FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2017 2.2.2018 KLO 9.00
Loka-joulukuu 2017
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 424 (298) miljoonaa euroa, +42 %
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 295 (188) miljoonaa euroa, +57 %
- Liikevoitto oli 315 (202) miljoonaa euroa Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 295 (150) miljoonaa euroa
- Osakekohtainen tulos oli 0,28 (0,16) euroa, josta 0,01 (0,01) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
Tammi-joulukuu 2017
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 1 275 (1 015) miljoonaa euroa, +26 %
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 811 (644) miljoonaa euroa, +26 %
- Liikevoitto oli 1 158 (633) miljoonaa euroa
- Osakekohtainen tulos oli 0,98 (0,56) euroa, josta -0,14 euroa liittyi tuloveropäätökseen Ruotsissa ja 0,38 (-0,02) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältäen noin 0,36 euron Hafslund-järjestelyihin liittyvän myyntivoiton
- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 993 (621) miljoonaa euroa Russia-segmentin 18,2 miljardin ruplan liikevoittotavoitetaso (EBIT) saavutettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2017
- City Solutions -divisioona jaettiin strategian toteuttamisen tukemiseksi City Solutions ja Consumer Solutions -divisiooniin
- Fortum ja Oslon kaupunki saattoivat Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen
- Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen E.ONin 46,65 %:n omistusosuudesta Uniperissa. Vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen hyväksymisaikana Fortumille tarjottiin 46,93 % kaikista Uniperin osakkeista
- Fortumin hallitus esittää 1,10 (1,10) euron osinkoa osaketta kohden
Yhteenveto näkymistä
- Fortum arvioi, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa edelleen keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
- Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuodeksi 2018 noin 70 % hintaan 28 euroa/MWh ja vuodeksi 2019 noin 40 % hintaan 25 euroa/MWh
Taloudelliset avainluvut
| 2017 | 2016 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,1 | 4,0 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 0,8 | 0,0 |
Tunnuslukuja
| Milj. euroa tai kuten merkitty | IV/17 | IV/16 | 2017 | 2016 |
| Liikevaihto | 1 432 | 1 143 | 4 520 | 3 632 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 424 | 298 | 1 275 | 1 015 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 295 | 188 | 811 | 644 |
| Liikevoitto | 315 | 202 | 1 158 | 633 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 34 | 15 | 148 | 131 |
| Tulos ennen tuloveroja | 300 | 184 | 1 111 | 595 |
| Tulos/osake, euroa | 0,28 | 0,16 | 0,98 | 0,56 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 295 | 150 | 993 | 621 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 14,69 | 15,15 | ||
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa) | 988 | -48 |
Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:
"Olemme tyytyväisiä strategian toteutuksen edistymiseen vuoden aikana. Ekokem- ja Hafslund-yritysjärjestelyjen jälkeen ilmoitimme Uniper-ostotarjouksesta vuoden loppupuolella. Uniper-ostotarjouksella jatkamme pääomamme uudelleensijoittamista taserakenteemme tehostamiseksi. Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika alkoi marraskuussa ja sen päätyttyä tammikuussa 2018 oli hyväksymisaste 46,93 %, mukaan lukien E.ONin 46,65 %:n omistusosuus. Niillä Uniperin osakkeenomistajilla, jotka eivät vielä ole hyväksyneet tarjoustamme on yhä mahdollisuus tehdä niin ylimääräisen hyväksymisjakson ajan.
Uniperin ja Fortumin liiketoiminnot täydentävät toisiaan hyvin. Yhtiöillä on monipuolinen tuotantorakenne, jossa on puhdasta ja toimitusvarmuuden turvaamiseen keskittyvää kapasiteettia sekä asiantuntemusta, jota tarvitaan siirryttäessä kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää. Tavoitteemme on toiminnallamme aktiivisesti myötävaikuttaa siihen, että Euroopan energiakäänne voidaan toteuttaa onnistuneesti ja kustannustehokkaasti. Näemme Fortumin ja Uniperin välillä runsaasti yhteistyömahdollisuuksia, jotka tuovat lisäarvoa kaikille sidosryhmille. Olemme aloittaneet neuvottelut Uniperin johdon kanssa yhtiöiden suhteen järjestämiseksi, kun kauppa on saatettu loppuun. Uskomme vahvasti, että sijoituksemme on kaikkien osapuolten etujen mukainen.
Hafslund-järjestely saatiin päätökseen neljännellä vuosineljänneksellä ja uusi liiketoimintarakenne on nyt otettu käyttöön. Olemme päivittäneet sekä Consumer Solutions että City Solutions -divisioonien strategiat yhdessä uusien Hafslundista siirtyneiden kollegoidemme kanssa. Suunta on nyt määritelty ja voimme aloittaa työskentelyn strategian toteuttamiseksi. Tavoitteemme on 15-20 miljoonan euron vuotuisten synergiaetujen saavuttaminen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Emme strategiassamme keskity ainoastaan toimialan rakennemuutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin Euroopassa, vaan tavoitteenamme on myös investoida uusiutuviin energialähteisiin ja nostaa tuuli- ja aurinkoenergiatuotantomme gigawattiluokkaan. Viime kuussa otimme käyttöön Venäjän ensimmäisen teollisen mittakaavan tuulivoimapuiston, jonka teho on 35 megawattia. Lisäksi päätimme äskettäin käynnistää investoinnit uusiin tuulivoimapuistoihin Pohjoismaissa ja Venäjällä. Olemme myös sijoittaneet aurinkoenergiaan Venäjällä ja ottaneet käyttöön suurimman aurinkovoimalamme Intiassa.
