Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuollot turvallisesti päätökseen koronatilanteesta huolimatta

Vuosihuollot kuuluvat Loviisan ydinvoimalaitoksen jokavuotisiin tehtäviin. Vuosihuolloissa laitoksen kummassakin yksikössä tehdään useita määräaikaishuoltotöitä, polttoaineen vaihto sekä kunnossapitoon ja jatkuvaan parantamiseen liittyviä töitä. Vuosihuoltojen myötä laitos pysyy toiminnaltaan tehokkaana ja luotettavana energian tuottajana. Tänä vuonna Loviisan kakkosyksiköllä tehtiin 24 vuorokauden mittainen lyhyt vuosihuolto ja ykkösyksiköllä 54 vuorokautta kestänyt laaja vuosihuolto.

Vuosihuoltojen pääsuunnittelija Mika Nopasen mukaan pitkät ja laajat vuosihuollot ovat normaalioloissakin haastavia. Tänä vuonna lisähaasteen vuosihuoltoihin toi vallitseva koronaepidemia, joka tuli ottaa huomioon vuosihuoltojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hyvissä ajoin tehdyn huolellisen suunnittelun ja varautumisen ansiosta vuosihuollot saatiin toteutettua alkuperäisen suunnitelman ja laajuuden mukaisesti.

"Suunniteltuja projekteja ja töitä ei tarvinnut siirtää seuraaviin vuosihuoltoihin tai jättää tekemättä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Lähes kaikki tilatut resurssit saatiin laitokselle, mikä mahdollisti vuosihuoltojen toteutuksen. Varaosien hankinnoissa ei ollut ongelmia, koska mahdollisiin toimitusaikojen pidennyksiin reagoitiin hyvissä ajoin," Nopanen kertoo.

Vuosihuolloissa ei ainuttakaan koronatapausta

Loviisan ydinvoimalaitoksen reaktorit pysäytetään kerran vuodessa vuosihuoltoja varten. Lyhyessä aikaikkunassa toteutetaan suuri määrä sekä kunnossapitoon liittyviä töitä että uudistus- ja modernisointihankkeita. Tästä johtuen työntekijöiden määrä moninkertaistuu vuosihuoltojen aikana. Tämän vuoden vuosihuoltoihin osallistui voimalaitoksen oman 500 työntekijän ja 100 vakituisen ulkopuolisen työntekijän lisäksi noin 800 ulkopuolista työntekijää, joista noin viidesosa ulkomailta. Osaajat maailmalta saatiin varattua ajoissa, karanteenimenettelyt ja testaus toimivat.

Suuresta työntekijämäärästä johtuen laitoksella varauduttiin koronan mahdolliseen leviämiseen jo vuosihuoltojen suunnitteluvaiheessa. Laitokselle tehtiin varautumissuunnitelmat siltä varalta, että korona lähtisi leviämään laitoksella työntekijöiden keskuudessa. Tämän lisäksi tehtiin vaihtoehtoinen vuosihuoltosuunnitelma, jossa huomioitiin vain pakolliset työt. Varautumissuunnitelmia ei kuitenkaan tarvinnut ottaa käyttöön, sillä voimalaitoksella ei vuosihuollon aikana todettu yhtään koronatapausta.

Koronaviruksen mahdollinen leviäminen ehkäistiin vallitsevat suositukset ja rajoitukset huomioiden. Ulkomailta tulleilla työntekijöillä oli lähtömaasta riippuen vallitsevien suositusten mukaiset karanteeni- ja koronatestausmenettelyt. Töihintuloaikoja sekä taukoja porrastettiin ja sisääntulojärjestelyt suunniteltiin siten, että turvavälejä oli mahdollisuus noudattaa. Etätyöhön siirtymistä suositeltiin niille henkilöille, joille se työtehtävien puolesta oli mahdollista. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti etäyhteyksillä ja osa koulutuksista siirrettiin verkkoon.

Myös hygienian merkitys korostui koronaviruksen ehkäisyssä. Käsidesipisteitä oli runsaasti käytössä eri puolilla laitosaluetta ja yhteensä käsidesiä kului vuosihuoltojen aikana jopa 1 500 litraa. Voimalaitokselle otettiin myös kasvomaskipakko käyttöön kaikissa yleisissä tiloissa elokuusta alkaen. Kasvomaskeja kului vuosihuoltojen aikana noin 320 000 kappaletta.

"Vuosihuolloista selviydyttiin vallitsevasta koronavirustilanteesta huolimatta lopulta hyvin. Kolme avainasiaa, joiden ansiosta vuosihuollot saatiin maaliin, ovat sitoutuminen, yhdessä tekeminen päämäärän saavuttamiseksi ja nopea sopeutuminen vallitsevaan tilanteeseen", Mika Nopanen toteaa.