Olemme sitoutuneet vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Osallistumme aktiivisesti paikallisten ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtääviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vesivoimayhtiönä velvollisuutemme on pienentää vesivoimantuotannon ympäristövaikutuksia rakennetuissa vesistöissä. Alla esittelemme kolme hankettamme, jotka tähtäävät vaelluskalojen elinolojen parantamiseen.

Case: Lohikalojen ylisiirtolaite Oulujoen Montan voimalaitoksella

Kalojen ylisiirtolaite valmistui elokuun 2017 lopussa Montan vesivoimalaitoksen yhteyteen Oulujoelle. Ylisiirtolaitteella otamme kiinni nousuvaelluksella olevia lohikaloja, ja se mahdollistaa kalojen tehokkaan ja turvallisen siirtämisen vaellusesteiden ohi. Laite vastaa kalatien alaosaa. Sen sisään uivia lohikaloja voidaan siirtää kuljetusautoon ja kuljettaa lisääntymään usean voimalaitospadon yläpuolisille sivujokien virtapaikoille. Muualta saatujen kokemusten perusteella näin saadaan huomattavasti enemmän emokaloja kutualueille kuin jos rakennettaisiin kaikki meren ja lisääntymisalueiden välille tarvittavat kalatiet. Fortumilla on hyvät kokemukset järvilohen ylisiirroista vesivoiman tuotantoon valjastetulla Klarälven-joella Ruotsissa. 

Montan ylisiirtolaitteesta kaloja voidaan siirtää myös kalastettavaksi patoaltaisiin, tai niistä voidaan ottaa luonnonvalinnan läpikäynyttä mätiä Montan kalanviljelylaitokselle, jossa Fortum tuottaa lohi- ja meritaimenistukkaita Oulujoen kalaistutuksiin.

Ylisiirtolaite on Fortumin, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke lohen ja taimenen palauttamiseksi Oulujokeen. Laitteella on erityistä valtakunnallista merkitystä, koska siitä saadaan kokemuksia muiden rakennettujen jokien vaelluskalahankkeisiin.

Ylisiirtolaite on osa Oulujoen kalakantojen hoidon kokonaisuutta. Kalanhoito perustuu vaelluskalojen istutuksiin, luontaisen elinkierron vahvistamiseen sekä istukkaiden laadun kehittämiseen. Fortum on investoinut viime vuosina Montan kalanviljelylaitoksen nykyaikaistamiseen ja ylisiirtolaitteen rakentamiseen yli 5,5 miljoonaa euroa. Ylisiirtolaitetta ovat lisäksi rahoittaneet Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunta ja hanke on myös saanut maa- ja metsätalousministeriöltä hallituksen kärkihankerahoitusta.

Case: Oulujoen vaellussiikakanta vahvistuu

Kymmenisen vuotta sitten Perämeren eteläisen kalastusalueen osakaskunnat nostivat voimakkaasti esiin huolensa Oulujoen vaellussiian heikosta tilasta. Fortum ja osakaskunnat löysivät yhteisymmärryksen siikakannan vahvistamiseksi, minkä seurauksena Fortum on lisännyt siian istutusmääriä systemaattisesti vuodesta 2011 lähtien. Oulujoen vaellussiikakanta osoittaa nyt
vahvistumisen merkkejä. Siian kalastus on alkanut tuottaa saalista, jokeen nousee siikaa ja kannan hoidon kannalta välttämätön mädinhankinta onnistuu.

Siikakannan hoito perustuu jokasyksyiseen emokalapyyntiin Oulujokisuulla Merikoskessa. Mäti haudotaan Fortumin kalanviljelylaitoksella Montassa. Vastakuoriutuneet poikaset istutetaan keväällä luonnonravintolammikoihin kasvamaan ja vapautetaan syksyllä kesänvanhoina poikasina merelle. Siian nykyiset istutusmäärät ovat monikymmenkertaiset verrattuna kymmenen vuoden takaiseen. Istutusmäärät ovat kasvaneet kannan vahvistumisen tahdissa, jolloin tarvittava mäti on onnistuttu keräämään Oulujoen suulta ja istutuksiin on voitu käyttää Oulujoen vaellussiikakantaa. Käytännön järjestelyissä toimivan yhteistyön on varmistanut Oulun Energian ja Oulun kaupungin panos.

Kalakantojen hoito on pitkäjänteistä työtä. Vaellussiika saavuttaa sukukypsyyden 4-6 vuoden iässä, joten istutusmäärien kasvattaminen näkyy vasta viiveellä. Oulujoen siikakannan tapauksessa vapaaehtoiset toimet saatiin käyntiin huomattavasti velvoiteprosessia nopeammin.Tähän mennessä neljä vuotta kestänyt lupaprosessi velvoitteen päivittämiseksi on edelleen kesken, mutta siikakannan vahvistamiseksi tehtävät toimenpiteet tuottavat jo näkyvää tulosta.

Case: Elinympäristökunnostukset tuottavat taimenenpoikasia Vuokseen

Fortum, Imatran kaupunki ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus ovat tehneet yhteistyötä taimenen elinympäristöjen kunnostamiseksi Vuoksella Fortumin vesivoimalaitosten ympäristössä.

Kunnostushanke käynnistyi selvittämällä harjukselle, taimenelle ja lohelle sopivia elinympäristöjä koko Suomen puoleisessa Vuoksessa. Mallinnuksen ja maastokartoituksen perusteella löydettiin useita alueita, jotka soveltuisivat kunnostettaviksi kutu- ja poikastuotantoalueiksi. Kunnostuksissa veden virtaus ohjataan uomaa muotoilemalla rannan läheisille alueille. Sitten
rantamatalikon pohjaa sorastetaan ja kivetään niin, että pohjan laatu soveltuu paremmin kalojen kutuun sekä kalanpoikasten suojapaikoiksi ja elinalueiksi.

Kunnostuksia on viime vuosina tehty Fortumin Imatran ja Tainionkosken välisellä Vuoksen osalla. Vuosien 2018 ja 2019 kunnostussuunnitelmat koskevat Imatran alapuolista Vuoksea Mellonlahden ympäristössä. 

Fortum on ollut mukana myös Imatran Kaupunkipuro-hankkeessa. Imatran kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rakentamaan kaupunkipuroon ohjataan vettä Vuoksesta. Kaupunkipuro tarjoaa suojaisia kasvupaikkoja taimenenpoikasille. Samalla se toimii kaupunkilaisten virkistyskohteena kauniissa Koskipuiston maisemissa. 

Sekä Kaupunkipurosta että suurelle Vuokselle luoduista elinympäristöistä on koekalastuksissa saatu lupaavia tuloksia sekä poikasmäärien että luonnonkudun onnistumisen suhteen.