj
Viestintä

 

Lisätietoja:
Katri Hämäläinen, ympäristöasiantuntija, katri.hamalainen@fortum.com, puh. 040 162 3901

Taustatietoa:
Montan ylisiirtolaite auttaa meitä keräämään arvokasta tietoa vaelluskalojen liikkumisesta rakennetuissa vesistöissä sekä selvittämään Oulujoen potentiaalia luontaisen vaelluskalakannan kehittymisen suhteen. Tavoitteena tulevaisuudessa on siirtää kaloja Oulujokeen myös kalastettaviksi sekä osittainen luonnonlisääntyminen.