FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2017 26.10.2017 KLO 9.00
Heinä-syyskuu 2017
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 210 (151) miljoonaa euroa, +39 %
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 94 (58) miljoonaa euroa, +62 %
- Liikevoitto oli 387 (-6) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 293 (-65) miljoonaa euroa
- Osakekohtainen tulos oli 0,40 (-0,03) euroa, josta 0,34 (-0,06) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältäen noin 0,36 euron Hafslund-järjestelyihin liittyvän myyntivoiton
- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 185 (101) miljoonaa euroa
- Fortum ja Oslon kaupunki saattoivat Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen
- Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen E.ONin 46,65 %:n omistusosuudesta Uniperissa
Tammi-syyskuu 2017
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 852 (717) miljoonaa euroa, +19 %
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 516 (455) miljoonaa euroa, +13 %
- Liikevoitto oli 843 (430) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli
327 (-25) miljoonaa euroa - Osakekohtainen tulos oli 0,70 (0,40) euroa, josta -0,14 euroa liittyi tuloverotuspäätökseen Ruotsissa ja 0,37 (-0,03) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 699 (471) miljoonaa euroa
- City Solutions -divisioona jaettiin strategian toteuttamisen tukemiseksi City Solutions ja Consumer Solutions -divisiooniin
- Russia-segmentin 18,2 miljardin ruplan liikevoittotavoitetaso (EBIT) saavutettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2017
Yhteenveto näkymistä
- Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
- Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2017 on suojattu noin 65 % hintaan 30 euroa/MWh, vuodeksi 2018 noin 50 % hintaan 28 euroa/MWh ja vuodeksi 2019 noin 30 % hintaan 24 euroa/MWh
Taloudelliset avainluvut
| 2016 | Edelliset 12 kk | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 4,0 | 6,4 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 0,0 | 0,9 |
Tunnuslukuja
| Milj. euroa tai kuten merkitty | III/17 | III/16 | I-III/17 | I-III/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Liikevaihto | 919 | 732 | 3 088 | 2 489 | 3 632 | 4 231 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 210 | 151 | 852 | 717 | 1 015 | 1 150 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 94 | 58 | 516 | 455 | 644 | 705 |
| Liikevoitto | 387 | -6 | 843 | 430 | 633 | 1 046 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 21 | 11 | 114 | 116 | 131 | 129 |
| Tulos ennen tuloveroja | 351 | -40 | 811 | 411 | 595 | 995 |
| Tulos/osake, euroa | 0,40 | -0,03 | 0,70 | 0,40 | 0,56 | 0,86 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 185 | 101 | 699 | 471 | 621 | 849 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 14,59 | 14,75 | 15,15 | |||
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa) | 1 075 | -137 | -48 |
Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:
“Vuoden 2017 kolmas neljännes oli Fortumille suotuisa. Teimme vahvan tuloksen, markkinahinnat olivat nousussa ja otimme suuria harppauksia pääomamme uudelleeninvestoinnissa.
Sähkösiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen olemme tehneet paljon työtä asemoidaksemme Fortumia tulevaisuutta varten. Elokuun alussa saatoimme päätökseen Hafslund-yritysjärjestelyn, jonka myötä vahvistimme jalansijaamme lämmön- ja sähkönmyynnissä Pohjoismaissa, erityisesti Norjassa. Syyskuun lopussa allekirjoitimme sopimuksen Uniperin suurimman omistajan E.ONin kanssa. Ostotarjouksemme luo hyvän mahdollisuuden E.ONille ja muille Uniperin osakkeenomistajille myydä omistusosuutensa arvostustasolla, joka huomioi Uniperin osakkeen vahvan arvonnousun listautumisen jälkeen. Investointi on houkutteleva myös Fortumille. Uniper ja Fortum sopivat strategisesti hyvin yhteen ja näemme paljon mahdollisuuksia läheiseen yhteistyöhön. Meille Fortumissa ostotarjous on ennen kaikkea sijoitus menestyvään yhtiöön, joka tuottaa vahvaa kassavirtaa, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinoita ja toimii ydinosaamisalueellamme. Investointi Uniperiin tukee Fortumin vakaata ja kestävää osinkopolitiikkaa.
