Fortumin puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017: Strategian toteuttaminen jatkuu Hafslund uudelleenjärjestelyn myötä, alhainen vesivoimatuotanto vaikuttaa yhä tulokseen
Huhti-kesäkuu 2017
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 219 (209) miljoonaa euroa, +5 %
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 109 (122) miljoonaa euroa, -11 %
- Liikevoitto oli 66 (67) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -42 (-54) miljoonaa euroa
- Osakekohtainen tulos oli -0,08 (0,06) euroa, josta -0,14 (0,00) euroa liittyi tuloverotuspäätökseen Ruotsissa ja -0,04 (-0,05) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 232 (-5) miljoonaa euroa
- Fortum ja Oslon kaupunki sopivat Hafslundin omistusjärjestelyistä
Tammi-kesäkuu 2017
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 642 (566) miljoonaa euroa, +13 %
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 421 (397) miljoonaa euroa, +6 %
- Liikevoitto oli 456 (437) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 34 (40) miljoonaa euroa
- Osakekohtainen tulos oli 0,30 (0,43) euroa, josta -0,14 (0,00) euroa liittyi tuloverotuspäätökseen Ruotsissa ja 0,03 (0,03) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 514 (370) miljoonaa euroa
- City Solutions -divisioona jaettiin strategian toteuttamisen tukemiseksi City Solutions ja Consumer Solutions -divisiooniin
- Russia-segmentin 18,2 miljardin ruplan liikevoittotavoitetaso (EBIT) saavutettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2017
Yhteenveto näkymistä
- Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
- Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2017 on suojattu noin 45 % hintaan 30 euroa/MWh ja vuodeksi 2018 noin 45 % hintaan 28 euroa/MWh
Taloudelliset avainluvut
| 2016 | Edelliset 12 kk | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 4,0 | 4,3 | |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 0,0 | 0,6 | |
Tunnuslukuja
| Milj. euroa tai kuten merkitty | II/17 | II/16 | I-II/17 | I-II/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Liikevaihto | 937 | 768 | 2 169 | 1 757 | 3 632 | 4 044 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 219 | 209 | 642 | 566 | 1 015 | 1 091 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 109 | 122 | 421 | 397 | 644 | 668 |
| Liikevoitto | 66 | 67 | 456 | 437 | 633 | 652 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 35 | 38 | 94 | 105 | 131 | 120 |
| Tulos ennen veroja | 49 | 61 | 461 | 451 | 595 | 605 |
| Tulos/osake, euroa | -0,08 | 0,06 | 0,30 | 0,43 | 0,56 | 0,43 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 232 | -5 | 514 | 370 | 621 | 765 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 14,22 | 14,92 | 15,15 | |||
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa) | 605 | -934 | -48 |
Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:
“Jatkoimme Fortumin strategian toteuttamista ja pääoman uudelleeninvestointeja toisella vuosineljänneksellä. Viimeisten kahden vuoden aikana olemme tehneet kolme merkittävää yrityskauppaa: DUON, Ekokem ja tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Hafslund. Samanaikaisesti olemme lisänneet tulevaisuuden investointejamme: tuoreimpina esimerkkeinä aurinkovoimaa Intiaan, tuulivoimaa Pohjoismaihin ja Venäjälle, ydinvoimaan liittyviä palveluita Saksaan, Charge & Drive -verkostomme laajentaminen sekä digitaalisen OmaFortum-sovelluksen julkaiseminen kuluttaja-asiakkaille. Näiden investointien jälkeen olemme käyttäneet noin 20 % pääomista ja saaneet takaisin lähes 100 % myydyn sähkönsiirtoliiketoiminnan kassavirrasta. Jatkamme strategiamme toteuttamista kannattavuutemme parantamiseksi ja kilpailukykymme turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.
Markkinatilanne ei juurikaan parantunut vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Pohjoismaiset spot-hinnat pysyivät melko alhaisina, mutta kuitenkin korkeampina kuin vuoden 2016 erittäin alhaiset hinnat. Vaikka termiinihinnat ovat jonkin verran nousseet, ne ovat edelleen matalampia kuin spot-hinnat. Vuoden toista neljännestä kuvaavat kylmä sää ja vakaat vesivarannot. Kesäkuun lopussa vesivarannot olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa ja vaihtelivat neljänneksen aikana vain vähän.
Vertailukelpoinen liikevoitto toisella neljänneksellä heikkeni 11 % ja oli 109 miljoonaa euroa. Puolivuositulos oli silti vertailukautta parempi ensimmäisen neljänneksen vahvan tuloksen ansiosta.
Lämmönmyynti kasvoi kylmän sään ansiosta ja paransi City Solutions -segmentin tulosta. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 6 miljoonaa euroa vuoden 2016 toiseen neljännekseen verrattuna. Ydinvoiman hyvästä käytettävyydestä huolimatta Generation-segmentin tulos heikkeni. Tulosta rasitti hieman alhaisempi vesivoimatuotanto. Myös saavutettu sähkön hinta oli alhaisempi. Russia-segmentti teki jälleen vahvan tuloksen - parannusta 19 miljoonaa euroa. Olemme kasvattaneet panostuksia uusiin liiketoimintoihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Odotamme näiden panostusten alkavan tuottaa tulosta vuodesta 2018 alkaen.
Yksi neljänneksen tärkeimmistä tapahtumista oli Hafslund-omistuksen uudelleenjärjestely, josta kerroimme neljänneksen alussa. Järjestelyn kautta saamme 1,1 miljoonaa uutta asiakasta, jolloin asiakaskuntamme kasvaa 2,5 miljoonaan. Tämä luo hyvän alustan uusien asiakasratkaisujen ja palveluiden kehittämiselle. Osana järjestelyä Fortum ja Oslon kaupunki perustavat yhteisyrityksen, jossa yhdistetään Hafslundin Heat-liiketoiminnot ja Oslon kaupungin omistama jätteenpolttolaitos, Klemetsrudanlegget. Strategian mukaiset järjestelyt parantavat käyttökatettamme. Oslon kaupunginvaltuusto hyväksyi järjestelyt kesäkuussa. Myös kaikki viranomaishyväksynnät on jo saatu.
Sen jälkeen, kun saimme investointiohjelmamme Venäjällä päätökseen viime vuonna, aloitimme tuotantosalkkumme monipuolistamisen ja investoimme Ulyanovskin tuulipuistoon. Puisto on ensimmäinen teollisen kokoluokan tuulipuisto Venäjällä ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 alussa. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä kerroimme Fortumin ja RUSNANOn sijoitusrahaston perustamisesta. Investointi tukee aikaisemmin julkaisemaamme tavoitetta tuottaa pitkällä aikavälillä noin 500 megawattia tuulivoimaa Venäjällä. Sijoitusrahasto menestyi hyvin Venäjän uusiutuvan energian huutokaupassa kesäkuussa 2017 ja voitti oikeuden rakentaa merkittävän määrän takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinta vastaa noin 115-135 euroa megawattituntia kohden.
Fortum kannattaa markkinaperusteisia ratkaisuja ja eri maiden toimintaperiaatteiden parempaa harmonisointia. Tätä korostettiin myös Fortumin ja muiden suurten pohjoismaisten energiayhtiöiden yhteisessä ehdotuksessa, joka julkaistiin kesäkuussa. Fortum tukee erityisesti vahvempaa pohjoismaista yhteistyötä, mitä myös kesäkuussa julkaistu pohjoismaisten energiaministereiden tilaama Ollila-raportti peräänkuuluttaa. Yhdenmukainen energiapolitiikka on ja tulee olemaan merkittävä tekijä siirryttäessä puhtaaseen, pitkälti uusiutuvaan energiaan perustuvaan energiajärjestelmään tulevina vuosikymmeninä."
Taloudellinen tulos
Liikevaihto segmenteittäin
| Milj. euroa | II/17 | II/16 | I-II/17 | I-II/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 402 | 384 | 876 | 851 | 1 657 | 1 682 |
| City Solutions | 205 | 121 | 495 | 349 | 782 | 928 |
| Consumer Solutions | 164 | 146 | 406 | 321 | 668 | 753 |
| Russia | 238 | 182 | 586 | 431 | 896 | 1 051 |
| Muut | 24 | 23 | 48 | 46 | 92 | 94 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -73 | -69 | -191 | -189 | -384 | -386 |
| Eliminoinnit | -23 | -19 | -52 | -52 | -79 | -79 |
| Yhteensä | 937 | 768 | 2 169 | 1 757 | 3 632 | 4 044 |
Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin
| Milj. euroa | II/17 | II/16 | I-II/17 | I-II/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 111 | 124 | 277 | 306 | 527 | 498 |
| City Solutions | 37 | 20 | 131 | 90 | 186 | 227 |
| Consumer Solutions | 8 | 15 | 22 | 29 | 55 | 48 |
| Russia | 88 | 64 | 256 | 169 | 312 | 399 |
| Muut | -24 | -15 | -44 | -28 | -64 | -80 |
| Yhteensä | 219 | 209 | 642 | 566 | 1 015 | 1 091 |
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
| Milj. euroa | II/17 | II/16 | I-II/17 | I-II/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 78 | 98 | 214 | 253 | 417 | 378 |
| City Solutions | 1 | -5 | 57 | 39 | 64 | 82 |
| Consumer Solutions | 6 | 13 | 18 | 26 | 48 | 40 |
| Russia | 53 | 34 | 185 | 113 | 191 | 263 |
| Muut | -28 | -18 | -52 | -34 | -77 | -95 |
| Yhteensä | 109 | 122 | 421 | 397 | 644 | 668 |
Liikevoitto segmenteittäin
| Milj. euroa | II/17 | II/16 | I-II/17 | I-II/16 | 2016 | Edelliset 12 kk |
| Generation | 34 | 32 | 264 | 243 | 338 | 359 |
| City Solutions | 0 | -2 | 59 | 56 | 86 | 89 |
| Consumer Solutions | 8 | 20 | -1 | 25 | 59 | 33 |
| Russia | 53 | 36 | 185 | 147 | 226 | 264 |
| Muut | -28 | -18 | -52 | -34 | -77 | -95 |
| Yhteensä | 66 | 67 | 456 | 437 | 633 | 652 |
Huhti-kesäkuu 2017
Vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä konsernin liikevaihto oli 937 (768) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa ydin- ja lämpövoimatuotannon kasvusta, kylmästä säästä, Venäjän ruplan vahvistumisesta sekä Ekokemin yhdistämisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 219 (209) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 109 (122) miljoonaa euroa. Liikevoittoa heikensivät alhaisempi vesivoimatuotanto ja Muut-segmentin kasvaneet kulut, jotka syntyivät pääasiassa panostamisesta uusiin liiketoimintoihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen . Konsernin raportoitu liikevoitto oli 66 (67) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat -42 (-54) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4).Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 35 (38) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 17 (18) miljoonaa euroa, TGC-1:n 19 (18) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 1 (1) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).
Tammi-kesäkuu 2017
Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2017 oli 2 169 (1 757) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa Venäjän ruplan vahvistumisesta sekä Ekokemin ja DUONin yhdistämisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 642 (566) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 421 (397) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto 456 (437) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat 34 (40) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 94 (105) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 31 (32) miljoonaa euroa, TGC-1:n 20 (27) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 44 (45) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen ja vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).
Nettorahoituskulut olivat -88 (-91) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät -6 (2) miljoonan euron rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen.
Tulos ennen veroja oli 461 (451) miljoonaa euroa.
Raportointikauden verot olivat 190 (62) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 41,2 % (13,9 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja ja tuloverotuspäätöksiä Ruotsissa ei oteta huomioon, oli 20,3 % (18,7 %) (liite 8).
Kauden tulos oli 271 (389) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,30 (0,43) euroa, josta -0,14 (0,00) euroa liittyi tuloverotuspäätökseen Ruotsissa ja 0,03 (0,03) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta tammi-kesäkuussa 2017 kasvoi 144 miljoonalla eurolla ja oli 514 (370) miljoonaa euroa. Muutos syntyi 76 miljoonaa euroa korkeammasta vertailukelpoisesta käyttökatteesta (EBITDA), 191 miljoonaa euroa pienemmistä toteutuneista valuuttakurssieroista ja 169 miljoonaa euroa pienemmistä maksetuista tuloveroista. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat -63 (128) miljoonaa euroa ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kesäkuussa 2016 Fortum maksoi Ruotsissa 127 miljoonan euron tuloverot, jotka liittyvät käynnissä olevaan verokiistaan. Käyttöpääoman muutos kasvoi 58 miljoonalla eurolla 65 (7) miljoonaan euroon, sisältäen päivittäin selvitettävien futuuripositioiden kassavaikutuksen Nasdaq OMX Europe Commodities -kauppapaikassa (Rahavirtalaskelman lisätietoja).
Investoinnit, sisältäen yrityshankinnat, pysyivät vertailukauden tasolla ja olivat 359 (357) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta laski -199 (-641) miljoonaan euroon. Muutos syntyi lähinnä hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyjen pankkitalletuksien laskusta 72 (-269) miljoonaa euroa.
Rahavirta ennen rahoitusta oli 315 (-271) miljoonaa euroa.
Fortum maksoi huhtikuussa 2017 osinkoja 977 (977) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 464 (808) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät yhteensä 343 miljoonan euron joukkovelkakirjalainat ja 120 miljoonan euron lainojen takaisinmaksun. Likvidit varat pienenivät yhteensä 1 034 (2 063) miljoonaa euroa.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma pieneni 1 681 miljoonalla eurolla ja oli 20 283 (31.12.2016: 21 964) miljoonaa euroa.
Likvidit varat raportointikauden lopussa olivat 4 106 (31.12.2016: 5 155) miljoonaa euroa.
Sijoitettu pääoma pieneni 1 218 miljoonalla eurolla ja oli 17 431 (31.12.2016: 18 649) miljoonaa euroa.
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 12 635 (31.12.2016: 13 459) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta pieneni 824 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin kauden tuloksesta, 265 miljoonaa euroa, -170 miljoonan euron muuntoeroista sekä 977 miljoonan euron osingonmaksusta.
Rahoitus
Nettokassa pieneni 653 miljoonalla eurolla ja oli -605 (31.12.2016: 48) miljoonaa euroa.
Kesäkuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 4 106 (31.12.2016: 5 155) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 223 (31.12.2016: 105) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään 1,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 14).
Konsernin nettorahoituskulut olivat -88 (-91) miljoonaa euroa sisältäen -67 (-79) miljoonaa euroa nettokorkokuluja.
Fortumin pitkäaikaisissa luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia raportointikaudella. Fortumin Standard & Poor's:in pitkäaikainen luottoluokitus (vahvistettiin kesäkuussa 2017) on BBB+ ja lyhyen ajan luokitus A-2. Näkymät ovat vakaat. Fitchin Fortumin pitkänajan luottoluokitus (IDR) on BBB+ ja lyhyen aikavälin luokitus on F2, näkymät vakaat.
Tunnuslukuja
Kesäkuun lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde edellisten 12 kuukauden ajalta oli 0,6 (31.12.2016: 0,0).
Velkaantumisaste oli 5 % (31.12.2016: 0 %) ja omavaraisuusaste 63 % (31.12.2016: 62 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 14,22 (31.12.2016: 15,15 ) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto edellisten 12 kuukauden ajalta oli 4,3 % (31.12.2016: 4,0 %).
Markkinatilanne
Pohjoismaat
Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2017 toisella neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 88 (86) terawattituntia (TWh). Kulutus kasvoi vertailukaudesta pääasiassa kylmemmän sään takia. Tammi-kesäkuun 2017 sähkönkulutus oli 202 (203) TWh.
Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh alemmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Kesäkuun lopussa vesivarannot olivat 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 2 TWh vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana varannot muuttuivat alkuvuoden vajeesta lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvoa Norjan keskimääräistä korkeamman sadannan takia.
Vuoden 2017 toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 27,4 (23,9) euroa megawattitunnilta (MWh). Hiililauhteen selkeästi korkeampi marginaalikustannus kohotti hintoja erityisesti Manner-Euroopassa, mikä lisäsi sähkönvientiä Pohjoismaista. Lisäksi kylmempi sää ja myöhäinen kevättulva nostivat hintaa vuoden toisella neljänneksellä. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 30,9 (30,2) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 28,5 (26,5) euroa/MWh.
Tammi-kesäkuussa 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,3 (24,0) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 32,0 (30,3) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 30,2 (25,3) euroa/MWh.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 29,8 (24,8) euroa/MWh. Tammi-kesäkuussa 2017 keskimääräinen spot-hinta oli 35,5 (25,0) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 6,5 euroa/tonni vuoden alussa päätyen kesäkuun 2017 lopussa 5,0 euroon/tonni.
Russia
Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2017 toisella neljänneksellä oli 238 (230) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 184 (176) TWh. Tammi-kesäkuussa 2017 Venäjän sähkönkulutus oli 522 (510) TWh ja Fortumin toiminta-alueella, 1 hintavyöhykkeellä 402 (388) TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski 1,6 % 1 148 (1 166) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1 vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Tammi-kesäkuussa 2017 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien nousi 0,6 % 1 164 (1 157) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 60).
Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat
Ruotsin ydin- ja vesivoimaverotus hyväksytty
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi kesäkuun 2016 energiasopimuksessa ehdotetut ydin- ja vesivoiman verotuksen muutokset toukokuussa 2017. Ydinvoimalaitosten veroa lasketaan 90 % heinäkuusta 2017 alkaen nykyisestä 14 770 SEK/MW/kuukausi tasolle 1 500 SEK/MW/kuukausi. 1.1.2018 vero poistuu kokonaan. Vesivoiman kiinteistöveroa alennetaan neljässä vaiheessa 2,8 %:sta 0,5 %:iin vuoteen 2020 mennessä.
Suomen kansallinen jätesuunnitelma julkistettu
Suomen kansallinen jätesuunnitelma julkistettiin ja lähetettiin lausunnolle toukokuussa 2017. Suunnitelman keskeisin tavoite on lisätä jätteen kierrätystä. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi on asetettu 55 % vuoteen 2023 mennessä. Suunnitelmassa todetaan, että Suomessa on riittävästi jätteenpolttokapasiteettia yhdyskuntajätteen käsittelyyn, mutta muiden lämpökäsittelyä vaativien jätteiden osalta lisäkapasiteettia tarvittaisiin ainakin yhden laitoksen verran. Lisäkapasiteettia tarvitaan myös muun muassa jätteen esikäsittelyyn ja biokaasutukseen.
Suunnitelmassa käsitellään myös jätteenpolton verotusta ja sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään.
Eduskunnan lausunto Suomen kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta
Eduskunta antoi toukokuussa 2017 lausuntonsa hallituksen ehdotuksesta (marraskuu 2016) kansalliseksi ilmasto- ja energiastrategiaksi vuoteen 2030. Eduskunta edellyttää valtioneuvostolta mm. uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon tukijärjestelmien uudistamista niin, että järjestelmät perustuvat tuotantomuodon kustannustehokkuuteen ja ovat teknologianeutraaleja. Eduskunta korostaa myös toimenpiteitä liikenteen sähköistämiseen valmistautumiseksi. Valtioneuvostolta edellytetään pohjoismaisen energiamarkkinan alueellisen yhteistyön ja koordinoinnin vahvistamista sekä yhteisen pohjoismaisen energia- ja ilmastostrategian laatimisen edellytysten selvittämistä.
Pohjoismaisen energiayhteistyön kehittäminen: Jorma Ollilan raportti
Pohjoismaiden Neuvosto nimitti Jorma Ollilan riippumattomaksi selvitysmieheksi tehtävänään laatia ehdotuksia pohjoismaisen energiayhteistyön parantamiseksi. Ollila luovutti raporttinsa kesäkuussa. Raportti sisältää useita hyviä ehdotuksia siitä, miten kansallisia energia- ja ilmastopolitiikkoja, tutkimusta sekä EU-kantoja koordinoimalla voitaisiin saada pohjoismainen näkökanta paremmin esiin Brysselissä. Yksi tärkeimmistä ehdotuksista oli eri energia-alojen toimijat kokoavan pohjoismaisen sähkömarkkinafoorumin perustaminen. Raportti puoltaa energiapohjaisen markkinan kehittämistä, reaaliaikaisen hintaohjauksen vahvistamista sekä sähkön vähittäismarkkinoiden harmonisointia. Pohjoismaiset energiaministerit keskustelevat raportista vuosittaisessa kokouksessaan marraskuussa 2017.
Näkymät
Pohjoismaiset markkinat
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden talouskasvusta.
Tammi-kesäkuun 2017 aikana öljyn hinnat laskivat, kun hiilen hinta puolestaan jatkoi nousuaan ja oli selkeästi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Päästöoikeuksien (EUA) hinnat pysyivät ennallaan. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle nousivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.
Heinäkuun 2017 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 80 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2017 noin 5,5 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2017 noin 30 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 26 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2017 oli noin 35 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 31 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 2 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja lähes samalla tasolla vuodentakaiseen verrattuna.
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt uudesta sääntelystä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Operaattorien on otettava uudet turvallisuusinvestoinnit käyttöön 2020 mennessä.
Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Svensk Kärnbränslehantering Ab (SKB) on päivittänyt uuden teknisen suunnitelman Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista tekee Ruotsin hallitus joulukuussa 2017. SSM on kuitenkin laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen.
Ruotsin hallitus jätti ehdotuksen valtiopäiville 1.6.2017. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttuu 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Ydinjäterahastolle sallittaisiin lisäksi mahdollisuus sijoittaa myös muihin sijoitusinstrumentteihin kuin valtion velkakirjoihin. Ehdotettujen muutosten odotetaan tulevan voimaan 1.12.2017.
Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Sopimuksen keskeisiä asioita olivat eri energiamuotojen verotuskäytännön tasapuolistaminen sekä ydinvoiman ja vesivoimatuotannon verotusten yhdenmukaistaminen muun tuotantoteknologian kanssa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan. Fortumin osalta vero pienenee vuonna 2017 noin 32 miljoonalla eurolla 52 miljoonaan euroon alemman verokannan vuoksi ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä.
Vesivoiman kiinteistövero laskee neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Budjetin mukaan veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5 prosenttiin. Fortumin osalta vuonna 2017 vero pienenee vuonna 2017 arviolta noin 20 miljoonalla eurolla noin 95 miljoonaan euroon.
Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo on vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi. Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosessia päätettiin uudistaa.
Lokakuussa 2016 Ruotsin energiamarkkinaviranomainen julkisti konkreettisen ehdotuksensa siitä, miten uusiutuvaa energiantuotantoa lisätään sähkön sertifikaattijärjestelmän tuella 18 TWh:lla vuosien 2020-2030 aikana. Huhtikuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti, että lisäys toteutetaan lineaarisesti.
OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Ydinvoimalayksikkö 1:n tuotanto on lopetettu kaksi viikkoa suunniteltua aikaisemmin 17.6.2017 ja Oskarshamn 2 -yksikkö on ollut suljettuna kesäkuusta 2013. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
City Solutions
City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, kassavirta ja tulos syntyvät yrityshankintojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekustannukset, laitosten käyttöaste, joustavuus ja tehokkuus sekä jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.
Suomen hallitus päätti toukokuussa 2016 nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Consumer Solutions
Consumer Solutions -divisoonan kannattavuuteen vaikuttavat kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, toiminnan tehokkuus, suuret järjestelmien ja toimintojen käyttäjämäärät sekä huolellinen riskien hallinta. Consumer Solutions on alttiimpi sähkön hintojen lyhyen aikavälin vaihteluille kuin pitkän aikavälin suuntauksille, sillä se suojaa suurimman osan markkinariskeistään. Nopeat vaihtelut, jotka usein aiheutuvat lämpötilasta, voivat vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan ja kysyntään.
Kilpailuympäristö vaikuttaa segmentin tuotteiden myyntikatteeseen ja asiakkaiden määrään. Pohjoismaisen kilpailun odotetaan pysyvän kireänä myös tulevina vuosina, mikä luo paineita myyntikatteisiin.
Russia
Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen seurauksena myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja näin Fortum tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuotta laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän valtion pitkän aikavälin obligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.
Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa Venäjän valtion tuulivoimahuutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 megawattia takuuhintaista (CSA, Capacity Supply Agreement) tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinnan piiriin valittujen projektien tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosina 2018-2022, ja takuuhinta vastaa noin 115-135 euroa megawattituntia kohden. Laitoksille maksetaan takuuhintaa 15 vuoden ajan.
Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa ja vuodelle 2020 syyskuussa 2016. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat myös valituiksi. 195 MW Fortumin "vanhasta" kapasiteetista (kokonaisuudessaan 2 214 MW) sai nk. forced mode -statuksen eli yhtiö saa korkeamman maksun tästä kapasiteetista.
Vuonna 2016 keskimääräinen kaasun hinnan nousu Venäjällä oli 3,6 %. Fortum arvioi kaasun hinnan nousevan Venäjällä keskimäärin 2,0 % vuonna 2017.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja myynnit
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2017 olevan alle 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.
Verotus
Fortumin vuoden 2017 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja, kertaluonteisia eriä ja tuloverotuspäätöksiä Ruotsissa ei oteta huomioon.
11.5.2017 Tukholman hallinto-oikeus on antanut päätöksensä koskien Fortumin vuotta 2013 koskevaa Ruotsin jälkiverotuspäätöstä. Oikeuden päätökset eivät olleet Fortumille suotuisia. Fortum valittaa päätöksistä. Mikäli päätökset pysyvät valituksesta huolimatta voimassa, vaikutus nettotulokseen olisi noin 28 miljoonaa euroa (273 miljoonaa Ruotsin kruunua). Fortum ei ole tehnyt asiaan liittyviä varauksia, koska lainopillisten arvioiden, Euroopan komission näkemyksen sekä sitä tukevien lainopillisten lausuntojen perusteella tapauksesta tulisi antaa Fortumin kannalta suotuisa päätös. Päätökset koskevat vuonna 2013 Fortumin hollantilaisen rahoitusyhtiön Fortumin ruotsalaisille tytäryhtiöille antamia lainoja. Näiden lainojen korkotulo verotettiin Hollannissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset pohjautuvat Ruotsin verolainsäädännön muutokseen vuonna 2013.
30.6.2017 Tukholman valitustuomioistuin hylkäsi Fortumin valituksen koskien tilikausien 2009-2012 tuloverotusta Ruotsissa. Valitustuomioistuimen kielteisen päätöksen seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2017 toiselle neljännekselle 1 175 miljoonan kruunun (123 milj. euron) verokulun. Kirjaus ei vaikuttanut Fortumin kassavirtaan sillä ylimääräinen vero korkoineen on maksettu jo vuonna 2016. Tapaus koskee Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoitukseen liittyvien korkokulujen vähennyskelpoisuutta vuosina 2009-2012. Fortum uudisti yhtiörakennettaan vuosina 2004-2005 ja jyvitti tytäryhtiöiden lainarahoituksen uudelleen samassa yhteydessä turvatakseen toimintakykynsä tulevaisuudessa. Fortum on eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja hakee valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Suojaukset
Kesäkuun 2017 lopussa noin 45 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 30 euroa/MWh loppuvuodelle 2017. Vastaavat luvut vuodelle 2018 olivat noin 45 % hintaan 28 euroa/MWh.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commoditiesin termiinejä.
Fortumin kaupankäynti- ja liikkeeseenlaskijatunnuksen muutos
Fortum Oyj muutti kaupankäynti- ja liikkeeseenlaskijatunnuksensa 25.1.2017 alkaen. Fortum Oyj:n osakkeen kaupankäyntitunnus muuttui FUM1V:stä FORTUM:ksi, ja samalla yhtiön liikkeeseenlaskijatunnus muuttui FUM:sta FORTUM:ksi.
Osingon maksu
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 6.4.2017 ja maksupäivä 13.4.2017.
Espoo, 19.7.2017
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317 ja investors [ät] fortum [piste] com (investors[at]fortum[dot]com)
Media: Corporate Press Officer, Mari Kalmari, puh. 040 520 1709
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Tapahtumakalenteri 2017
Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 26.10.2017 noin klo 9.00.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.