Neljännellä vuosineljänneksellä tuloksemme kehittyi monella osa-alueella ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi kaikilla operatiivisilla segmenteillä. Generation, City Solutions ja Russia -segmenttien hyvä tuloskehitys jatkui edelleen, mutta tiukka kilpailutilanne painoi Consumer Solutions -segmenttiä. Ekokemin ja Hafslundin yritysostojen lisäksi keskittyminen kustannustehokkuuteen koko konsernissa vaikutti myönteisesti tulokseemme. Saavutimme vuonna 2016 käynnistämämme toiminnan tehostamisohjelman tavoitteeksi asetetut 100 miljoonan euron säästöt kiinteissä kuluissa. Kulusäästöt ovat mahdollistaneet sijoitukset tulevaisuuden hankkeisiin. Jatkossa keskitymme edelleen kustannustehokkuuteen ja investointien priorisointiin.
Kestävä kehitys ja turvallisuus ovat erittäin tärkeitä meille Fortumissa. Vuosi 2017 oli haasteellinen vuosi työturvallisuuden kannalta. Emme saavuttaneet tavoitettamme poissaoloihin johtaneiden tapaturmien osalta. Etenkin urakoitsijoillemme tapahtui liikaa tapaturmia. Tämä on pettymys, vaikka onnistuimmekin vähentämään vakavien onnettomuuksien lukumäärän yhteen. Olemme jatkossakin sitoutuneet lupaukseemme turvallisesta työpaikasta kaikille. Vuonna 2017 hiilidioksidipäästömme vähenivät hieman. Fortumin tuotannon ominaispäästöt olivat edellisvuoden tasolla ja ovat edelleen matalat muihin eurooppalaisiin sähköntuottajiin verrattuna.
Strategian toteutuksen ja pääoman uudelleensijoittamisen myötä osingonmaksukykymme vahvistuu entisestään. Fortumin hallitus ehdottaa, että osinko pysyy ennallaan ja että vuodelta 2017 maksetaan osinkona 1,10 euroa osakkeelta. Fortumin tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko. Pyrimme välttämään väliaikaista osingon leikkaamista edellyttäen, että markkinoiden näkymät pysyvät nykyisellään.
Haluan kiittää kaikkia fortumlaisia erinomaisesta työstä ja vahvasta sitoutumisesta vuoden aikana sekä asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme luottamuksesta."
Uniper-investointi
Syyskuussa 2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaisesti E.ONilla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa Fortumille julkisessa ostotarjouksessa. Fortum teki marraskuussa vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Käteisostotarjous Uniperin osakkeenomistajille (mukaan lukien. E.ON) oli kokonaisarvoltaan 22 euroa osakkeelta, joka vastaa 36 %:n preemiota suhteessa Uniperin osakkeen hintaan toukokuun lopussa, eli ajankohtaan ennen Uniperia koskevia yrityskauppaspekulaatioita. Ostotarjouksen toteutuminen edellyttää viranomaislupien saamista, mukaan lukien kilpailuviranomaiset. Fortum sai jo lokakuussa 2017 Yhdysvaltain kilpailuviranomaisen hyväksynnän järjestelylle. Yhtiö odottaa saavansa ostotarjouksen päätökseen vuoden 2018 puolivälissä.
Investointi Uniperiin toteuttaa Fortumin aikaisemmin julkistamaa pääoman uudelleeninvestointistrategiaa ja täyttää sen mukaiset sijoituskriteerit: Uniper toimii Fortumin ydinosaamisalueella, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinaa ja tuottaa hyvää kassavirtaa. Fortum odottaa Uniper-sijoituksen tarjoavan hyvää tuottoa, joka osaltaan mahdollistaisi kestävien energiaratkaisujen kehittämisen ja toteuttamisen vaarantamatta kilpailukykyistä osinkotasoa.
Tarjous rahoitetaan olemassa olevilla käteisvaroilla sekä alun perin Barclays Bank PLC:n täysimääräisesti myöntämällä rahoitusjärjestelyllä, joka kattaa myös tarvittavat likviditeettivaatimukset. Rahoitusjärjestelyt on lokakuussa syndikoitu valikoiduille Fortumin pankkiryhmään kuuluville pankeille. Uniperin omistusosuudesta tuleva osinkotuotto edistää vakaan ja kestävän osingon maksamista Fortumin osakkeenomistajille. Fortum käsittelee Uniperia osakkuusyhtiönä ellei IFRS-laskennan mukaista määräysvaltaenemmistöä muodostu, ja siten Uniper-kaupan vaikutus Fortumin käyttökatteeseen, kassavirtaan ja osakekohtaiseen tulokseen riippuu tarjouksen lopputuloksesta. Järjestely nostaa Fortumin velkaisuuden yli yhtiön tavoitetason, joka on nettovelan ja käyttökatteen suhteena noin 2,5x. Fortum kuitenkin odottaa, että velkaisuusaste ajan myötä pienenee yhtiön omien toimintojen kassavirran ja Uniperin tulevan osingon yhteisvaikutuksen ansiosta kohti tavoitetasoa.
