Pörssitiedote

Vahva tulos päätti vaativan vuoden - Osingonjakoehdotus 1,10 euroa osakkeelta sekä lisäosinko 0,20 euroa osakkeelta vuodelta 2014

04 helmikuu 2015, 09:00

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 4.2.2015 klo 9.00 EET

Loka-joulukuu 2014
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 436 (423) miljoonaa euroa, +3 %
• Liikevoitto oli 650 (507) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja, lähinnä Gasum Oy:n osakkeiden myynnistä, oli 213 (83) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,64 (0,52) euroa, +23 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja, lähinnä Gasum Oy:n osakkeiden myynnistä, oli 0,25 (0,07) euroa
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 452 (398) miljoonaa euroa, +14 %
• Tehostamisohjelma 2013-2014 saatiin onnistuneesti päätökseen
• Fortum aikoo kasvattaa vesivoimaomistustaan 60 prosentilla venäläisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n uudelleenjärjestelyllä. Edellyttäen että TGC-1 -uudelleenjärjestely etenee suunnitellusti, Fortum on valmis osallistumaan vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Tammi-joulukuu 2014
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 351 (1 403) miljoonaa euroa, -4 %
• Liikevoitto oli 3 428 (1 508) miljoonaa euroa, josta 2 077 (106) miljoonaa euroa oli vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä (pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto)
• Osakekohtainen tulos oli 3,55 (1,36) euroa, +161 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,36 (0,10) euroa. Eniten vaikutti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto, 2,08 euroa/osake
• Tehostamisohjelma 2013-2014 saatiin onnistuneesti päätökseen
• Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myynnit saatiin päätökseen
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 1 762 (1 548) miljoonaa euroa, +14 %
• Fortumin hallituksen osingonjakoehdotus on 1,10 euroa osakkeelta sekä lisäosinko 0,20 euroa osakkeelta vuodelta 2014

 

Tunnuslukuja IV/14            IV/13* 2014       2013*
Liikevaihto, milj. euroa 1 285 1 390 4 751 5 309
Liikevoitto, milj. euroa 650 507 3 428 1 508
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 436 423 1 351 1 403
Tulos ennen veroja, milj. euroa 639 493 3 360 1 398
Tulos/osake, euroa 0,64 0,52 3,55 1,36
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 452 398 1 762 1 548
Oma pääoma/osake, euroa     12,23 11,28
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
     
4 217
7 793
Nettovelka ilman Värmen rahoitusta     3 664 6 658


 

Tunnuslukuja 2014         2013*
Sijoitetun pääoman tuotto, % 19,5 9,0
Oman pääoman tuotto, % 30,0 12,0
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 1,1 3,7
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 2,3 3,9
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen rahoitusta 2,0 3,4

*Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2013 on päivitetty Fortum Värmeen ja segmenttiraportointiin liittyvien muutoksien johdosta (liitteet 2 ja 4).

Yhteenveto näkymistä
• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
• Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuoden 2015 tukkumyynnistä on suojattu noin 50 % hintaan 40 euroa/MWh ja vuodeksi 2016 on suojattu noin 10 % hintaan 39 euroa/MWh
• Yhtiö arvioi, että Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia Venäjän ruplaa, saavutetaan vuoden 2015 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee johtuen pääosin valuuttakurssivaihtelusta.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula (31.1.2015 asti):

Vuosi 2014 oli haasteellinen Fortumille. Sähkön hintojen ja maailmantalouden kehitys sekä ruplan heikkeneminen olivat ilmeisiä pettymyksiä. Myöskään hyödykkeiden hintojen romahdus vuoden viimeisellä neljänneksellä ei ollut ennakoitavissa. Sähkön hinta laski vuoden aikana, hyödykehintoja vähemmän pääosin CO2-päästöoikeuksien positiivisen hinnankehityksen johdosta.

Fortum jatkoi sisäistä muutosta tehokkuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Vahvan tuloksemme taustalla olivat erityisesti tehostamisohjelma ja suunnitelmien mukaisesti toteutetut liiketoimintojen myynnit, jotka molemmat veimme läpi menestyksekkäästi. Fortumin vuoden 2014 tulos oli hyvä markkinatilanteessa, jota heikensivät mm. matalat sähkönhinnat, hyvin heikko rupla ja lämmin sää. Pohjoismaissa sähkön kysyntä heikkeni vain hieman, ja Venäjällä kysyntä säilyi vuoden 2013 tasolla. Vuonna 2014 Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 351 miljoonaa euroa ja kassavirta oli vahva, 1 762 miljoonaa euroa.

