Euroopan päästöttömästä sähköstä puolet tulee tällä hetkellä ydinvoimasta. Sitä tarvitaan myös jatkossa ilmastopäästöjen vähentämiseen.
EU:n tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää uusiutuvan energian käytön merkittävää lisäämistä, mutta sillä yksin ei tyydytetä energiatarpeita.
”Jos aiomme pitää kiinni ilmastotavoitteesta, tarvitsemme myös tulevaisuudessa hiilidioksidipäästötöntä ydinvoimaa”, Fortumin johtaja Esa Hyvärinen huomauttaa.
EU:n alueella toimii tällä hetkellä 126 ydinreaktoria 14 maassa. Rakenteilla on neljä uutta laitosta.
”EU:ssa tuotetusta sähköstä 26 prosenttia tulee ydinvoimaloista. Päästöttömästä sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on noin puolet”, Fortumin ydinturvallisuuden arvioinnista vastaava johtaja Peter Tuominen sanoo.
Tasaista tuotantoa
Ydinvoimaloista saadaan sähköä paljon ja tasaisesti ympäri vuorokauden. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuotantomäärät vaihtelevat sään mukaan.
”Ydinvoimaa ja uusiutuvia energiamuotoja pidetään usein toistensa vaihtoehtoina. Vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, sillä molempia tarvitaan päästötavoitteisiin pääsemiseksi”, Tuominen huomauttaa.
Tuomisen mukaan ydinvoima on taloudellisesti kilpailukykyinen energiantuotantomuoto.
”Tässä on kuitenkin tehtävä koko ajan töitä kehittämällä standardoituja laitteita ja lupaprosesseja yhteistyössä teollisuuden, viranomaisten ja hallitusten kanssa.”
Uusi ydinvoimala on kallis
Valtaosa Euroopan ydinvoimaloista on yli 30 vuotta vanhoja. Monien laitosten elinaikaa on jatkettava tulevan vuosikymmenen aikana.
”Alan keskeinen haaste on, miten laitokset pidetään kustannustehokkaasti sekä luotettavasti käynnissä, parantaen turvallisuutta ja pidentäen niiden käyttöikää”, Hyvärinen sanoo.
Uudet ydinvoimalat ovat pitkiä ja kalliita rakennushankkeita. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan ydinlaitosten käyttöiän pidentäminen on kustannustehokkain tapa tuottaa tulevina vuosina sähköä päästöttömästi.
Fortum selvittää parhaillaan Loviisassa vuosina 1977 ja 1980 käyttöön otettujen kahden ydinreaktorin tulevaisuutta. Niiden käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030.
”Olemme käynnistäneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, jossa selvitetään voimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston ympäristövaikutuksia”, Hyvärinen sanoo.
Puoli miljardia euroa
Fortum on investoinut Loviisan voimalaitokseen viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana lähes 500 miljoonaa euroa.
”Tekniikkaa modernisoidaan jatkuvasti, mikä parantaa turvallisuutta ja käytettävyyttä entisestään”, Tuominen sanoo.
Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä huolehtiminen on oleellinen osa vastuullista toimintaa. Tätä varten Eurajoen Olkiluotoon valmistuu loppusijoituspaikka syvälle peruskallioon.
Suhtautuminen ydinvoimaan on EU:ssa osin ristiriitaista. Euroopan komission kestävän rahoituksen paketissa ydinvoimaa ei määritellä ympäristön kannalta kestäväksi sijoituskohteeksi.
”Linjaus ei vaikuta vain uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen, vaan myös olemassa oleviin. Nykyiset voimalat hankkivat markkinoilta rahoitusta jälleenrahoittaakseen erääntyviä lainoja tai investoidakseen turvallisuuteen ja käytettävyyteen. Myös elinajan jatkaminen edellyttää investointeja”, Hyvärinen sanoo.
Komission kriteerit ohjaavat yksityisten sijoittajien päätöksiä. Ne vaikuttavat myös julkisen rahan käyttöön ja muun muassa EU:n suureen elvytyspakettiin, josta rahoitetaan kestävän kehityksen hankkeita koronakriisistä toipumiseksi.
Pienet ydinreaktorit tekevät tuloaan
Eri puolilla maailmaa selvitetään parhaillaan mahdollisuutta rakentaa pienydinreaktoreita tuottamaan sähköä ja lämpöä. Suomessa VTT ja Lappeenrannan LUT-yliopisto kehittävät pienydinvoimalaa, joka voisi kattaa kokonaisen kaupungin kaukolämmön tarpeen.
”Suomessa pienydinreaktorit sopisivat erityisen hyvin kaukolämmön tuotantoon, koska lämmitykseen on vaikeampaa löytää päästöttömiä tuotantomuotoja”, Fortumin Esa Hyvärinen sanoo.
”Niiden avulla olisi myös mahdollista tuottaa päästötöntä vetyä teollisuuden prosesseihin, joita on vaikeaa muuten tehdä päästöttömiksi.”
Fortumin arvion mukaan teknologian ja lainsäädännön puolesta ensimmäiset pienreaktorit olisi mahdollista saada tuotantokäyttöön Suomessa noin 10–15 vuoden päästä.
”Ollakseen kilpailukykyisiä, laitosten on oltava pitkälti standardisoituja ja sarjavalmisteisia.”