Tammikuussa 2018 Fortum tiedotti, että omistajat, jotka edustavat yhteensä 46,93 % kaikista Uniperin osakkeista ja äänistä, E.ONin osuus mukaan lukien, hyväksyivät Fortumin tarjouksen julkisen ostotarjouksen varsinaisen hyväksymisajan kuluessa. Niillä Uniperin osakkeenomistajilla, jotka eivät hyväksyneet Fortumin ostotarjousta varsinaisen hyväksymisajan kuluessa, on yhä mahdollisuus tehdä niin ylimääräisen hyväksymisjakson aikana, joka alkoi 20.1.2018 ja päättyy 2.2.2018. Fortum arvioi tiedottavansa lopullisen yhtiölle tarjottujen osakkeiden kokonaismäärän 7.2.2018.
Hafslund-yritysjärjestely
26.4.2017 Fortum ja Oslon kaupunki sopivat järjestelevänsä uudelleen omistuksensa Hafslund ASA:ssa, yhdessä Pohjoismaiden suurimmista pörssilistatuista energiayhtiöistä. Järjestelyt saatiin päätökseen 4.8.2017. Fortum myi 34,1 %:n osuuteensa Hafslund ASA:ssa Oslon kaupungille ja osti 100 % Hafslund Markets AS:stä sekä 50,0 % Hafslund Varme AS:stä (nykyisin Fortum Oslo Varme AS), johon kuuluu Oslon kaupungin jätteenpolttolaitos Klemetsrudanlegget AS (KEA). Lisäksi Fortum osti 10 % Hafslund Produksjon Holding AS -yhtiöstä.
Järjestelyjen velaton kokonaishinta oli 940 miljoonaa euroa. Järjestelyjen nettokauppahinta oli 230 miljoonaa euroa, sisältäen toukokuussa 2017 saadun osingon. Fortum kirjasi yritysjärjestelystä 324 miljoonan euron kertaluonteisen verovapaan myyntivoiton vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulokseen. Myyntivoitto vastaa noin 0,36 euron osakekohtaista tulosta. Järjestelyihin liittyvät kertaluonteiset kustannukset, 4 miljoonaa euroa, kirjattiin vuoden 2017 kolmannen neljänneksen vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Hankitut liiketoiminnot yhdisteltiin Fortum-konserniin elokuun 2017 alusta.
Taloudellinen tulos
Liikevaihto segmenteittäin
| Milj. euroa | IV/17 | IV/16 | 2017 | 2016 |
| Generation | 433 | 435 | 1 677 | 1 657 |
| City Solutions | 340 | 316 | 1 015 | 782 |
| Consumer Solutions | 453 | 221 | 1 097 | 668 |
| Russia | 314 | 289 | 1 101 | 896 |
| Muut | 30 | 24 | 102 | 92 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -103 | -129 | -367 | -384 |
| Eliminoinnit | -34 | -13 | -103 | -79 |
| Yhteensä | 1 432 | 1 143 | 4 520 | 3 632 |
Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
| Milj. euroa | IV/17 | IV/16 | 2017 | 2016 |
| Generation | 191 | 116 | 603 | 527 |
| City Solutions | 110 | 90 | 262 | 186 |
| Consumer Solutions | 25 | 15 | 57 | 55 |
| Russia | 121 | 100 | 438 | 312 |
| Muut | -23 | -24 | -83 | -64 |
| Yhteensä | 424 | 298 | 1 275 | 1 015 |
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
| Milj. euroa | IV/17 | IV/16 | 2017 | 2016 |
| Generation | 160 | 87 | 478 | 417 |
| City Solutions | 61 | 50 | 98 | 64 |
| Consumer Solutions | 18 | 13 | 41 | 48 |
| Russia | 84 | 66 | 296 | 191 |
| Muut | -28 | -27 | -102 | -77 |
| Yhteensä | 295 | 188 | 811 | 644 |
Liikevoitto segmenteittäin
| Milj. euroa | IV/17 | IV/16 | 2017 | 2016 |
| Generation | 163 | 77 | 501 | 338 |
| City Solutions | 64 | 62 | 102 | 86 |
| Consumer Solutions | 25 | 22 | 39 | 59 |
| Russia | 85 | 67 | 295 | 226 |
| Muut | -21 | -26 | 221 | -77 |
| Yhteensä | 315 | 202 | 1 158 | 633 |
Loka-joulukuu 2017
Vuoden 2017 neljännellä vuosineljänneksellä konsernin liikevaihto kasvoi 25 % ja oli 1 432 (1 143) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa vesivoimatuotannon kasvusta sekä Hafslundin yhdistelemisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 424 (298) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 295 (188) miljoonaa euroa. Vertailukelpoista liikevoittoa paransivat pääasiassa suurempi vesivoimatuotanto, korkeampi sähkön hinta ja korkeammat saadut CSA-maksut Venäjällä. Konsernin liikevoitto oli 315 (202) miljoonaa euroa. Liikevoittoa paransivat 20 (14) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen päivitetyt varaukset, myyntivoitot, yritysjärjestelyihin liittyvät kulut, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 34 (15) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 0 (9) miljoonaa euroa, TGC-1:n 4 (4) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 27 (25) miljoonaa euroa. TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemiin vuoden 2017 kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12). Hafslundin uudelleenjärjestelyn seurauksena ja Fortumin myytyä 34,1 prosentin osuutensa Hafslundista ei Fortum enää tulevaisuudessa saa osuutta Hafslund ASA: n voitoista.