Fortum on vuosien ajan toiminut kestävän energiakäänteen puolesta. Tulevaisuuden vähäpäästöisen energiajärjestelmän rakentaminen edellyttää, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi huolehditaan toimitusvarmuudesta ja energian hinnan pysymisestä kohtuullisella tasolla. Käänne ei tapahdu yhdessä yössä. Sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan tuotannon kasvattaminen edellyttää myös mittavia investointeja joustavaan energian tuotantoon, varastointiin ja siirtokapasiteettiin. Siirtymävaiheessa avainasemassa on joustava ja vähäpäästöinen sähköntuotanto vesivoimalla ja kaasulla, jotta toimitusvarmuus on taattu. Fortumilla ja Uniperilla on molemmilla tällaista tuotantoa ja näin ollen hyvät mahdollisuudet aktiivisesti edesauttaa Euroopan käännettä kohti vähähiilisempää energiajärjestelmää.
Kolmannella vuosineljänneksellä käyttökatteemme kasvoi 39 %. Suurempi vesivoimatuotanto ja korkeampi saavutettu sähkön hinta paransivat Generation-segmentin tulosta. Russia-segmentin tulos jatkoi nousu-urallaan erityisesti korkeampien kapasiteettimaksujen ansiosta. City Solutions -segmentille kolmas vuosineljännes on kausiluonteisesti haastava. Segmentin tulos kuitenkin parani viime vuodesta, erityisesti Recycling and Waste Solutions -yksikön (entinen Ekokem) myötävaikutuksesta. Kiristynyt kilpailu painoi Consumer Solutions -segmentin tulosta jonkin verran. Saatettuamme Hafslund-järjestelyt päätökseen olemme panostaneet voimakkaasti myyntistrategiamme ja tarjoamamme kehitykseen yhdessä uusien kollegoidemme kanssa. Tavoitteenamme on luoda kilpailukykyinen palvelutarjoama digitaalisine ratkaisuineen 2,5 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaallemme.
Olemme päässeet pitkälle pääomamme uudelleeninvestoinnissa. Vuosina 2012-2017 olimme jo ennen Uniper-kauppaa sijoittaneet noin 4 miljardia euroa uusiutuvaan energiatuotantoon, kiertotalouteen ja kestäviin kaupunkiratkaisuihin. Näiden panostusten positiivinen vaikutus näkyy jo tuloksessamme. Uskomme, että sijoituksemme Hafslundiin ja Uniperiin vahvistavat edelleen tulostamme ja osaamistamme tulevaisuudessa."
Uniper-investointi
26.9.2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaisesti E.ONilla on oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa julkisessa ostotarjouksessa vuoden 2018 alussa samaan osakekohtaiseen kokonaisarvoon, joka maksetaan kaikille tarjouksen hyväksyville osakkeenomistajille. Sopimuksessa todetaan myös, että mikäli E.ON ei hyväksy tarjousta, Fortumilla on oikeus myydä E.ONille kaikki tarjouksen yhteydessä hankkimansa Uniperin osakkeet ja saada lisäksi hyvitysmaksu E.ONilta, joka on vähintään 20 prosenttia E.ONin omistamien Uniperin osakkeiden kokonaisarvosta. Fortum tekee vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Käteisostotarjous Uniperin osakkeenomistajille (mukaan lukien. E.ON) on kokonaisarvoltaan 22 euroa osakkeelta. Tarjouksen kokonaisarvo vastaa 36 %:n preemiota suhteessa Uniperin osakkeen hintaan toukokuun lopussa, eli ajankohtaan ennen Uniperia koskevia yrityskauppaspekulaatioita. Ostotarjouksen toteutuminen edellyttää viranomaislupien saamista, mukaan lukien kilpailuviranomaiset.
24.10.2017 Fortum jätti tarjousasiakirjan tarkastettavaksi Saksan finanssivalvonnalle (BaFin). Fortum julkaisee asiakirjan saatuaan sille Saksan finanssivalvonnan hyväksynnän, arviolta marraskuun 2017 alussa. Lokakuussa 2017 Fortum sai Yhdysvaltain kilpailuviranomaisen hyväksynnän järjestelylle. Yhtiö odottaa saattavansa ostotarjouksen päätökseen vuoden 2018 puolivälissä.
Investointi Uniperiin toteuttaa Fortumin aikaisemmin julkistamaa pääoman uudelleeninvestointistrategiaa ja täyttää sen mukaiset sijoituskriteerit: Uniper toimii Fortumin ydinosaamisalueella, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinaa ja tuottaa hyvää kassavirtaa. Fortum odottaa Uniper-sijoituksen tarjoavan hyvää tuottoa, joka osaltaan mahdollistaisi kestävien energiaratkaisujen kehittämisen ja toteuttamisen vaarantamatta kilpailukykyistä osinkotasoa.
Tarjous rahoitetaan olemassa olevilla käteisvaroilla sekä alun perin Barclays Bank PLC:n täysimääräisesti myöntämällä rahoitusjärjestelyllä, joka kattaa myös tarvittavat likviditeettivaatimukset. Rahoitusjärjestelyt on lokakuussa syndikoitu Fortumin pankkiryhmään kuuluville pankeille. Uniperin omistusosuudesta tuleva osinkotuotto edistää vakaan ja kestävän osingon maksamista Fortumin osakkeenomistajille. Fortum käsittelee Uniperia osakkuusyhtiönä ellei IFRS-laskennan mukaista määräysvaltaenemmistöä muodostu, ja siten Uniper-kaupan vaikutus Fortumin käyttökatteeseen, kassavirtaan ja osakekohtaiseen tulokseen riippuu tarjouksen lopputuloksesta. Järjestely nostaa Fortumin velkaisuuden yli yhtiön tavoitteen, joka on nettovelan ja käyttökatteen suhteena noin 2,5. Fortum kuitenkin odottaa, että velkaisuusaste pienenee yhtiön omien toimintojen kassavirran ja Uniperin tulevan osingon yhteisvaikutuksen ansiosta kohti tavoitetasoa.
Taloudellinen tulos
Liikevaihto segmenteittäin
| Milj. euroa | III/17 | III/16 | I-III/17 | I-III/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 367 | 371 | 1 243 | 1 222 | 1 657 | 1 678 |
| City Solutions | 179 | 116 | 674 | 466 | 782 | 990 |
| Consumer Solutions | 238 | 126 | 644 | 447 | 668 | 865 |
| Russia | 200 | 175 | 786 | 606 | 896 | 1 076 |
| Muut | 25 | 22 | 72 | 68 | 92 | 96 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -73 | -66 | -264 | -255 | -384 | -393 |
| Eliminoinnit | -17 | -14 | -69 | -66 | -79 | -82 |
| Yhteensä | 919 | 732 | 3 088 | 2 489 | 3 632 | 4 231 |
Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
| Milj. euroa | III/17 | III/16 | I-III/17 | I-III/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 134 | 104 | 412 | 410 | 527 | 529 |
| City Solutions | 21 | 5 | 152 | 95 | 186 | 243 |
| Consumer Solutions | 10 | 11 | 32 | 40 | 55 | 47 |
| Russia | 61 | 43 | 317 | 212 | 312 | 417 |
| Muut | -17 | -12 | -61 | -40 | -64 | -85 |
| Yhteensä | 210 | 151 | 852 | 717 | 1 015 | 1 150 |
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
| Milj. euroa | III/17 | III/16 | I-III/17 | I-III/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 104 | 77 | 317 | 330 | 417 | 404 |
| City Solutions | -20 | -25 | 37 | 14 | 64 | 87 |
| Consumer Solutions | 5 | 9 | 23 | 35 | 48 | 36 |
| Russia | 26 | 12 | 211 | 125 | 191 | 277 |
| Muut | -21 | -16 | -73 | -50 | -77 | -100 |
| Yhteensä | 94 | 58 | 516 | 455 | 644 | 705 |
Liikevoitto segmenteittäin
| Milj. euroa | III/17 | III/16 | I-III/17 | I-III/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 74 | 18 | 338 | 261 | 338 | 415 |
| City Solutions | -20 | -33 | 38 | 23 | 86 | 101 |
| Consumer Solutions | 15 | 12 | 14 | 37 | 59 | 36 |
| Russia | 26 | 12 | 211 | 159 | 226 | 278 |
| Muut | 293 | -17 | 242 | -51 | -77 | 216 |
| Yhteensä | 387 | -6 | 843 | 430 | 633 | 1 046 |
Heinä-syyskuu 2017
Vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä konsernin liikevaihto oli 919 (732) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa vesivoimatuotannon kasvusta, Venäjän ruplan vahvistumisesta sekä Ekokemin ja Hafslundin yhdistelemisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 210 (151) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 94 (58) miljoonaa euroa. Vertailukelpoista liikevoittoa paransivat pääasiassa vesivoimatuotannon kasvu, korkeampi sähkön hinta, korkeammat saadut CSA-maksut ja Ekokemin yhdisteleminen Fortum konserniin. Konsernin liikevoitto oli 387 (-6) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat 293 (-65) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, yritysjärjestelyihin liittyvät kulut, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4). Myyntivoittoihin sisältyy Hafslund ASA:n 34,1 % osuuden myynnistä saatu noin 324 miljoonan euron verovapaa kertaluonteinen myyntivoitto (liite 6).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 21 (11) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 9 (10) miljoonaa euroa, TGC-1:n 8 (7) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen -5 (-4) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2017 toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).
Tammi-syyskuu 2017
Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2017 oli 3 088 (2 489) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa Venäjän ruplan vahvistumisesta sekä Ekokemin, DUONin ja Hafslundin yhdistelemisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 852 (717) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 516 (455) miljoonaa euroa, ja konsernin liikevoitto 843 (430) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat 327 (-25) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, yritysjärjestelyihin liittyvät kulut, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4). Myyntivoittoihin sisältyy Hafslund ASA:n 34,1 % osuuden myynnistä saatu noin 324 miljoonan euron verovapaa kertaluonteinen myyntivoitto (liite 6).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 114 (116) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 40 (42) miljoonaa euroa, TGC-1:n 28 (34) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 40 (40) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2017 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).
Nettorahoituskulut olivat 146 (135) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät Uniper-investoinnin rahoitusjärjestelyihin liittyvät kulut.
Tulos ennen tuloveroja oli 811 (411) miljoonaa euroa.
Raportointikauden verot olivat 186 (54) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 22,9 % (13,1 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia tuloverotuspäätöksiä ei oteta huomioon, oli 19,1 % (19,0 %) (liite 8).
Kauden tulos oli 625 (357) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,70 (0,40) euroa, josta -0,14 euroa liittyi tuloverotuspäätökseen Ruotsissa ja 0,37 (-0,03) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta tammi-syyskuussa 2017 kasvoi 228 miljoonalla eurolla ja oli 699 (471) miljoonaa euroa. Muutos syntyi 135 miljoonaa euroa korkeammasta vertailukelpoisesta käyttökatteesta (EBITDA), 184 miljoonaa euroa pienemmistä toteutuneista valuuttakurssieroista ja 140 miljoonaa euroa pienemmistä maksetuista tuloveroista. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat -72 (112) miljoonaa euroa ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kesäkuussa 2016 Fortum maksoi Ruotsissa 127 miljoonan euron tuloverot, jotka liittyvät käynnissä olevaan verokiistaan. Käyttöpääoman muutos kasvoi 92 miljoonalla eurolla 126 (34) miljoonaan euroon sisältäen päivittäin selvitettävien futuuripositioiden kassavaikutuksen Nasdaq OMX Europe Commodities -kauppapaikassa (Rahavirtalaskelman lisätietoja).
Investoinnit, ilman yrityshankintoja, kasvoivat vertailukaudesta 103 miljoonaa euroa ja olivat 470 (367) miljoonaa euroa. Osakkeita hankittiin 929 (666) miljoonalla eurolla lähinnä liittyen Hafslund-yritysjärjestelyihin. Osakkeita myytiin 740 (39) miljoonalla eurolla myös lähinnä liittyen Hafslund-yritysjärjestelyihin. Investointien rahavirta laski 611 (1 439) miljoonaan euroon. Muutos sisälsi hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyjen pankkitalletuksien 24 (391) miljoonan euron kasvun.
Rahavirta ennen rahoitusta oli 88 (-968) miljoonaa euroa.
Fortum maksoi huhtikuussa 2017 osinkoja 977 (977) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 467 (899) miljoonaa euroa sisältäen 343 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainojen ja 124 miljoonaa euroa muiden lainojen takaisinmaksuja. Likvidit varat pienenivät yhteensä 1 261 (2 887) miljoonaa euroa.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma pieneni 504 miljoonalla eurolla ja oli 21 460 (31.12.2016: 21 964) miljoonaa euroa.
Likvidit varat raportointikauden lopussa olivat 3 877 (31.12.2016: 5 155) miljoonaa euroa.
Sijoitettu pääoma pieneni 496 miljoonalla eurolla ja oli 18 153 (31.12.2016: 18 649) miljoonaa euroa.
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 12 963 (31.12.2016: 13 459) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta pieneni 496 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin kauden tuloksesta, 622 miljoonaa euroa, -201 miljoonan euron muuntoeroista sekä 977 miljoonan euron osingonmaksusta.
Rahoitus
Nettovelka kasvoi 1 123 miljoonalla eurolla ja oli 1 075 (31.12.2016: -48) miljoonaa euroa.
Syyskuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 877 (31.12.2016: 5 155) miljoonaa euroa mukaan lukien PAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 268 (31.12.2016: 105) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään 1,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 14).
Konsernin nettorahoituskulut olivat 146 (135) miljoonaa euroa sisältäen 122 (132) miljoonaa euroa nettokorkokuluja.
Syyskuussa 2017 Standard & Poor's ja Fitch Ratings asettivat sekä Fortumin pitkäaikaisen että lyhyen ajan luottoluokituksen tarkkailuun Uniper-sijoituksen mahdollisten vaikutusten vuoksi. Starndard & Poor's on luokitellut Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ ja lyhyen ajan luokituksen tasolle A-2. Fitch Ratings on luokitellut Fortumin pitkänajan luottoluokituksen tasolle BBB+ ja lyhyen aikavälin luokituksen tasolle F2.
Tunnuslukuja
Syyskuun lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde edellisten 12 kuukauden ajalta oli 0,9 (31.12.2016: 0,0).
Velkaantumisaste oli 8 % (31.12.2016: 0 %) ja omavaraisuusaste 62 % (31.12.2016: 62 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 14,59 (31.12.2016: 15,15 ) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto edellisten 12 kuukauden ajalta oli 6,4 % (31.12.2016: 4,0 %).
Markkinatilanne
Pohjoismaat
Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 82 (80) terawattituntia (TWh). Tammi-syyskuun 2017 sähkönkulutus oli 283 (283) TWh.
Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh alemmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Syyskuun lopussa vesivarannot olivat 2 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 1 TWh enemmän kuin vuotta aiemmin. Kolmannella vuosineljänneksellä sademäärät Pohjoismaissa olivat liki normaalilla tasolla erittäin sateisen vuoden ensimmäisen puoliskon jälkeen.
Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 28,5 (25,2) euroa/MWh. Vuonna 2017 hintoja on pääasiassa nostanut hiililauhdetuotannon selkeästi korkeampi marginaalikustannus, mikä on nostanut Manner-Euroopan hintoja ja lisännyt sähkönvientiä Pohjoismaista. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 35,9 (31,6) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 33,6 (29,6) euroa/MWh. Suomessa ja Ruotsissa hintoja nosti ydinvoimaloiden huoltoseisokkien lisäksi siirtokapasiteetin rajoitukset Norjasta Ruotsiin.
Tammi-syyskuussa 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,0 (24,4) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 33,3 (30,8) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,3 (26,7) euroa/MWh.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä oli 32,7 (28,3) euroa/MWh. Tammi-syyskuussa 2017 keskimääräinen spot-hinta oli 34,6 (26,1) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 6,5 euroa/tonni vuoden alussa päätyen syyskuun 2017 lopussa 7,0 euroon/tonni.
Venäjä
Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä oli 235 (231) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue), jossa Fortum toimii, oli 182 (179) TWh. Tammi-syyskuussa 2017 Venäjän sähkönkulutus oli 756 (740) TWh ja 1 hintavyöhykkeellä 587 (567) TWh.
Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 2,2 % 1 269 (1 298) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Tammi-syyskuussa 2017 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien laski 0,5 % 1 198 (1 204) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 62-64).
Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat
Ruotsin yhteisöverotus
Lakiehdotus yhteisöverotuksen uudistamiseksi käsittelee EU- ja OECD-sääntelyjen voimaansaattamista, ja siinä ehdotetaan mm. muutoksia korkojen vähennysoikeuksiin sekä korkovähennysrajoitusten kompensointia laskemalla yleistä yhteisöverokantaa 22 %:sta 20 %:iin. Ehdotuksessa esitetään joitain muutoksia vanhoihin sääntöihin sekä uutena kohtana kannattavuustestiä, joka vaikuttaisi negatiivisesti pääomavaltaisiin toimijoihin. Ehdotuksen kohdennettua korkovähennysrajoitussääntöä on myös arvosteltu, koska se jättää korkovähennysten hyväksymisperusteet epäselviksi.
Fortumin näkemyksen mukaan lakiehdotusta tulisi muuttaa siten, että säännöt olisivat ennustettavissa sekä linjassa muiden maiden vastaavien sääntöjen kanssa.
Ruotsin vesilainsäädäntö
Ehdotus sisältää muutoksia ympäristönsuojelulakiin. Ehdotuksen taustalla on Ruotsin energiasopimus kesäkuulta 2016 ja sillä pyritään täyttämään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset. Tavoitteena on vähentää vesivoiman ympäristövaikutuksia ja samalla edistää tehokkaampaa sähköntuotantoa. Ehdotuksen mukaan vesivoimalaitosten ympäristöluvat tulisi tarkistaa 20 vuoden kuluessa kansallisen priorisointisuunnitelman mukaisesti. Ministeriön tavoitteena on saada lainsäädännön muutokset voimaan 1.3.2018 mennessä.
Fortumin näkemyksen mukaan vesivoiman sääntelyä on tarpeen uudistaa Ruotsissa. Fortumin mielestä ehdotus ei kuitenkaan ota tasapainoisesti huomioon ympäristötoimia ja sähköntuotantoa.
Ruotsin ydinjäterahastomaksut
Ruotsin hallitus päättää joulukuussa 2017 ydinjäterahaston maksuista kaudelle 2018-2020. Maksu perustuu rahaston laskennalliseen elinikään 50 vuotta. Rahasto voi myös sijoittaa osan rahaston pääomasta osakkeisiin. Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomainen (SSM) julkaisi ehdotuksensa 20.10.2017. Parlamentti päättää rahaston uusista säännöksistä vuoden 2017 lopussa.
Suomen uusiutuvan sähköntuotannon kilpailutusjärjestelmä
Ehdotusluonnos uusiutuvan sähköntuotannon uudeksi tukijärjestelmäksi lähetettiin lausunnoille syyskuussa 2017. Ehdotuksen mukaan Suomessa kilpailutetaan 2 TWh uusiutuvaa sähköntuotantoa vuosina 2018-2020. Tarjouskilpailu perustuu preemiojärjestelmään, jossa preemiota maksetaan enintään 12 vuoden ajan. Ensimmäinen huutokauppa järjestetään aikaisintaan syksyllä 2018. Järjestelmän piiriin kuuluisivat kaikki muut uusiutuvan sähköntuotannon teknologiat paitsi vesivoima. Kilpailutukseen voivat osallistua ainoastaan uudet laitokset.
Fortumin näkemyksen mukaan ehdotettu kilpailutusjärjestelmä perustuu melko hyvin markkinaehtoisuuteen, mutta täysin kiinteä preemio olisi parempi. Järjestelmän keston tulisi myös olla lyhyempi. Siirtymävaiheen jälkeen investointien uusiutuvaan sähköntuotantoon tulisi olla täysin markkinaehtoisia.
Näkymät
Pohjoismaiset markkinat
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden talouskasvusta.
Tammi-syyskuun 2017 aikana öljyn hinnat ovat pysyneet selvästi korkeampina kuin viime vuonna. Hiilen hinta on noussut edelleen. Päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat kolmannella vuosineljänneksellä. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle nousivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.
Lokakuun 2017 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 92 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2017 noin 7,6 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2017 noin 30 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 27 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2017 oli noin 38 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 37 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 1 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja lähes samalla tasolla vuodentakaiseen verrattuna.
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt uudesta sääntelystä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Operaattorien on otettava uudet turvallisuusinvestoinnit käyttöön 2020 mennessä.
Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Svensk Kärnbränslehantering Ab (SKB) on päivittänyt uuden teknisen suunnitelman Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista vuosille 2018-2020 tekee Ruotsin hallitus joulukuussa 2017. SSM:n ehdotuksen perusteella Fortumin vuosittaiset ydinjätemaksut nousisivat noin 8 miljoonaa euroa. 1.6.2017 Ruotsin hallitus jätti valtiopäiville ehdotuksen ydinjätemaksun laskentaperusteista sekä ydinjäterahaston investointiluvista. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttuu 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Ydinjäterahastolle sallittaisiin lisäksi mahdollisuus sijoittaa myös muihin sijoitusinstrumentteihin kuin valtion velkakirjoihin. Valtiopäivät päättävät laskentaperusteista vuoden 2017 lopussa.
3.7.2017 Fortum ilmoitti saaneensa Tukholman hallinto-oikeuden päätöksen koskien Fortum Sverige AB:n vesivoiman kiinteistöveron oikaisuhakemusta vuosilta 2009–2014. Oikeuden päätös oli Fortumille myönteinen. Kiistanalainen kiinteistövero viidelle vuodelle oli yhteensä 510 miljoonaa Ruotsin kruunua (53 miljoonaa euroa). Fortum kirjaa verotulon (veronalaista tuloa) vasta, kun päätös on lainvoimainen. Vesivoimalaitosten kiinteistöverotus on ollut noin 12 kertaa korkeampi kilowattituntia kohden kuin muiden energiantuotantomuotojen. Tämä on johtunut eri kiinteistöveroprosenteista sekä erilaisista arvostusperusteista. Veroviranomainen on valittanut päätöksestä.
Lokakuussa 2016 Ruotsin energiamarkkinaviranomainen julkisti konkreettisen ehdotuksensa siitä, miten uusiutuvaa energiantuotantoa lisätään sähkön sertifikaattijärjestelmän tuella 18 TWh:lla vuosien 2020-2030 aikana. Huhtikuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti, että lisäys toteutetaan lineaarisesti.
Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Sopimuksen keskeisiä asioita olivat eri energiamuotojen verotuskäytännön tasapuolistaminen sekä ydinvoiman ja vesivoimatuotannon verotusten yhdenmukaistaminen muun tuotantoteknologian kanssa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan. Fortumin osalta vero pienenee vuonna 2017 noin 32 miljoonalla eurolla 52 miljoonaan euroon alemman verokannan vuoksi ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä. Vesivoiman kiinteistövero laskee neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Budjetin mukaan veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5 prosenttiin. Fortumin osalta vero pienenee vuonna 2017 arviolta noin 20 miljoonalla eurolla noin 95 miljoonaan euroon. Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo on vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi. Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosesseja päätettiin uudistaa.
OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Ydinvoimalayksikkö 1:n tuotanto on lopetettu kaksi viikkoa suunniteltua aikaisemmin 17.6.2017 ja Oskarshamn 2 -yksikkö on ollut suljettuna kesäkuusta 2013. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
City Solutions
City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, kassavirta ja tulos syntyvät yrityshankintojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekustannukset, laitosten käyttöaste, joustavuus ja tehokkuus sekä jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.
Suomen hallitus päätti toukokuussa 2016 nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Consumer Solutions
Consumer Solutions -divisoonan kannattavuuteen vaikuttavat kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, toiminnan tehokkuus, suuret järjestelmien ja toimintojen käyttäjämäärät sekä huolellinen riskien hallinta. Consumer Solutions on alttiimpi sähkön hintojen lyhyen aikavälin vaihteluille kuin pitkän aikavälin suuntauksille, sillä se suojaa suurimman osan markkinariskeistään. Nopeat vaihtelut, jotka usein aiheutuvat lämpötilasta, voivat vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan ja kysyntään.
Kilpailuympäristö vaikuttaa segmentin tuotteiden myyntikatteeseen ja asiakkaiden määrään. Pohjoismaisen kilpailun odotetaan pysyvän kireänä, mikä luo paineita myyntikatteisiin. Fortum on lisännyt panostustaan uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen vastatakseen haastavan markkinatilanteeseen.
Russia
Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen seurauksena myyntitulojen sekä saatujen kapasiteettimaksujen odotetaan kasvavan, sillä uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa noin 10 vuoden ajan, joten Fortum tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuoden ajan laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman myös vuosittain, sillä niiden tuotto on sidottu Venäjän valtion pitkän aikavälin obligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Lisäksi kapasiteettimaksujen tasoa nostetaan 10 vuoden jakson seitsemännestä vuodesta alkaen.
Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa Venäjän valtion tuulivoimahuutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 megawattia takuuhintaista (CSA, Capacity Supply Agreement) tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinnan piiriin valittujen projektien tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosina 2018-2022, ja takuuhinta vastaa noin 115-135 euroa megawattituntia kohden. Laitoksille maksetaan takuuhintaa 15 vuoden ajan.
Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa, vuodelle 2020 syyskuussa 2016 ja vuodelle 2021 syyskuussa 2017. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat myös valituiksi. Fortum sai myös nk. forced mode -statuksen osalle "vanhaa" kapasiteettia: vuosille 2017-2019 195 MW, vuodelle 2020 175 MW sekä vuodelle 2021 105 MW eli yhtiö saa korkeamman maksun myös näistä kapasiteeteista.
Heinäkuussa 2017 kaasun hinta Venäjällä nousi 3,9 %, jonka odotetaan korottavan vuoden 2017 keskimääräistä kaasun hintaa 2,0 %.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja myynnit
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2017 olevan alle 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.
Verotus
Fortumin vuoden 2017 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja tuloverotuspäätöksiä Ruotsissa ei oteta huomioon.
11.5.2017 Tukholman hallinto-oikeus on antanut päätöksensä koskien Fortumin vuotta 2013 koskevaa Ruotsin jälkiverotuspäätöstä. Oikeuden päätökset eivät olleet Fortumille suotuisia. Fortum valittaa päätöksistä. Mikäli päätökset pysyvät valituksesta huolimatta voimassa, vaikutus nettotulokseen olisi noin 28 miljoonaa euroa (273 miljoonaa Ruotsin kruunua). Fortum ei ole tehnyt asiaan liittyviä varauksia, koska lainopillisten arvioiden, Euroopan komission näkemyksen sekä sitä tukevien lainopillisten lausuntojen perusteella tapauksesta tulisi antaa Fortumin kannalta suotuisa päätös. Päätökset koskevat vuonna 2013 Fortumin hollantilaisen rahoitusyhtiön Fortumin ruotsalaisille tytäryhtiöille antamia lainoja. Näiden lainojen korkotulo verotettiin Hollannissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset pohjautuvat Ruotsin verolainsäädännön muutokseen vuonna 2013.
30.6.2017 Tukholman valitustuomioistuin hylkäsi Fortumin valituksen koskien tilikausien 2009-2012 tuloverotusta Ruotsissa. Valitustuomioistuimen kielteisen päätöksen seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2017 toiselle neljännekselle 1 175 miljoonan kruunun (123 milj. euron) verokulun. Kirjaus ei vaikuttanut Fortumin kassavirtaan sillä ylimääräinen vero korkoineen on maksettu jo vuonna 2016. Tapaus koskee Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoitukseen liittyvien korkokulujen vähennyskelpoisuutta vuosina 2009-2012. Fortum uudisti yhtiörakennettaan vuosina 2004-2005 ja jyvitti tytäryhtiöiden lainarahoituksen uudelleen samassa yhteydessä turvatakseen toimintakykynsä tulevaisuudessa. Fortum on eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Suojaukset
Syyskuun 2017 lopussa noin 65 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 30 euroa/MWh loppuvuodelle 2017, vuodelle 2018 noin 50 % hintaan 28 euroa/MWh ja vuodelle 2019 noin 30 % hintaan 24 euroa/MWh.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commoditiesin termiinejä.
Espoo, 25.10.2017
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317 ja investors [ät] fortum [piste] com (investors[at]fortum[dot]com)
Media: Corporate Press Officer, Mari Kalmari, puh. 040 520 1709
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Tapahtumakalenteri 2018
Fortumin tilinpäätöstiedote vuodelta 2017 julkaistaan 2.2.2018 noin klo 9.00. Vuoden 2017 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 8.
Fortum julkaisee vuonna 2018 kolme osavuosikatsausta:
- Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 26.4.2018 noin klo 9.00
- Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 19.7.2018 noin klo 9.00
- Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 24.10.2018 noin klo 9.00
Fortumin varsinainen yhtiökokous 2018 on suunniteltu pidettäväksi 28.3.2018 ja mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- osingon irtoamispäivä 29.3.2018
- osingon täsmäytyspäivä 3.4.2018
- osingon maksupäivä 10.4.2018
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.