Venäjällä saimme valmiiksi Njaganin kolmannen yksikön. Suurin osa Venäjän investointiohjelmastamme on nyt valmis. Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia Venäjän ruplaa, on määrä saavuttaa vuoden 2015 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee pääosin valuuttakurssivaihtelun vuoksi.

Maaliskuussa 2014 laajensimme johtoryhmäämme. Sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntihanke laittaa yrityksen strategisesti uuteen asemaan, lisäksi meillä on edelleen meneillään merkittäviä liiketoiminnan myyntejä ja investointiohjelmia ja uudelleenjärjestelemme sekä valmistaudumme Euroopan muuttuviin energiamarkkinoihin saavuttaaksemme kasvua. Tässä tilanteessa tarvitsemme johtoryhmään strategiaan, yritysmyynteihin ja –hankintoihin sekä yhteiskuntasuhteisiin liittyvää osaamista. Vaikka vuosien 2013-2014 tehostamisohjelman saatiin menestyksellisesti päätökseen, uskomme, että meillä on edelleen sisäistä kehityspotentiaalia.

Uudistettu johtoryhmä mahdollistaa toimintamme jatkoparantamisen ja -tehostamisen, synergioiden entistä paremman hyödyntämisen eri liiketoimintojen ja tukifunktioiden välillä sekä investointisuunnitelmien perusteellisen arvioinnin niin, että saamme niistä strategiamme mukaisesti parhaan tuoton.

Tulevaan kasvuun liittyvät suunnitelmamme alkavat muotoutua. Vuonna 2014 myimme Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintomme, ja parhaillaan arvioimme ja valmistelemme Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintamme myyntiä. Lisäksi kerroimme aikeestamme lisätä vesivoiman tuotantokapasiteettiamme 60 %:lla venäläisen TGC-1:n (Territorial Generating Company) rakennejärjestelyllä. Mikäli Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n vesivoimatuotannosta, olemme valmiita osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeessa tällä hetkellä mukana olevat yritykset.

Vesivoimatuotannon osuuden kasvattaminen on missiomme ja strategiamme mukaista. Toimintamme tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Haluamme toimia vastuullisesti niin lähitulevaisuudessa kuin pitkällä aikavälillä. Vastuullisten ratkaisujen ja toiminnan kautta tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Samalla meille syntyy ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa kilpailukykyämme. Kestävän kehityksen mukainen toiminta vahvistaa taloudellista tuloksentekokykyämme ja luo vakaan perustan kasvattaa omistaja-arvoa.

Fortumin strategia perustuu hiilidioksidivapaaseen tuotantoon; vesi- ja ydinvoima sekä yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto ovat ydinosaamistamme. Kasvaaksemme näillä alueilla pyrimme luomaan lisäarvoa rakennejärjestelyin ja yrityshankinnoin.

Hiilidioksidivapaan tuotannon ohella kuluttajaliiketoimintamme on meille tärkeää, ja olemme sitoutuneet sen kasvattamiseen.

Pohjoismaisen ydinliiketoimintamme edelleen vahvistaminen edellyttää Euroopan-laajuisia yhteismarkkinoita niin vesi- ja ydinvoimassa kuin yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kasvu ja vakaa tuloksenteko Venäjällä on meille yhtä tärkeää.

Tavoitteenamme on myös rakentaa pohjaa tulevaisuuden kasvulle. Esimerkiksi aurinkoteknologia on mielenkiintoinen ja CO2-vapaana vastuullinen tuotantomuoto. Tällä hetkellä tutkimme ja kehitämme aurinkoteknologiaan liittyvää osaamistamme Intiassa. Lisäksi tutkimme ja kehitämme esimerkiksi pyrolyysimenetelmää Suomessa.

Vaikka sähkön tukkuhinnat ovat jatkaneet laskua, erilaiset verot, maksut ja tuet kasvattavat loppuasiakkaan energialaskua. Onkin ensiarvoisen tärkeää saada aikaan ennustettavasti toimivat energiamarkkinat, jotka perustuvat kuluttajien osallistumiseen, kaikkien eri energialähteiden arvokomponenttien hyödyntämiseen ja eri energian tuottajien mukanaoloon. Järjestelmän on oltava markkinalähtöinen, kaupallinen ja ennustettava. Sen tulisi myös kattaa mahdollisimman laaja yhtenäinen maantieteellinen alue, jossa on riittävästi siirtokapasiteettia ja jonka kantaverkkoyhtiöt, sähkönsiirrosta vastaavat verkkoyhtiöt ja sähköpörssit toimivat hyvässä yhteistyössä. Kun vielä ympäristövaikutukset hinnoitellaan CO2-päästöjen pohjalta oikein, muodostuu kilpailukykyinen, ympäristövaatimukset huomioon ottava ja toimitusvarma energiamarkkina.