Tammi-joulukuu 2017
Konsernin liikevaihto vuodelta 2017 oli 4 520 (3 632) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa Venäjän ruplan vahvistumisesta sekä Ekokemin, Hafslundin ja DUONin yhdistelemisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 1 275 (1 015) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 811 (644) miljoonaa euroa. Vertailukelpoista liikevoittoa paransivat Hafslundin yhdisteleminen Fortum-konserniin, korkeammat saavutetut sähkön hinnat, ruotsalaisten vesi- ja ydinvoimalaitosten pienemmät kiinteistö- ja kapasiteettiverot ja Venäjän liiketoimintojen parempi tulos. Konsernin liikevoitto 1 158 (633) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat 347 (-11) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen päivitetyt varaukset, myyntivoitot, yritysjärjestelyihin liittyvät kulut, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4). Myyntivoittoihin sisältyy Hafslund ASA:n 34,1 % osuuden myynnistä saatu noin 324 miljoonan euron verovapaa kertaluonteinen myyntivoitto (liite 6).Vuonna 2017
Fortum saavutti vuonna 2016 asetetun 100 miljoonan euron säästötavoitteen kiinteissä kuluissa. Samanaikaisesti panostuksia on kohdistettu uusiin kehitysvaiheessa oleviin energialiiketoimintoihin.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 148 (131) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 39 (51) miljoonaa euroa, TGC-1:n 32 (38) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 66 (66) miljoonaa euroa. Hafslundin osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkisemiin vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen ja tammi-kesäkuun 2017 osavuosikatsauksiin. TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemiin vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen ja tammi-syyskuun 2017 osavuosikatsauksiin (liite 12). Hafslundin uudelleenjärjestelyn seurauksena ja Fortumin myytyä 34,1 prosentin osuutensa Hafslundista ei Fortum enää saa osuutta Hafslund ASA: n voitoista.
Nettorahoituskulut olivat 195 (169) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät Uniper-investoinnin rahoitusjärjestelyihin liittyvät kulut.
Tulos ennen tuloveroja oli 1 111 (595) miljoonaa euroa.
Raportointikauden verot olivat 229 (90) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 20,6 % (15,2 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 18,8 % (20,0 %), kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia tuloverotuspäätöksiä ei oteta huomioon (liite 8).
Kauden tulos oli 882 (504) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,98 (0,56) euroa, josta -0,14 euroa/osake liittyi tuloverotuspäätökseen Ruotsissa ja 0,38 (-0,02) euroa/osake vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin (liite 20).
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2017 kasvoi 372 miljoonalla eurolla ja oli 993 (621) miljoonaa euroa. Muutosta vertailukauteen verrattuna selittää 260 miljoonaa euroa korkeampi vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), 193 miljoonaa euroa pienemmät toteutuneet valuuttakurssierot, 133 miljoonaa euroa pienemmät maksetut tuloverot ja 183 miljoonaa euroa pienempi käyttöpääoma. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat -83 (110) miljoonaa euroa ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kesäkuussa 2016 Fortum maksoi Ruotsissa 127 miljoonan euron tuloverot, jotka liittyvät käynnissä olevaan verokiistaan. Käyttöpääoman muutos vuonna 2017 oli 81 (-102) miljoonaa euroa. Suurin vaikuttava tekijä oli päivittäin selvitettävien futuuripositioiden kassavaikutus Nasdaq OMX Europe Commodities -kauppapaikassa (Rahavirtalaskelman lisätietoja).
Investoinnit ilman yrityshankintoja kasvoivat vertailukaudesta 58 miljoonaa euroa ja olivat 657 (599) miljoonaa euroa. Osakehankinnat olivat 972 (695) miljoonaa euroa ja ne liittyivät pääasiassa vuoden 2017 Hafslund-yritysjärjestelyihin sekä vuoden 2016 Ekokemin ja puolalaisen DUONin yritysjärjestelyihin. Osakkeita myytiin 741 (39) miljoonalla eurolla pääasiassa Hafslund-yritysjärjestelyn osana. Investointien rahavirta laski 807 (1 701) miljoonaan euroon. Muutos sisälsi hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyjen pankkitalletuksien -3 (-359) miljoonan euron kasvun.
Rahavirta ennen rahoitusta oli 187 (-1 080) miljoonaa euroa ja siihen vaikutti pääasiassa Hafslund-yritysjärjestely.
