Vesivoima turvaa suomalaisten joulupuuhat

Kinkun paisto ja muiden jouluherkkujen valmistus, saunominen sekä jouluvalot ovat osa usean suomalaisen joulua. Jouluvalmistelut aiheuttavat sähkön kulutukseen selkeitä piikkejä, kun joulunvietto ja sen merkkipaalut ajoittuvat kodeissa samoihin ajankohtiin. Fortumin Espoon valvomossa huolehditaan siitä, että suomalaisten joulunvietto sujuu häiriöittä ja että sähkön kysynnän nopeisiin vaihteluihin kyetään vastaamaan.

Suurin sähkönkulutus aaton aattona ja jouluaattona

Joulunajan suurimmat piikit sähkönkulutuksessa ajoittuvat jouluaaton aaton iltaan ja jouluaaton iltapäivään. Häiriötön sähkönsaanti varmistetaan sekä jouluna että arkena säätövoimalla. Suomessa sähkön kysynnän ja tarjonnan nopeaan tasaamiseen käytetään vesivoimaa. Säätöominaisuudella tasapainotetaan myös sähkön hinnan heilahteluja.

Sähkön kysyntä vaihtelee Suomessa vuorokauden sisällä tyypillisesti 3000 ja 3500 megawatin välillä. Kotimaisen vesivoiman sähköntuotantokapasiteetti on noin 3000 megawattia vuorokaudessa. 

”Vesivoiman merkitys säätövoiman lähteenä on jouluna suurempi kuin arkena, kun teollisuuden omat voimalaitokset ovat osin pois energiantuotannosta. Vaikka suurin osa vesivoimasta on kotimaista, ostamme vesivoimalla tuotettua säätövoimaa myös muista pohjoismaista”, kertoo kehitysjohtaja Tatu Kulla Fortumista.

Valvomon joulu

Fortumin vesivoimavalvomo, joka vastaa Fortumin ja Kemijoki Oy:n omistamisen vesivoimalaitosten ja vesivoiman tuotantoon valjastettujen jokien käytöstä, sijaitsee Espoossa. Valvomohenkilökunta on jatkuvassa valmiudessa päivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Joulunaika onkin valvomossa samanlainen kuin mikä tahansa työpäivä ja työtä tehdään normaalisti kolmivuorotyönä.

Valvomohenkilökunta säätää keskeytyksettä vesivoiman tuotantoa ja valvoo vesistöjen säännöstelyn ehtojen täyttymistä. Joulunaikana vesivoimalaitoksilla ei kuitenkaan tehdä kunnossapitotöitä, joten valvomossa saattaa olla hieman rauhallisempaa kuin arkena.

”Valvomotyössä jokaiseen päivään suhtaudutaan suurella vakavuudella, oli juhla tai arki. Olemme aina varautuneet mahdollisiin, välitöntä reagointia vaativiin häiriötilanteisiin. Myös vesivoimalaitoksilla on valmius toimia heti, jos jotain yllättävää ja ennakoimatonta tapahtuu”, kertoo Kulla.

Ilmastonmuutos näkyy jo vesistöissä

Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut vesivoiman tuotantoon lisääntyneinä talvitulvina. Viime vuosina marras-joulukuun aikana maahan on kertynyt lunta, joka on sulanut joulun ympärille sijoittuneen lämpöaallon ja vesisateiden seurauksena.

”Ilmiö on kasvattanut veden tulovirtaamia, jotka on huomioitava vesistöjen säännöstelyssä ja tuotannonsuunnittelussa. Pidämme joet turvallisina sekä ihmisille että ympäristölle. Takaamme sähköjärjestelmän ja sähköverkon toiminnan kaikissa tilanteissa. Valvomon henkilökunta tekee tärkeää työtä, myös jouluna”, Kulla kiittelee.