Euroopan energiamarkkinoiden keskeiset kriteerit ja muuttujat ovat monitahoisia. Yksittäisten teknologioiden tai innovaatioiden edistämisen sijaan on tärkeää aikaansaada hyvin toimivat ja kilpailukykyiset markkinat, jotka antavat energian tuottajille ja kuluttajille mahdollisuuden hyödyntää kilpailevia energiaratkaisuja.

Energiamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino on kriittistä. Onkin tärkeää ymmärtää, että sähköön liittyy erilaisia arvoja, kuten energiasisältö, tuotantokapasiteetti ja eri tuotantomuotojen suhde kulutushuippuihin. Tuotannon ja kysynnän tasapaino edellyttää luonnollisesti joustavuutta, mihin vesivoima sopii erittäin hyvin. Juuri tästä syystä vesivoiman tuotanto on Fortumille erittäin houkuttelevaa.

Euroopan Unionissa on käynnissä lukuisia tärkeitä kehityshankkeita. Parhaillaan valmistellaan markkinoiden vakausjärjestelmää (EU MSR), mutta sen käyttöönotto vie vielä aikansa. Myös kapasiteettimekanismista keskustellaan; jos ja kun mekanismi otetaan käyttöön, sitä ei pidä sitoa yhteen teknologiaan, mekanismia tulee voida käyttää yli rajojen ja sen tulee kattaa sekä vanha että uusi tuotantokapasiteetti. Lisäksi CO2 -päästöjen vähennystavoitteeksi vuodelle 2030 hyväksyttiin 40 %. Näissä hankkeissa Fortum toimii aktiivisesti keskeisten päättäjien kanssa Euroopassa ja Brysselissä. 
 
Ilmastonmuutos on energiamarkkinoiden kehityksen ja toimintamallin ohella tärkeä kysymys. Valitettavasti maapallon arvioidaan lämpenevän yli kahdella celsiusasteella. Joidenkin ennusteiden mukaan lämpeneminen voi olla jopa lähemmäs kolme-neljä astetta. Tilanne on erittäin vakava, ja se muuttuu kymmenessä vuodessa vielä vakavammaksi. Meille Fortumissa ympäristöasiat ja kestävän kehityksen asiat ovat olleet erittäin tärkeitä jo useiden vuosien ajan. Jatkossa annamme näille asioille yhä enemmän painoarvoa päivittäisessä työssämme.

Fortumilla on jo nyt hyvin vahva kilpailuasema - mitataan asemaa sitten CO2-vapaan tuotannon määrällä, osaamisella, tuotannon rakenteella, kapasiteetin joustavuudella, kustannusrakenteella, kestävällä kehityksellä tai työturvallisuudella. Meillä on selkeä näkemys siitä, kuinka kehitämme yhtiötä sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikajänteellä saavuttaaksemme lisäarvoa, parantaaksemme osakekohtaista tulosta ja samalla luodaksemme hyvän pohjan vakaalle, kestävälle ja ajanmyötä kasvavalle osingolle.

Siirryin 1. helmikuuta 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle. Fortumin hallitus on aloittanut uuden toimitusjohtajan hakuprosessin, joka käsittää sekä sisäisiä että ulkoisia kandidaatteja. Fortumin talousjohtaja Timo Karttinen hoitaa myös väliaikaisesti toimitusjohtajan tehtäviä tänä aikana tukenaan erittäin toimiva johtoryhmä. On luonnollisesti haikeaa jättää toimitusjohtajan tehtävät juuri nyt, kun Fortumin kehitys on erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Jos minut nimitetään Fortumin hallitukseen, jatkan työtä yrityksen hyväksi ja voin myötävaikuttaa sen menestykseen uudessa roolissa.

Haluan kiittää kaikkia fortumlaisia sitoutuneisuudesta ja kovasta työstä kuluneena haasteiden ja muutosten vuonna. Kiitos myös hyvästä yhteistyöstä!

Strategian mukainen rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa Fortum ja Gazprom Energoholding allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen alueellisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n omistustensa uudelleenjärjestelyn Venäjällä. TGC-1 omistaa ja operoi vesi- ja lämpövoimaa Venäjän luoteisosassa sekä  Pietarissa lämmönjakeluverkkoa. Gazprom Energoholding omistaa yhtiön osakekannasta 51,8 % ja Fortum 29,5 %.
 
Uudelleenjärjestelyssä Fortum perustaa Rosatomin kanssa yrityksen, joka omistaa TGC-1:n vesivoimatuotannon. Gazprom Energoholding jatkaa TGC-1:n lämpöliiketoimintaan liittyviä toimintoja. Nykyisen TGC-1:n omistusosuutensa kautta Fortumin osuus vesivoimaan keskittyneestä yrityksestä nousisi yli 75 %:iin. Rosatomista tulisi yrityksen vähemmistöomistaja vajaan 25 % osuudella. Yrityksestä tulisi Fortumin tytäryhtiö.
 