Fortum maksoi vuonna 2017 osinkoja 977 (977) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 543 (934) miljoonaa euroa sisältäen 343 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainojen ja 200 miljoonaa euroa muiden lainojen takaisinmaksuja. Likvidit varat pienenivät yhteensä 1 241 (3 064) miljoonaa euroa.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma pieneni 211 miljoonalla eurolla ja oli 21 753 (21 964) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Likvidit varat raportointikauden lopussa olivat 3 897 (5 155) miljoonaa euroa. Sijoitettu pääoma pieneni 477 miljoonalla eurolla ja oli 18 172 (18 649) miljoonaa euroa.
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 048 (13 459) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta pieneni 411 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin kauden tuloksesta, joka oli 866 miljoonaa euroa, -369 miljoonan euron muuntoeroista sekä 977 miljoonan euron osingonmaksusta.
Rahoitus
Nettovelka kasvoi 1 036 miljoonalla eurolla ja oli 988 (-48) miljoonaa euroa.
Katsauskauden 2017 lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 897 (5 155) miljoonaa euroa mukaan lukien PAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 246 (105) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli 1,8 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja, pois lukien Fortumin Uniper-ostotarjoukseen liittyvät 12,0 miljardin euron valmiusluotot (liite 14).
Konsernin nettorahoituskulut olivat 195 (169) miljoonaa euroa sisältäen 132 (139) miljoonaa euroa nettokorkokuluja. Nettorahoituskulut sisältävät Uniper-järjestelyyn liittyvät rahoituskulut.
Syyskuussa 2017 Standard & Poor's ja Fitch Ratings asettivat sekä Fortumin pitkäaikaisen että lyhyen ajan luottoluokituksen tarkkailuun Uniper-sijoituksen mahdollisten vaikutusten vuoksi. Tammikuussa 2018 Starndard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB negatiivisin näkymin Uniper-sijoituksen vuoksi. Lyhyen ajan luokitus pysyi tasolla A-2. Fitch Ratings on luokitellut Fortumin pitkänajan luottoluokituksen tasolle BBB+ ja lyhyen aikavälin luokituksen tasolle F2.
Tunnuslukuja
Vuoden 2017 lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 0,8 (0,0).
Velkaantumisaste oli 7 % (0 %) ja omavaraisuusaste 61 % (62 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 14,69 (15,15) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto parani 7,1 %:iin (4,0 %). Fortumin pitkän aikavälin tavoite sijoitetun pääoman tuotoksi on vähintään 10,0 %.
Markkinatilanne
Pohjoismaat
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 108 (107) terawattituntia (TWh) vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä. Vuoden 2017 sähkönkulutus oli 392 (390) TWh.
Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh alemmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden lopussa vesivarannot olivat 86 TWh, joka on 3 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 11 TWh enemmän kuin vuotta aiemmin. Sademäärät Pohjoismaissa olivat tavanomaista selvästi korkeammat sekä vuoden 2017 neljännellä vuosineljänneksellä että koko vuonna.
Vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 30,6 (34,4) euroa/MWh. Leuto ja kostea sää kasvatti vesivarantoja, mikä yhdessä suuremman vesivoimantuotannon kanssa laski hintoja Nord Poolissa neljännellä vuosineljänneksellä. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 33,0 (37,5) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma) 31,1 (36,7) euroa/MWh. Hintojen lasku Suomessa ja Ruotsissa johtui vertailukautta paremmasta ydinvoiman ja siirtoyhteyksien käytettävyydestä sekä leudommasta säästä.
Vuonna 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,4 (26,9) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 33,2 (32,4) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma) 31,2 (29,2) euroa/MWh. Hintoja nosti pääasiassa hiililauhdetuotannon vertailuvuotta selkeästi korkeampi marginaalikustannus, mikä on nostanut hintoja Manner-Euroopassa ja lisännyt sähkönvientiä Pohjoismaista.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä laski 33,0 (37,6) euroon/MWh, mutta nousi 34,2 (29,0) euroon/MWh koko vuoden 2017 osalta.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi vuoden alun 6,5 eurosta/tonni 8,2 euroon/tonni vuoden 2017 lopussa.
Venäjä
Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä oli 281 (287) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 215 (220) TWh. Vuonna 2017 Venäjän sähkönkulutus oli 1,038 (1 027) TWh ja 1 hintavyöhykkeellä 799 (787) TWh.
Vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi 1,5 % 1 221 (1 203) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Koko vuonna 2017 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, pysyi ennallaan 1 204 (1 204) ruplassa/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 64-66).
Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat
EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus hyväksytty
Kaksi ja puoli vuotta kestäneen lainsäädäntöprosessin tuloksena EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus kaudelle 2021-2030 hyväksyttiin joulukuussa. Uudet säännökset korottavat päästökaupan vuosittaista päästövähennystavoitetta nykyisestä 1,74 %:sta 2,2 %:iin. Päästömarkkinan ja päästöoikeuksien hinnoittelun näkökulmasta keskeinen parannus on markkinavakausvarannon (MSR, Market Stability Reserve) vahvistaminen, joka sisältää varantoon otettavien päästöoikeuksien määrän tilapäisen kaksinkertaistamisen 12 %:sta 24 %:iin vuosina 2019-2023 sekä päästöoikeuksien mitätöinnin varannosta vuodesta 2023 alkaen. Tämän lisäksi uusi direktiivi sisältää säännöksen päästöoikeuksien vapaaehtoisesta mitätöinnistä markkinoilta.
