Kiertotalous ja jätteistä tuotettujen raaka-aineiden hyötykäyttö tarjoavat uusia mahdollisuuksia innovatiiviselle liiketoiminnalle. Myös kehittyvässä jätteenpoltossa piilee suuri kasvupotentiaali. Jätehuoltopolitiikka on Euroopassa muutosten edessä, sillä EU:n kaatopaikkadirektiivi edellyttää jäsenvaltioita asteittain vähentämään biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikoille. Ensisijaisesti kannustetaan raaka-aineiden uusiokäyttöön ja jätemäärän vähentämiseen – mutta mitä tehdä kierrätyskelvottomalle jätteelle, jota kotitalousjätteistäkin on noin puolet. Jäte-energian talteenotto polttamalla on osa järkevää jätehuoltoa.
Jätteenpolton mahdollisuudet on huomattu jo monessa maassa, mutta esimerkiksi Suomi ja Baltian maat laahaavat vielä perässä. Jätemateriaalista on orgaanista alkuperää, eli biomassaa, noin 65 prosenttia, mikä poltossa vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Jätettä käyttämällä voidaan vähentää fossiilisten tuontipolttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, käyttöä.
Fortum otti vuonna 2013 käyttöön Klaipedassa, Liettuassa yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä biomassaa käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP), joka korvaa vanhaa maakaasukäyttöistä kapasiteettia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä arviolta 100 000 tonnia vuodessa. Klaipedassa siirtyminen jäteperäiseen energiantuotantoon on osoittautunut lämmön erillistuotantoa tehokkaammaksi ratkaisuksi, mikä parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja pienentää kaupungin jätehuollon kustannuksia. Klaipedan voimalaitos, jonka energiatehokkuus on lähes 90 prosenttia, polttaa 230 000 tonnia jätettä ja biomassaa vuodessa. Laitoksen tuotantokapasiteetti, 50 MW lämpöä ja 20 MW sähköä, kattaa noin 40 prosenttia Klaipedan kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Ruuhkahuippuina laitoksen savukaasulauhduttimen avulla tuotantoa voidaan kasvattaa 15 MW:lla.