Edellyttäen, että Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n vesivoimatuotannosta, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeeseen osallistuvat yritykset.

Tehostamisohjelma 2013–2014

Tehostamisohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä.

Fortum käynnisti tehostamisohjelman vuonna 2012 ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan ja kilpailukykyään sekä varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena oli vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014 vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla sekä vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja keskittymällä käyttöpääoman tehokkuuteen.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan strateginen arviointi

Sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen strateginen arviointi aloitettiin vuonna 2013.

Maaliskuussa 2014 Fortum saattoi päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin. Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatettiin loppuun toukokuussa. Molempien kauppojen myyntivoitot on vastaavasti kirjattu Distribution-segmentin vuoden 2014 ensimmäisen ja toisen neljänneksen tuloksiin (liite 6).

Fortum jatkaa Ruotsin sähköverkkoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksien valmistelua ja arviointia.

Raportointimuutos IFRS-standardien muutosten sekä uuden organisaatiorakenteen johdosta

Fortum on ottanut käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11 Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014 lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Fortum Värmeen, jota käsitellään nyt yhteisyrityksenä ja joka konsolidoidaan tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä (liite 2). Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitettävät vertailutiedot vuodelta 2013 on muutettu uuden raportointitavan mukaisiksi.

Segmenttitiedot vuodelta 2013 on muutettu vastaamaan 1.3.2014 toteutunutta organisaatiomuutosta.

Esitettävät numerot on pyöristetty vuoden 2014 alusta alkaen, ja tämän vuoksi yksittäisten numeroiden yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä loppusummasta.

Taloudellinen tulos

Loka-joulukuu 2014

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 1 285 (1 390) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 436 (423) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 650 (507) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 213 (83) miljoonan euron kertaluonteiset erät; pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Liikevaihto segmenteittäin  

Milj. euroa IV/14     IV/13 2014 2013
Power and Technology 588 543 2 156 2 252
Heat, Electricity Sales and Solutions 393 422 1 332 1 516
Russia 281 314 1 055 1 119
Distribution 173 280 751 1 064
Muut 15 20 58 63
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -121 -122  
-422
-478
Eliminoinnit -45 -67 -179 -228
Yhteensä 1 285 1 390 4 751 5 309

 

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin  

Milj. euroa IV/14 IV/13 2014 2013
Power and Technology 276 207 877 859
Heat, Electricity Sales and Solutions 49 42 104 109
Russia 59 110 161 156
Distribution 67 76 266 332
Muut -14 -12 -57 -54
Yhteensä 436 423 1 351 1 403

Liikevoitto segmenteittäin  

Milj. euroa IV/14 IV/13 2014 2013
Power and Technology 318 278 855 922
Heat, Electricity Sales and Solutions 221 51 337 134
Russia 59 111 161 156
Distribution 66 75 2 132 349
Muut -14 -8 -58 -53
Yhteensä 650 507 3 428 1 508


Tammi-joulukuu 2014

Vuonna 2014 konsernin liikevaihto oli 4 751 (5 309) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 351 (1 403) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä
3 428 (1 508) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 2 077 (106) miljoonan euron kertaluonteiset erät, pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-joulukuussa 149 (178) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 67 (73) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2014 kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 217 (289) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -5 (-16) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 3 360 (1 398) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 199 (186) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 5,9 % (13,3 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014 alkaen 24,5 %:sta 20,0 %:iin. Verokannan muutoksen vaikutus loka-joulukuussa 2013 oli noin 0,09 euroa osakkeelta. Kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti vuonna 2014 oli 18,8 % (22,7 %).

Kauden tulos oli 3 161 (1 212) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 3,55 (1,36) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,36 (0,10) euroa osaketta kohti. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 6).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-joulukuussa 2014 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 214 miljoonalla eurolla 1 762 (1 548) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääosin valuuttakurssieroista, joiden positiivinen vaikutus oli 300 miljoonaa euroa. Vaikutusta pienensi käyttöpääoman kasvu 125 miljoonalla eurolla. Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 352 (52) miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 236 miljoonalla eurolla 768 (1 004) miljoonaan euroon. Tulot osakemyynneistä olivat yhteensä 3 062 (122) miljoonaa euroa ja kertyivät pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan ja Gasumin osakkeiden myynnistä (liite 6). Tulot korollisista saamisista sisältävät 534 miljoonaa euroa Fortum Värmeltä. Investointien rahavirta oli yhteensä
2 816 (-944) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. rahoitusta, kasvoi 3 974 miljoonalla eurolla 4 578 (604) miljoonaan euroon.