Nyt hyväksytty järjestelmä ei kuitenkaan ole vielä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen ja sillä saavutetaan EU:n kokonaispäästöissä vain 80 % vähennys, mikä on vuoden 2050 päästövähennystavoitteen (80-95 %) alarajalla.
Ehdotus Ruotsin vesilainsäädännön muuttamiseksi
Kesäkuussa Ruotsin hallitus antoi ehdotuksensa vesilainsäädännön muutokseksi. Ehdotus sisältää muutoksia ympäristönsuojelulakiin. Ehdotuksen taustalla on Ruotsin energiasopimus kesäkuulta 2016 ja sillä pyritään täyttämään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset. Tavoitteena on vähentää
vesivoiman ympäristövaikutuksia ja samalla edistää tehokkaampaa sähköntuotantoa. Ehdotuksen mukaan vesivoimalaitosten ympäristöluvat tulisi tarkistaa 20 vuoden kuluessa kansallisen priorisointisuunnitelman mukaisesti. Ympäristöministeriön tavoitteena on saada lainsäädännön muutokset voimaan maaliskuussa 2018.
Fortumin näkemyksen mukaan vesivoiman sääntelyä on tarpeen uudistaa Ruotsissa. Ehdotus ei kuitenkaan ota tasapainoisesti huomioon ympäristötoimia ja sähköntuotantoa, eikä anna riittävää lainsäädännöllistä varmuutta.
Energiasopimus edellyttää, että vesivoimayhtiöt kantavat kokonaisuudessaan ympäristötoimien kustannukset. Niiden rahoittamiseksi suurimmat vesivoimayhtiöt suunnittelevat yhteistä rahastoa. Rahaston odotetaan olevan toiminnassa heinäkuussa 2018 edellyttäen, että vesilainsäädännön uudistus on saatu päätökseen.
Ruotsin ydinjäterahastomaksut hyväksytty
Ruotsin hallitus päätti joulukuussa 2017 ydinjäterahaston maksuista kaudelle 2018-2020. Maksut perustuvat uuteen rakenteeseen, jonka mukaan rahaston laskennallinen elinikä on 50 vuotta. Osa rahaston pääomasta voidaan sijoittaa osakkeisiin.
Ruotsin ydin- ja vesivoimaverotus hyväksytty
Toukokuussa Ruotsin valtiopäivät hyväksyi kesäkuun 2016 energiasopimuksessa ehdotetut ydin- ja vesivoiman verotuksen muutokset. Ydinvoimalaitosten veroa laskettiin 90 % heinäkuusta 2017 alkaen 14 770 SEK/MW/kuukausi tasosta 1 500 SEK/MW/kuukausi tasolle. 1.1.2018 vero poistui kokonaan. Vesivoiman kiinteistöveroa alennetaan neljässä vaiheessa 2,8 %:sta 0,5 %:iin vuoteen 2020 mennessä.
Pohjoismaisen energiayhteistyön kehittäminen
Pohjoismaiden alueellisen energiayhteistyön kehittäminen eteni vuonna 2017. Riippumattoman selvitysmiehen Jorma Ollilan kesäkuussa luovuttaman raportin jälkeen Pohjoismaiden energiaministerit keskustelivat vuosikokouksessaan marraskuussa raportin tuloksista ja sopivat seuraavista vaiheista ehdotusten toteuttamiseksi. Ehdotuksiin sisältyy mm. pohjoismaisen, energia-alan eri toimijat kokoavan sähkömarkkinafoorumin perustaminen, jonka tavoitteena on keskustella pohjoismaisen alueellisen sähkömarkkinan kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.
Näkymät
Pohjoismaiset markkinat
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.
Vuoden 2017 aikana öljyn ja hiilen hinnat olivat selvästi korkeammalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat vuoden 2017 neljännellä vuosineljänneksellä. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle laskivat Pohjoismaissa vahvemman hydrologisen taseen vuoksi, mutta nousivat Saksassa korkeampien polttoainehintojen vuoksi.
Tammikuun 2018 lopussa hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2018 oli noin 88 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2017 noin 8,9 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2018 noin 27 euroa/MWh ja vuodelle 2019 noin 26 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2018 ja vuodelle 2019 oli noin 35 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 2 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 7 TWh korkeampia vuodentakaiseen verrattuna.
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM (Strålsäkerhetsmyndigheten) on päättänyt uudesta sääntelystä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Operaattorien on otettava uudet turvallisuusinvestoinnit käyttöön 2020 mennessä.
Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Svensk Kärnbränslehantering Ab (SKB) on päivittänyt uuden teknisen suunnitelman, sisältäen joidenkin ydinvoimalaitosten aiemman sulkemisen, Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista vuosille 2018-2020 teki Ruotsin hallitus joulukuussa 2017 ja se oli linjassa. SSM:n ehdotuksen kanssa. 25.10.2017 Ruotsin valtiopäivät päättivät muutoksista ydinjätemaksun laskentaperusteisiin sekä ydinjäterahaston investointilupiin. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttui 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Ydinjäterahastolla sallitaan lisäksi mahdollisuus sijoittaa myös muihin sijoitusinstrumentteihin kuin valtion velkakirjoihin. Näiden päätösten perusteella Fortumin vuosittaiset ydinjätemaksut nousevat noin 8 miljoonaa euroa.
3.7.2017 Fortum ilmoitti saaneensa Tukholman hallinto-oikeuden päätöksen koskien Fortum Sverige AB:n vesivoiman kiinteistöveron oikaisuhakemusta vuosilta 2009–2014. Oikeuden päätös oli Fortumille myönteinen. Kiistanalainen kiinteistövero viidelle vuodelle oli yhteensä 510 miljoonaa Ruotsin kruunua (53 miljoonaa euroa). Fortum kirjaa verotulon (veronalaista tuloa) vasta, kun päätös on lainvoimainen. Vesivoimalaitosten kiinteistöverotus on ollut noin 12 kertaa korkeampi kilowattituntia kohden kuin muiden energiantuotantomuotojen. Tämä on johtunut eri kiinteistöveroprosenteista sekä erilaisista arvostusperusteista. Veroviranomainen on valittanut päätöksestä.
Lokakuussa 2016 Ruotsin energiamarkkinaviranomainen julkisti konkreettisen ehdotuksensa siitä, miten uusiutuvaa energiantuotantoa lisätään sähkön sertifikaattijärjestelmän tuella 18 TWh:lla vuosien 2020-2030 aikana. Huhtikuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti, että lisäys toteutetaan lineaarisesti.
Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Sopimuksen keskeisiä asioita olivat eri energiamuotojen verotuskäytännön tasapuolistaminen sekä ydinvoiman ja vesivoimatuotannon verotusten yhdenmukaistaminen muun tuotantoteknologian kanssa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan. Fortumin osalta vero pieneni noin 32 miljoonalla alemman verokannan vuoksi ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2017 vero oli 52 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä. Budjetin mukaan vesivoiman kiinteistövero laskee neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5 prosenttiin. Fortumin osalta vero pieneni vuonna 2017 20 miljoonalla eurolla 95 miljoonaan euroon. Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo olisi vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi. Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosesseja päätettiin uudistaa.
Ruotsalainen OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Ydinvoimalayksikkö 1:n tuotanto on lopetettu kaksi viikkoa suunniteltua aikaisemmin 17.6.2017 ja Oskarshamn 2 -yksikkö on ollut suljettuna kesäkuusta 2013. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
City Solutions
City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, kassavirta ja tulos syntyvät yrityshankintojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekulut, laitosten käyttöaste, joustavuus ja tehokkuus sekä jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.
Suomen hallitus päätti toukokuussa 2016 nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Fortum Oslo Varmen liiketoimintojen kehittämisen arvioidaan vaativan toiminnan integrointiin liittyviä kertaluonteisia kuluja sekä lisää investointeja tulevina vuosina. Kustannushyötyjä odotetaan syntyvän asteittain vuodesta 2019 alkaen ja 5-10 miljoonan euron vuosittainen täysimääräinen hyöty saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Consumer Solutions
Fortumin hallitus hyväksyi joulukuussa Consumer Solutions -divisioonan uuden liiketoimintastrategian elokuussa tehdyn Hafslund Markets -yritysoston jälkeen. Strategisena tavoitteena on muodostaa johtava pohjoismainen asiakaskeskeinen kuluttajaliiketoiminta, jolla on useita tuotemerkkejä.
Pohjoismaisen kilpailun odotetaan pysyvän kireänä, mikä luo edelleen paineita myyntikatteisiin ja lisää asiakasvaihtuvuutta. Consumer Solutions jatkaa panostuksia uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen vastatakseen haastavan markkinatilanteeseen ja vahvistaakseen kilpailukykyään.
Hafslundin ja Fortumin kuluttajaliiketoiminnat täydentävät hyvin toisiaan ja niiden yhdistämisellä on saavutettavissa sekä tuottoihin että kuluihin liittyviä synergiaetuja. Lyhyellä aikavälillä ensisijainen tavoite on saavuttaa tuottoja lisäävää myyntiä hyödyntämällä molempien yhtiöiden parhaat käytännöt ja tarjoamalla lisätuotteita ja palveluita koko asiakaskunnalle. Kustannushyötyjä saadaan vasta kun Hafslundin integraatio on saatu päätökseen vuodesta 2019 eteenpäin. Kustannushyötyjen odotetaan kasvavan asteittain tulevina vuosina ja tavoitellut 10 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Russia
Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on ollut keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä, sillä uusille laitosyksiköille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Fortum saa investoinnilleen takuuhintaa 10 vuoden ajan laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman myös vuosittain, sillä niiden tuotto on sidottu Venäjän valtion pitkän aikavälin obligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Kapasiteettimaksujen tasoa nostetaan lisäksi 10 vuoden jakson seitsemännestä vuodesta alkaen.
Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa Venäjän valtion tuulivoimahuutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinnan piiriin valittujen projektien tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosina 2018-2022, ja takuuhinta vastaa noin 115-135 euroa/MWh. Laitoksille maksetaan takuuhintaa 15 vuoden ajan.
Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa, vuodelle 2020 syyskuussa 2016 ja vuodelle 2021 syyskuussa 2017. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat myös valituiksi. Fortum sai myös nk. forced mode -statuksen osalle "vanhaa" kapasiteettia: 195 MW vuosille 2017-2019, 175 MW vuodelle 2020 sekä 105 MW vuodelle 2021 eli yhtiö saa korkeamman maksun myös tälle tuotantoteholle.
Joulukuussa 2017 Fortum sopi kolmen aurinkovoimayhtiön ostamisesta Hevel Groupilta, Venäjän suurimmalta aurinkovoimayhtiöltä. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa ja saavat noin 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 430 euroa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.
Fortumin Uljanovskin tuulipuisto on lisätty kapasiteettirekisteriin tammikuussa 2018. Teholtaan 35 MW:n puisto on Venäjän ensimmäinen teollisen mittaluokan tuulipuisto. Sen tuotantokapasiteetille tullaan maksamaan takuuhintaa 15 vuoden ajan.
Heinäkuussa 2017 kaasun hinta Venäjällä nousi 3,9 %, joten vuoden 2017 keskimääräinen kaasun hinta nousi 2,0 %.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja myynnit
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 600-700 miljoonaa euroa vuonna 2018. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Suurin osa investoinneista liittyy vesivoima-, ja CHP -tuotannon tehostamisinvestointeihin sekä uusituvan energian tuotantomuotoihin. Kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2018 olevan noin 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.
Verotus
Fortumin vuoden 2018 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja tuloverotuspäätöksiä Ruotsissa ei oteta huomioon.
11.5.2017 Tukholman hallinto-oikeus on antanut päätöksensä koskien Fortumin vuotta 2013 koskevaa Ruotsin jälkiverotuspäätöstä. Oikeuden päätökset eivät olleet Fortumille suotuisia. Fortum on valittanut päätöksistä. Mikäli päätökset pysyvät valituksesta huolimatta voimassa, vaikutus nettotulokseen olisi noin 28 miljoonaa euroa (273 miljoonaa Ruotsin kruunua). Fortum ei ole tehnyt asiaan liittyviä varauksia, koska lainopillisten arvioiden, Euroopan komission näkemyksen sekä sitä tukevien lainopillisten lausuntojen perusteella tapauksesta tulisi antaa Fortumin kannalta suotuisa päätös. Päätökset koskevat vuonna 2013 Fortumin hollantilaisen rahoitusyhtiön Fortumin ruotsalaisille tytäryhtiöille antamia lainoja. Näiden lainojen korkotulo verotettiin Hollannissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset pohjautuvat Ruotsin verolainsäädännön muutokseen vuonna 2013.
30.6.2017 Tukholman valitustuomioistuin hylkäsi Fortumin valituksen koskien tilikausien 2009-2012 tuloverotusta Ruotsissa. Valitustuomioistuimen kielteisen päätöksen seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2017 toiselle neljännekselle 1 175 miljoonan kruunun (123 milj. euron) verokulun. Kirjaus ei vaikuttanut Fortumin kassavirtaan sillä ylimääräinen vero korkoineen on maksettu jo vuonna 2016. Tapaus koskee Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoitukseen liittyvien korkokulujen vähennyskelpoisuutta vuosina 2009-2012. Fortum uudisti yhtiörakennettaan vuosina 2004-2005 ja jyvitti tytäryhtiöiden lainarahoituksen uudelleen samassa yhteydessä turvatakseen toimintakykynsä tulevaisuudessa. Fortum on eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Suojaukset
Vuoden 2017 lopussa noin 70 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 28 euroa/MWh vuodelle 2018 ja noin 40 % hintaan 25 euroa/MWh vuodelle 2019.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commoditiesin termiinejä.
Osingonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2017 olivat 5 170 240 554,04 euroa sisältäen tilikauden 2017 voiton 932 525 770,24 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä ja hallituksen osingonjakoehdotus ei vaaranna yhtiön maksukykyä.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2017 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti.
1.2.2018 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosinkona ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 977 203 749,50 euroa. Hallitus esittää, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
Varsinainen yhtiökokous 2018
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2018 on suunniteltu pidettäväksi 28.3.2018 klo 11.00 Finlandia-talossa Mannerheimintie 13, Helsinki.
Mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- osingon irtoamispäivä 29.3.2018
- osingon täsmäytyspäivä 3.4.2018
- osingon maksupäivä 10.4.2018
Espoo, 1.2.2018
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317 ja investors [ät] fortum [piste] com (investors[at]fortum[dot]com)
Media: Corporate Press Officer, Mari Kalmari, puh. 040 520 1709
Tämä tiedote on tiivistelmä Fortumin vuoden 2017 tilinpäätöstiedotteesta, joka kokonaisuudessaan on tämän tiedotteen liitteenä.
Tapahtumakalenteri 2018
Vuoden 2017 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 8.
Fortum julkaisee vuonna 2018 kolme osavuosikatsausta:
- Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 26.4.2018 noin klo 9.00
- Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 19.7.2018 noin klo 9.00
- Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 24.10.2018 noin klo 9.00
Fortumin pääomamarkkinapäivä 2018 järjestetään 13.11.2018 Fortumin pääkonttorilla Espoossa.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi