Fortumin viestejä hallituspuolueiden ilmastokokoukseen Vuosaaressa 3.–4.2.2020

Fortum tukee hallitusta sen kunnianhimoisessa pyrkimyksessä saavuttaa hiilineutraalisuus Suomessa vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus pian sen jälkeen. Näkemyksemme mukaan seuraavat asiat ovat keskeisessä roolissa hallituksen energia- ja ilmastolinjausten toteuttamiseksi:

• Markkinaehtoisten ohjauskeinojen kehittäminen – tärkeimpänä CO2-päästöjen hinnoittelu ja EU:n päästökauppajärjestelmän kehittäminen ja laajentaminen.
• Kansallisten toimien kohdentaminen päästökaupan ulkopuolisille aloille.
• Energiasiirtymän ja sähköistymisen vauhdittaminen oikein kohdennetulla verotuksella.
• Päästöttömän energiantuotannon ja kiertotalouden edistäminen tehokkailla lupaprosesseilla
• Sähkömarkkinat tukemaan energiasiirtymää ja älykästä energiankäyttöä
• Kaukolämmön päästöjen vähentäminen lämpöpumpuilla ja hukkalämmön hyödyntämisellä
• Ilmastomyötäisten innovaatioiden ja pilottihankkeiden tukeminen ja edistäminen

Yleistä

Pohjoismainen sähköjärjestelmä on jo nyt lähes päästötön ja 2030-luvulle tultaessa käytännössä päästötön. Kaikki uusi sähköntuotanto tulee olemaan päästötöntä, koska päästöttömät tuotantoteknologiat ovat jo nyt kaupallisesti kilpailukykyisimpiä. Yhteiskunnan sähköistymisen edistäminen on yksi tehokkaimmista keinoista leikata päästöjä. Politiikkatoimien painopisteen tulisikin olla vahvasti sähköistymisen edistämisessä.

EU:n ilmastopolitiikka jakautuu kolmeen osaan: 1) EU:n päästökauppa ja sen sisällä asetettu EU-tason katto CO2-päästöille, 2) päästökaupan ulkopuolella olevat alat eli ns. taakanjakosektori jossa päästöjen vähentäminen tapahtuu kansallisten ja EU-tason toimien kautta, sekä 3) maankäyttöä ja nieluja koskeva politiikka (LULUCF).   

Tällä hetkellä EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa alle puolet EU:n ja Suomen kasvihuonepäästöistä. Tätä osuutta olisi tarpeen saada lisättyä laajentamalla EU:n päästökauppa ensisijaisesti lämmitykseen ja liikenteeseen.  

Yhteiskunnan kaikkien sektorien tulee osallistua päästövähennystalkoisiin. Suomessa energia-ala on edennyt jo pitkälle ja alalla on selkeä tiekartta päästöjen vähentämiseksi matkalla kohti hiilineutraalisuutta. Suurimmat päästövähennyshaasteet löytyvätkin energia-alan ulkopuolelta minkä vuoksi ilmastotoimien tulee jatkossa painottua erityisesti teollisuusprosessien päästöjen vähentämiseen, kaupunkisuunnitteluun, liikenteeseen ja maatalouspolitiikkaan. Parhaillaan laadittavat teollisuuden hiilineutraalisuustiekartat ovat tässä tärkeä työkalu.

Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteuttaminen edellyttää laajaa kansalaisten tukea ja hyväksyntää. Siirtymä puhtaaseen energiantuotantoon ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan onkin pyrittävä toteuttamaan taloudellisesti ja sosiaalisesti mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja toimitusvarmuutta vaarantamatta.

Yrityksillä on investoijina keskeinen rooli energiasiirtymän toteuttamisessa. Teollisuuspolitiikka ja kiertotalous kytkeytyvät yhä tiiviimmin ilmastopolitiikkaan samalla kun energian tuotanto ja kysyntä integroituvat vahvemmin toisiinsa. Samaan aikaan sähköistyminen ja sektori-integraatio ovat muutostekijöitä, jotka voivat alentaa päästöjen vähentämisen kokonaiskustannuksia mutta edellyttävät myös uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää ja nykyistä nopeampaa lisäämistä. Päättäjiltä edellytetäänkin energiasiirtymän edistämisessä ja energiapolitiikan kehittämisessä aiempaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa.  

Päästöttömiin energiantuotantoteknologioihin ja kiertotaloushankkeisiin investoivien yritysten kannalta on kriittistä, että toimintaympäristö on tasapuolinen ja sääntely johdonmukaista, ennakoitavaa ja läpinäkyvää. Päätösten vaikutukset ja niiden aikajänne on arvioitava huolella etukäteen.    

Liitteenä olevassa muistiossa on Fortumin yksityiskohtaisempia viestejä evästykseksi hallituksen energia- ja ilmastolinjausten toteuttamiseen.