Varat käytettiin osittain 977 miljoonan euron osinkoihin huhtikuussa 2014 ja 2 079 miljoonan euron korollisten velkojen maksuun. Likvidit varat vuoden lopussa olivat 2 766 (1 265 vuoden 2013 lopussa) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 1 973 miljoonalla eurolla 21 375 (23 348) miljoonaan euroon sisältäen pitkäaikaisten varojen vähenemisen, 2 412 miljoonaa euroa. Valuuttojen muuntoerojen vaikutus aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli 2 015 miljoonaa euroa ja divestointien vastaavasti 433 miljoonaa euroa.

Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat, yhteensä 1 173 miljoonaa euroa, raportoitiin ”Myytävänä olevat omaisuuserät” -rivillä vuoden 2013 lopussa. Likvidit varat kasvoivat 1 501 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma väheni 1 265 miljoonalla eurolla ja oli 17 918 (19 183) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 935 (10 124 ) miljoonaa euroa, josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 864 (10 024) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 840 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin kauden tuloksesta, 3 154 miljoonaa euroa, jota pienensi -1 320 miljoonan euron valuuttojen muuntoerovaikutus sekä 977 miljoonan euron maksetut osingot.

Rahoitus

Vuonna 2014 nettovelka pieneni 3 576 miljoonalla eurolla 4 217 (7 793) miljoonaan euroon. Nettovelka ilman Värmen rahoitusta oli 3 664 miljoonaa euroa (6 658).                         

Joulukuun 2014 lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 766 (1 265) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 134 (113) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuonna 2014 konsernin nettorahoituskulut olivat 217 (289) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -5 (-16) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus sekä S&P:lta että Fitchiltä säilyi muuttumattomana ja on A- (näkymät negatiiviset).

Tunnuslukuja

Vuoden 2014 lopussa nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 1,1 (3,7), ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,3 (3,9). Fortum rahoittaa tällä hetkellä Fortum Värmen, ja yhtiöön liittyvät lainat 553 miljoonaa euroa (1 135) esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely vuonna 2015. Jos lainat vähennetään nettovelasta, on nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta 2,0 (3,4).

Velkaantumisaste oli 39 % (77 %) ja omavaraisuusaste 51 % (43 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 12,23 (11,28) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2014 oli 19,5 % (9,0 %) ja oman pääoman tuotto 30,0 % (12,0 %). Sekä sijoitetun että oman pääoman tuottoon vaikuttivat positiivisesti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoimintojen myyntivoitot.

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 104 (103) terawattituntia (TWh) ja koko vuonna 2014 sähköä kulutettiin 378 (386) terawattituntia (TWh). Teollinen kulutus pysyi lähes muuttumattomana, mutta muu kulutus laski johtuen poikkeuksellisen leudosta säästä vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Vuoden 2014 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 82 TWh eli 1 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat ja 3 TWh alemmat kuin edellisenä vuonna. Vuoden neljännen neljänneksen alussa vesivarastot olivat 10 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja samalla tasolla kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2013. Vuoden lopussa vesivarastot olivat 80 TWh, eli 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 2 TWh alle vuoden 2013 lopun tasoa. Loka-joulukuussa sadanta oli alle pitkän aikavälin ja reilusti alle viime vuoden vastaavan ajanjakson.

Loka-joulukuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 30,7 (35,9) euroa megawattitunnilta (MWh). Sähkön hintaa laski hiililauhteen pienentyneet tuotantokustannukset, mikä ohjaa sähkön hintaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla. Energian hintoja heikensi myös tuulivoiman korkea tuotantomäärä. Voimakkaat sateet neljänneksen alkupuolella aiheuttivat hintojen vaihtelua. Sähkön korkea nettovienti jatkui, mutta myös tuonti Venäjältä kasvoi. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 36,4 (39,9) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,3 (37,5) euroa/MWh. Suomessa aluehintojen ero systeemihintoihin nähden johtui lähinnä jatkuneesta energian viennistä Viroon. Ruotsissa tuulivoiman volyymit ja ydinvoiman hyvä saatavuus pitivät aluehinnat lähellä systeemihintoja.

Tammi-joulukuussa 2014 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli
29,6 (38,1) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 36,0 (41,2) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 31,6 (39,4) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2014 loka-joulukuussa oli 34,8 (37,5) euroa/MWh ja koko vuonna 32,8 (37,8) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 4,8 euroa/tonni vuoden 2014 alussa ja kohosi 7,3 euroon/tonni vuoden loppuun mennessä. Vuoden aikana päästöoikeuksilla käytiin kauppaa hintaan 4,4 - 7,5 euroa/tonni.

Venäjä

Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 282 (274) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 214 (209) TWh. Tammi-joulukuussa 2014 Venäjällä kulutettiin sähköä 1 021 (1 026) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 777 (772) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, laski noin 1 % vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 1 120 (1 136) ruplaan/MWh ja kasvoi noin 5 % koko vuoden aikana 1 163 (1 104) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 59).

Euroopan liiketoimintaympäristö ja päästömarkkinat

EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikka
Eurooppa-neuvosto päätti lokakuussa 2014 energia- ja ilmastotavoitteista vuodelle 2030: EU:n omia kasvihuonepäästöjä vähennetään vähintään 40 %, uusiutuvan energian osuutta nostetaan vähintään 27 %:iin (EU-tason sitova tavoite) ja energiatehokkuutta parannetaan vähintään 27 %  (EU-tason ohjeellinen tavoite).

Lisäksi päätöksiin sisältyy tavoite sähkönsiirron infrastruktuuri-investoinneista. EU-komissio valmistelee vuosina 2015-2016 lainsäädäntöesityksiä 2030-tavoitteiden toteuttamiseksi.

Fortum pitää politiikkaa hyvänä perustana, ja sen tulisi vahvistaa päästökauppajärjestelmän roolia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

EU:n päästökaupan uudistus
Komissio on käynnistänyt joulukuussa 2014 avoimen konsultaation päästökauppadirektiivin uudistamiseksi. Päätöstä EU:n päästökaupan vakausmekanismista odotetaan vuoden 2015 puoliväliin mennessä.

EU:n sähkömarkkinamallin kehitys
Komissio on indikoinut olevansa kehittämässä referenssi tavoitemallia kapasiteettimekanismeille (CRM). Komissiolta odotetaan ensimmäisiä alustavia ehdotuksia vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Maiden, jotka päättävät ottaa kapasiteettimekanismit käyttöön, tulisi jatkossa noudattaa näitä periaatteita, mikä on tärkeää sähkömarkkinoiden hajaannuksen estämiseksi.

Yhteiset EU:n laajuiset kilpailukykyiset ja vahvasti verkottuneet Euroopan sisäiset energiamarkkinat, joilla myös uusiutuvaa energiaa kehitetään markkinalähtöisesti eivät ainoastaan paranna kilpailukykyä ja lievennä ilmastovaikutuksia, vaan myös parantavat EU:n sisäistä energian saatavuutta ja toimitusvarmuutta.

Komission työohjelma
Äskettäin nimitetty EU-komissio julkisti joulukuussa 2014 strategisen työohjelmansa vuodelle 2015. Ensimmäinen merkittävä aloite on helmikuun loppupuolella tuleva energiaunionia koskeva tiedonanto. Siinä on tarkoitus esittää konkreettisemmin, miten komissio tulee vastaamaan muun muassa energian huoltovarmuuteen liittyviin haasteisiin.

Ruotsi: hallituksen ja opposition keskinäinen sopimus
Uusien parlamenttivaalien välttämiseksi uusi hallituskokoonpano sai aikaan sopimuksen aiemman hallituksen muodostaneiden puolueiden kanssa. Niin sanottu ”joulukuun sopimus” on voimassa vuoteen 2022 saakka, ja siinä on määritelty uusi käytäntö, jonka avulla vähemmistöhallitukset saavat valtion meno- ja tuloarvion hyväksytettyä parlamentissa. Sopimuksessa on lisäksi sovittu yhteistyöstä kolmella alueella: energia, eläkkeet ja sotilaspuolustus.

Suomen ydinvoimapäätökset
Syyskuussa 2014 Suomen hallitus teki myönteisen periaatepäätöksen Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeesta. Periaatepäätöksessä laitettiin rakennusluvalle ehto: Fennovoiman kotimainen omistus (eli EU/EEA) tulee olla vähintään 60 % rakennuslupaa haettaessa.

Ukrainan kriisi ja EU-pakotteet
Täydennetty luettelo EU:n pakotetoimista Venäjää vastaan tuli voimaan syksyllä Ukrainan kriisin seurauksena. Kaasuteollisuus sekä ydinenergia jätettiin pakotteiden ulkopuolelle.

Liman ilmastokokous
Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous (COP20) Perun Limassa joulukuussa oli askel eteenpäin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kokouksessa sovittiin laajuus ja muoto, jossa maat esittävät sitoumuksensa vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Lisäksi sovittiin Pariisin sopimuksen sisältörungosta. Kokouksen loppudokumentti ”Lima Call for Climate Action” sisältää viittauksia myös hiilidioksidin hinnoitteluun ja päästömarkkinoihin. Markkinamekanismien ja päästöjen hinnoittelun tulisi olla tulevan ilmastosopimuksen keskeinen osa, jotta vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoa voitaisiin nopeuttaa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

22.1.2015 Fortum ilmoitti että toimitusjohtaja Tapio Kuula jää 1.2.2015 työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuula toimi Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009. Fortumin hallitus on käynnistänyt seuraajan hakuprosessin käsittäen sekä sisäisiä että ulkoisia kandidaatteja. Talousjohtaja Timo Karttinen hoitaa myös väliaikaisesti toimitusjohtajan tehtäviä tänä aikana.

22.1.2015 Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti varsinaiselle yhtiökokoukselle 2015, että hallitus koostuu kahdeksasta (8) jäsenestä ja että seuraavat henkilöt valitaan hallituksen jäseniksi tulevaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2016 yhtiökokouksen päättyessä. Uudelleenvalittaviksi ehdotetaan: Sari Baldauf, hallituksen puheenjohtajaksi, Kim Ignatius, varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel, Petteri Taalas ja Jyrki Talvitie. Uusiksi jäseniksi ehdotetaan valittavan Eva Hamilton ja Tapio Kuula.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tulee ehdottamaan vuoden 2015 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat tulevana toimikautena seuraavat: puheenjohtaja: 90 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja: 65 000 euroa vuodessa ja jäsen: 45 000 euroa vuodessa sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja: 65 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden kokonaisenergiankulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Vuoden 2014 aikana Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat, ja öljyn ja hiilen hinnat laskivat. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.

Tammikuun lopussa 2015 hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2015 oli noin 58 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2015 noin 7 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2015 oli noin 28 euroa/MWh ja vuodelle 2016 oli noin 29 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2015 oli noin 32 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 32 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 1 TWh alle pitkänajan keskiarvotason ja 1 TWh alle vuoden 2014 vastaavan ajankohdan tason.

Strategian mukainen rakennejärjestely Venäjällä

Joulukuussa 2014 Fortum ja Gazprom Energoholding allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen alueellisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n omistustensa uudelleenjärjestelyn Venäjällä. TGC-1 omistaa ja operoi Venäjän luoteisosassa vesi- ja lämpövoimaa sekä  Pietarissa lämmönjakeluverkkoa. Gazprom Energoholding omistaa yhtiön osakekannasta 51,8 % ja Fortum 29,5 %.
 
Uudelleenjärjestelyssä Fortum perustaa Rosatomin kanssa yrityksen, joka omistaa TGC-1:n vesivoimatuotannon. Gazprom Energoholding jatkaa TGC-1:n lämpöliiketoimintaan liittyviä toimintoja. Nykyisen TGC-1:n omistusosuutensa kautta Fortumin osuus vesivoimaan keskittyneestä yrityksestä nousisi yli 75 %:iin. Rosatomista tulisi yrityksen vähemmistöomistaja vajaan 25 % osuudella. Vesivoimayhtiöstä tulisi Fortumin tytäryhtiö.

Edellyttäen, että Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n vesivoimatuotannosta, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset hankkeeseen tällä hetkellä osallistuvat yritykset.

Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaisi noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pitkäaikaista käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM) on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinvoimaloihin. Asia on vireillä. Fortumin näkemyksen mukaan korkean ydinvoimaturvallisuuden ohella EU-tasoisten turvallisuusvaatimusten yhtenäistäminen olisi erittäin tärkeää.

Vuonna 2014 Ruotsin hallitus päätti nostaa ydinjätemaksun noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:n kolmivuotiskaudelle 2015 - 2017. Arvioitu kustannusvaikutus Fortumille olisi vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ruotsin ydinjätemaksujen tarkistus tehdään kolmen vuoden välein.

Ruotsin uusi hallitus on ehdottanut ydinvoimakapasiteetin verotuksen nostamisesta 17 % vuodesta 2015 lähtien. Esitys on toistaiseksi odottamassa käsittelyä.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Keskusteluja 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuodeksi on käyty Venäjän hallituksessa, mutta virallisia päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”, rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan, ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. 195 MW, eli noin 3,7 % Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä ei tullut valituksi. Tälle kapasiteetille Fortum suunnittelee hankkivansa nk. forced mode -statuksen.

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot ja on mahdollista, että tämän seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan.

Investointiohjelman loppuosan arvo vuoden 2014 lopussa joulukuun 2014 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,2 miljardia euroa.

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Venäjän tytäryhtiön OAO Fortumin hankintahetkellä vuonna 2008 asetettu tavoite saavuttaa 500 miljoonan euron liikevoittotaso vuoden 2015 aikana perustui sen hetkiseen Venäjän ruplan kurssitasoon ja vastasi 18,2 miljardin ruplan tulosta kyseisenä ajankohtana. Kuten aiemmin on kerrottu, Russia-segmentin tulokseen vaikuttaa ennen kaikkea valuuttakurssien vaihtelu sekä Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Ei-euromääräisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Tällä hetkellä heikompi rupla tuo pienemmän tuloksen euroissa. Fortum tekee kaikkensa lieventääkseen negatiivisia vaikutuksia.

Vuonna 2014 Venäjän energiaministeriö avasi julkisen keskustelun ehdottamalla uuden markkinamallin luomista sähkö- ja lämpöliiketoimintaan. Mallin tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja lämpömarkkinoille. Syyskuussa 2014 Venäjän hallitus hyväksyi lämpöreformin ja uuden markkinamallin tiekartan, jonka mukaan sähkö- ja lämpöliiketoiminta vapautuu 2020 mennessä, tai tietyillä alueilla 2023 mennessä. 

Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoritettu lokakuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun arvioidaan olevan 3,5 % vuonna 2015.

Distribution

Fortum arvioi ja valmistelee Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan mahdollista myyntiä.

Ruotsissa on käynnissä oikeusprosessit, jotka liittyvät valituksiin koskien vuosien 2012-2015 sähköverkkoliiketoiminnan taloudellista valvontajaksoa. Ruotsissa hallinto-oikeus antoi marraskuussa 2013 sähköyhtiöitä puoltavan päätöksen. Ruotsin energiamarkkinaviranomainen valitti päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päättää valitusoikeudesta.    

Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Syyskuussa 2014 Ruotsin hallitus teki päätöksen omaisuuden määrittelystä, yksityiskohdat päättää Ruotsin energiamarkkinaviranomainen. Päätöksiä odotetaan kevään 2015 aikana.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit

Fortum arvioi investointiensa ilman yritysostoja vuonna 2015 olevan noin 0,9 miljardia euroa (sisältäen Distribution-segmentin). Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien (ilman Distribution-segmenttiä) arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevasta Fortum Värmestä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden 2014 lopussa Fortum Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 0,6 miljardia euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2015 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Suomen hallitus päätti kesäkuussa, ettei ennen vuotta 2004 rakennettuun vesi-, ydin- ja tuulivoimaan kohdistuvaa voimalaitosveroa (windfall-veroa) oteta käyttöön. Lopullinen päätös veron kumoamiseksi tehtiin eduskunnassa marraskuussa 2014, ja se astui voimaan tammikuussa 2015.

Elokuussa konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007 määräämiä jälkiveroja. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on asiassa valitusoikeus (liite 21). Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään koskien verottamatta jättämispäätöksen vuosille 2008-2011 perustuen samaan tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien oikeudenvalvonnalla (VOVA) on oikeus valittaa päätöksestä.

Ruotsin uuden hallituksen ehdotus asennetun ydinvoimakapasiteetin verotuksen nostamisesta 17 % vuodesta 2015 lähtien odottaa käsittelyä. Fortumin mielestä tulevan parlamentaarisen energiakomission tulisi tarkastella verotusta kokonaisuudessaan, jotta saadaan laajapohjainen näkemys siitä, kuinka energian- ja tehontarve voidaan ratkaista. Toteutuessaan verotuksen muutoksen vaikutus olisi Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.

Suojaukset

Joulukuun 2014 lopussa noin 50 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 40 euroon/MWh vuodelle 2015. Vastaava luku vuodeksi 2016 oli noin 10 % noin 39 euroon/MWh.

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2014 olivat 5 438 689 036,90 euroa sisältäen tilikauden voiton 2 264 863 648,81 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj maksaa vuodelta 2014 osinkoa 1,10 euroa osaketta kohti. Lisäksi hallitus esittää myös maksettavaksi lisäosinkoa 0,20 euroa osaketta kohti vuodelta 2014.

3.2.2015 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosinkona ehdotetaan maksettavaksi yhteensä 1 154 877 158,50 euroa. Hallitus esittää, että jäljellä oleva osuus voitosta jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa, että osinko ja lisäosinko maksetaan 14.4.2015.

Yhtiökokous 2015

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2015 kello 14.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

 

Espoo 3.2.2015
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Timo Karttinen, talousjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, puh. +358 10 453 6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150, [email protected]

 

Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja tilintarkastajat ovat 3.2.2015 antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2014. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.

Fortumin tilinpäätös vuodelta 2014 ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 10.

Tulostiedotus vuonna 2015:
 - Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 29.4.2015 noin klo 9.00
 - Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 17.7.2015 noin klo 9.00
 - Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2015 noin klo 9.00

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2015 ja  mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
 - osingon irtoamispäivä 1.4.2015
 - osingon täsmäytyspäivä 2.4.2015
 - osingon maksupäivä 14.4.2015

 

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

 

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat