Fortumilla on Suomessa 13 ja Ruotsissa 140 omaa vesivoimalaitosta. Niissä teemme virtaavasta vedestä sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä. Vesivoima on selvästi suurin uusiutuvan energian lähde Pohjoismaissa. Helposti varastoitavana, säädettävänä ja nopeasti käyttöön otettavana vesivoima mahdollistaa sääolosuhteista riippuvaisten aurinko- ja tuulivoiman lisäämisen sähköntuotannossa.
Vesivoimalaitoksemme on pääosin rakennettu 50- ja 60 -luvulla. Rakentaminen on tuolloin muuttanut vesistöä ja sen luonnonolosuhteita. Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja ne ovat hyvin tiedossamme.
Veden patoaminen ja säännöstely muuttavat vesistön elinolosuhteita. Virtapaikkojen häviäminen vähentää vaelluskalojen lisääntymisalueita. Patoaltaisiin kotiutuu usein hitaasti virtaavissa vesissä viihtyviä kalalajeja ja kasveja. Alueelle muodostuu siis näin kokonaan uusi eliöstö. Myös vesistöjen virkistyskäyttö muuttuu, kun veden virtaus hidastuu. Esimerkiksi Oulujoella olemme tehneet jo pitkään kiinteätä yhteistyötä alueen kuntien kanssa jokialueen virkistyskäytön monipuolistamiseksi, kuten veneilyn helpottamiseksi vesistössä. Säännöstely puolestaan auttaa tulvientorjunnassa.
Vastuullisena vesivoimantuottajana olemme sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen vesivoiman tuotantoon valjastetuissa vesistöissä. Esimerkiksi vaelluskalakantojen elinolosuhteiden parantamisessa olemme sitoutuneet vähentämään vesivoimantuotannon ympäristövaikutuksia sekä lupavelvoitteiden mukaisilla toimilla että aktiivisilla vapaaehtoisilla hankkeilla.
Konkreettisia tekoja monimuotoisuuden turvaamiseksi
Kalataloudelle aiheutettuja haittoja kompensoidaan viranomaisten määräämillä velvoitteilla, jotka ovat usein kalaistutuksia. Istutamme valjastettujen vesistöjen jokiin ja järviin vuosittain yhteensä pari miljoonaa siian, kuhan, taimen ja lohen poikasta. Istukkaat kasvatamme omilla ja sopimuskumppaneidemme kalanviljelylaitoksilla Suomessa ja Ruotsissa. Hyvänä esimerkkinä istutusten onnistumisesta on Oulujärven kuhakannan pelastaminen. Istutusten avulla olemme olleet mukana palauttamassa 80-luvulla lähes kokonaan hävinneen luonnossa lisääntyvän kuhakannan Oulujärveen.
Haluamme kuitenkin tehdä enemmän kuin vain täyttää viranomaisvelvoitteet
Lupavelvoitteiden lisäksi vähennämme aktiivisesti ja menestyksellisesti sähköntuotantomme ympäristövaikutuksia vapaaehtoisella yhteistyöllä jokivarren asukkaiden, kuntien, viranomaisten sekä kalastus- ja osakaskuntien kanssa.
Vaelluskalakantojen elvyttäminen kiinnostaa meidän lisäksemme myös useita eri sidosryhmiä kuten vapaa-ajan kalastajia, kalastusoikeuksien haltioita, jokivarren kuntia, kalatalous- ja ympäristöviranomaisia. Hyvä paikallisyhteistyö on avainasemassa kaikkien näiden ryhmien erilaisten tarpeiden yhteensovittamisessa.
Vuonna 2017 sijoitimme ympäristötyöhön Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisten hankkeiden osuus tästä oli runsaat 0,6 miljoonaa euroa.
Maailmalla ei ole kovinkaan yleistä, että vesivoimantuottajat Suomen ja Ruotsin tapaan vahvistavat ja elvyttävät vaelluskalakantoja isoissa rakennetuissa joissa. Maailmalta ei siis löydy patenttiratkaisuja, joilla elvyttää vuosikymmenten saatossa kadonneita kalakantoja. Jokainen vesistö on erilainen. Siksi myös luonnon monimuotoisuuden varmistavat ratkaisut joudutaan räätälöimään vesistökohtaisesti, kuten teemme menestyksellisesti sekä Suomessa että Ruotsissa.
