K-ryhmä ja WWF käynnistivät vastikään monivuotisen yhteistyön uhanalaisten vaelluskalojen puolesta. Pidämme Fortumissa viisaana K-ryhmän ja WWF:n tavoitetta kartoittaa ja poistaa nimenomaan pieniä ja tarpeettomaksi käyneitä vaelluskalojen nousuesteitä. Valtaosa maamme jokien vesistöesteistä kun on tierumpuja, siltarumpuja ja vanhoja käytöstä poistettuja myllypatoja. Näiden esteiden avaaminen on monesti yksinkertaista ja tuloksia saadaan nopeasti aikaan.
Nämä talkoot ovat tervetulleet, sillä kyseessä on kansallisesti tärkeä asia. Voimalaitokset ovat K-ryhmän ja WWF:n hankkeen ulkopuolella, mutta vesivoimatuottajana olemme silti samassa veneessä; vaelluskalojen elinolojen parantaminen ja luonnonkalakantojen vahvistaminen on meille tärkeää. Teemmekin sitä vapaaehtoisesti ja hyvässä yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa vesivoimalaitospaikkakunnillamme.
Kukin vesistö tarvitsee yksilöllisen ratkaisun
Vaelluskalojen palauttamisessa on edettävä vaiheittain, ja kukin vesistö tarvitsee yksilöllisen ratkaisunsa. Toteutuskeinot ovat erilaisia pienissä puroissa ja joissa verrattuna suuriin vesivoiman tuotantoon valjastettuihin jokiin, joissa vesistöesteet ovat tarpeellisia. Suurissa joissa voimalaitokset tuottavat yhteiskunnan energiahuollon kannalta välttämätöntä säätövoimaa.
Voimakkaasti rakennetuissa joissa vaelluskalakantojen elvyttämisratkaisuja etsitään pitkäjänteisesti. Tavoitteeseen pääsemiseksi tehokkaimmat keinot on valittava vesistökohtaisesti yhteistyössä ympäristö- ja kalatalousviranomaisten sekä paikallisten sidosryhmien kanssa.
Nykyaikainen kalojen ylisiirtolaite käyttöön Oulujoella
Hyvä esimerkki vesistökohtaisesta yhteistyöstä on nykyaikainen vaelluskalojen ylisiirtolaite, jonka otimme elokuussa käyttöön Oulujoella Montan voimalaitoksella. Reilut 2,5 miljoonaa euroa maksanut ylisiirtolaite on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ylisiirto tarkoittaa vaelluskalojen systemaattista kiinniottamista ja siirtämistä viiden padon takaisille lisääntymisalueille. Näin uskomme asteittain voivamme kasvattaa jokeen leimautuneiden lohien ja taimenien määrää.
Montan ylisiirtolaitteen avulla kalaa voidaan siirtää Oulujoen vapaissa sivujoissa neljän ja viiden padon takana sijaitseville virtapaikoille. Viiden kalatien rakentamiseen verrattuna ylisiirto on sekä tehokkaampaa että halvempaa. Populaatiomallinnusten perusteella kalateiden kautta lisääntymisalueet voisi saavuttaa vain murto-osa siitä kalamäärästä, joka ylisiirtämällä saadaan perille asti.
Ylisiirto on myös joustava ratkaisu. Lisääntymisalueille siirtämisen sijasta kalat voidaan vapauttaa voimalaitosten välisille alueille kalastettaviksi tai niistä voidaan ottaa mätitäydennystä kalanviljelylaitoksellemme lohi- ja meritaimenistukkaiden laadun kehittämiseksi.
Vaelluskalojen ylisiirrosta hyviä kokemuksia Ruotsissa
Olemme saaneet Ruotsissa hyviä tuloksia ylisiirroista lohikalakantojen elvyttämisessä. Niiden perusteella uskomme, että ylisiirto on tehokkain ratkaisu sellaisissa kokonaan rakennetuissa joissa, missä sopivia lisääntymisalueita on vähän ja nekin sijaitsevat useiden voimalaitosten takana. Muita tärkeitä toimia luontaisen elinkierron vahvistamiseksi ovat lisääntymisalueiden kunnostukset, poikasten tuki-istutukset, istukkaiden laadun kehittäminen ja toimenpiteiden tuloksellisuuden seuranta sekä alasvaelluksen onnistumista koskevat selvitykset.
Vesivoima on energiajärjestelmän peruspilari
Vesivoima on tärkein uusiutuvan sähkön tuotantomuoto Pohjoismaissa. Päästöttömyytensä ansioista se hillitsee omalta osaltaan tehokkaasti ilmastonmuutosta. Vesivoimalla on tärkeä rooli säätövoimana energiajärjestelmässä: Se tasapainottaa muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- ja tuulisähkön sään mukaan vaihtelevaa tuotantoa.
Vesivoima on suurin käytössä oleva sähkövarasto. Vettä voidaan varastoida järviin ja varastoaltaisiin ja ottaa nopeasti käyttöön silloin, kun sähkön kysyntä on suurta. Vesivoiman eriomainen säätöominaisuus turvaa sähköjärjestelmän ja sähköverkon toiminnan kaikissa tilanteissa, ja tasapainottaa myös sähkön hinnan heilahteluja.
K-ryhmä ja WWF kutsuvat koko maan talkoisiin vaelluskalakantojemme pelastamiseksi. Kyseessä on kansallinen haaste ja vain yhteistyöllä näissä asioissa päästään eteenpäin. Tämä näkemys meille Fortumissa on muodostunut kokemuksistamme muiden paikallisten toimijoiden kanssa tehdystä pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä vesivoimalaitospaikkakunnillamme.
Esa Hyvärinen
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Fortum
Kannanotto on julkaistu yliökirjoituksena Maaseudun Tulevaisuudessa 22.9.2017