Pörssitiedote

Joustava vesivoimantuotanto auttoi tasoittamaan matalia sähkönhintoja

23 lokakuu 2014, 09:00

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2014 23.10.2014 KLO 9.00 EEST

Heinä-syyskuu 2014
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 183 (167) miljoonaa euroa, +10 %
• Liikevoitto oli 149 (96) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -34 (-70) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,10 (0,04) euroa, +150 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,03 (-0,05) euroa
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 288 (401) miljoonaa euroa, -28 %

Tammi-syyskuu 2014
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 915 (979) miljoonaa euroa, -7 %
• Liikevoitto oli 2 778 (1 002) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 1 863 (22) miljoonaa euroa (pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto)
• Osakekohtainen tulos oli 2,91 (0,84) euroa, +246 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,11 (0,03) euroa. Eniten vaikutti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto, 2,08 euroa/osake
• Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoiminnan myynnit saatettiin päätökseen
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 1 310 (1 150) miljoonaa euroa, +14 %

 

Tunnuslukuja         III/14     III/13*   I-III/2014   I-III/2013      2013*    LTM**
Liikevaihto, milj. euroa 976 1 060 3 466 3 918 5 309 4 857
Liikevoitto, milj. euroa 149 96 2 778 1 002 1 508 3 284
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 183 167 915 979 1 403 1 339
Tulos ennen veroja, milj. euroa 95 27 2 721 904 1 398 3 215
Tulos/osake, euroa 0,10 0,04 2,91 0,84 1,36 3,42
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 288 401 1 310 1 150 1 548 1 708
Oma pääoma/osake, euroa     12,67 10,81 11,28  
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
    4 790 7 834 7 793  

 

Tunnuslukuja 2013* LTM**
Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,0 18,9
Oman pääoman tuotto, % 12,0 29,0
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,7 1,2
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,9 2,6
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen rahoitusta 3,4 2,2

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2013 on päivitetty Fortum Värmeen ja segmenttiraportointiin liittyvien muutoksien johdosta; katso sivu 6 sekä Liitteet 2 ja 4.
** LTM, Last 12 months = Viimeiset 12 kuukautta

Yhteenveto näkymistä

• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa
• Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 0,9-1,1 miljardia euroa vuonna 2014, poislukien mahdolliset yrityskaupat
• Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuoden 2014 tukkumyynnistä on suojattu noin 70 % hintaan 43 euroa/MWh ja vuodeksi 2015 on suojattu noin 40 % hintaan 41 euroa/MWh; ja vuodeksi 2016 on suojattu 10 % hintaan 39 euroa/MWh
• Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT) 18,2 miljardia Venäjän ruplaa on määrä saavuttaa vuoden 2015 aikana. Euromääräinen tulostaso vaihtelee pääosin valuuttakurssivaihtelun vuoksi

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

”Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön kysyntä pysyi viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla sekä Pohjoismaissa että Fortumin toiminta-alueilla Venäjällä. Fortum pystyi kuitenkin hyödyntämään joustavaa tuotantokapasiteettiaan muutoin matalien sähkönhintojen värittämillä markkinoilla.

Erityisesti vesivoiman tuotantomäärä vaikutti myönteisesti kolmanteen neljännekseen ja auttoi tasoittamaan matalien sähkönhintojen heikentävää vaikutusta. Pienemmät lämmönmyynnin ja sähkönjakelun volyymit heikensivät tulosta. Uusi tuotantokapasiteetti Venäjällä vaikutti tulokseen positiivisesti. Syyskuun lopussa Fortumin Nyaganin voimalaitoksen kolmannen yksikön käyttöönottotestaus ja sertifiointi saatiin onnistuneesti päätökseen. Uuden yksikön kaupallisen käytön on suunniteltu alkavan vuoden 2014 loppuun mennessä ja kapasiteettimaksujen on arvioitu alkavan 1.1.2015. Yhtiön liiketoiminnan rahavirta pysyi vahvana.

Vuoden 2012 lopussa käynnistetty tehostamisohjelma Fortumin strategisen joustavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi on valmistumassa ja arvioidaan saatavan onnistuneesti päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä.

Jatkoimme suunnitelmamme mukaisesti Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksien arviointia ja valmistelua.

Nykyisessä markkinatilanteessa on tärkeää olla valmiina mahdollisiin energia-alan uudelleenjärjestelyiden tuomiin tilaisuuksiin. Meneillään olevan tehostamisohjelman onnistunut toteutus sekä Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen myynti ovat edelleen vahvistaneet Fortumin tasetta. Fortumilla on tarvittava osaaminen, strateginen asema ja vahva tase, joiden ansiosta voimme hyödyntää markkinoiden tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Tavoitteemme on kasvaa strategiamme mukaisesti."

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään sekä varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja keskittymällä käyttöpääoman tehokkuuteen.

Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen, kasvuprojektit sisältävän kulutason arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii käyttämään muita keinoja kuin irtisanomisia aina kun mahdollista ja arvioi tilannetta yksikkökohtaisesti.

Syyskuun loppuun mennessä Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonan euron arvosta tehostamisohjelman alusta laskien sekä onnistunut vähentämään kulujaan vuositasolla ja parantanut käyttöpääoman tehokkuutta suunnitellulla tavalla. Tehostamisohjelma on valmistumassa ja arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan strateginen arviointi

Sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen strateginen arviointi aloitettiin vuonna 2013.

Maaliskuussa 2014 Fortum saattoi päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin. Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatettiin loppuun kesäkuussa. Molempien kauppojen myyntivoitot on vastaavasti kirjattu Distribution-segmentin ensimmäisen ja toisen neljänneksen tuloksiin (liite 6).

Fortum arvioi ja valmistelee parhaillaan liiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin sähköverkkoliiketoiminnan osalta.

Raportointimuutos IFRS-standardien muutosten sekä uuden organisaatiorakenteen johdosta

Fortum on ottanut käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11 Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014 lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Tukholman seudulla toimivaan Fortum Värmeen, jota käsitellään nyt yhteisyrityksenä ja joka konsolidoidaan siten tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä (liite 2). Tässä osavuosikatsauksessa esitettävät vertailutiedot vuodelta 2013 on muutettu uuden raportointitavan mukaisiksi.

Segmenttitiedot vuodelta 2013 on muutettu vastaamaan 1.3.2014 toteutunutta organisaatiomuutosta.

Esitettävät numerot on pyöristetty vuoden 2014 alusta alkaen, ja tämän vuoksi yksittäisten numeroiden yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä loppusummasta.

Taloudelliset tulokset

Heinä-syyskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 976 (1 060) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 183 (167) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 149 (96) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -34
(-70) miljoonan euron kertaluonteiset erät; pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Liikevaihto segmenteittäin  

Milj. euroa III/14 III/13 I-III/2014 I-III/2013 2013  LTM
Power and Technology 495 496 1 568 1 709 2 252 2 111
Heat, Electricity Sales and Solutions 224 255 939 1 094 1 516 1 361
Russia 207 210 774 805 1 119 1 088
Distribution 130 217 578 784 1 064 858
Muut 14 14 42 43 63 62
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -67 -90 -301 -356 -478 -423
Eliminoinnit -26 -42 -134 -161 -228 -201
Yhteensä 976 1 060 3 466 3 918 5 309 4 857

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

Milj. euroa III/14 III/13 I-III/2014 I-III/2013 2013  LTM
Power and Technology 167 139 601 652 859 808
Heat, Electricity Sales and Solutions -4 -3 55 68 109 96
Russia 1 -15 102 46 156 212
Distribution 36 59 200 256 332 276
Muut -16 -14 -43 -42 -54 -55
Yhteensä 183 167 915 979 1 403 1 339

Liikevoitto segmenteittäin

Milj. euroa III/14 III/13 I-III/2014 I-III/2013 2013  LTM
Power and Technology 124 44 537 644 922 815
Heat, Electricity Sales and Solutions 4 8 116 83 134 167
Russia 1 -15 102 46 156 212
Distribution 36 76 2,066 274 349 2,141
Muut -16 -17 -44 -45 -53 -52
Yhteensä 149 96 2 778 1 002 1 508 3 284

 

Tammi-syyskuu

Konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 3 466 (3 918) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 915 (979) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä
2 778 (1 002) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 1 863 (22) miljoonan euron kertaluonteiset erät, pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan ja lämpöliiketoiminnan myyntivoitot sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-syyskuussa 111 (115) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 42 (49) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2014 toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 12).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 169 (212) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -10 (-8) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 2 721 (904) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 134 (157) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 4,9 % (17,4 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014 alkaen 24,5 %:sta 20 %:iin. Kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, veroprosentti oli 19,4 % (20,7 %).

Kauden tulos oli 2 587 (748) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 2,91 (0,84) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,11 (0,03) euroa osaketta kohti. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 6).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi-syyskuussa 2014 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 160 miljoonalla eurolla 1 310 (1 150) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääosin toteutuneista valuuttakurssieroista, joiden positiivinen vaikutus oli 262 miljoonaa euroa. Vaikutusta pienensi alempi käyttökate (EBITDA). Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 216 (-46) miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 146 miljoonalla eurolla 524 (670) miljoonaan euroon. Tulot osakemyynneistä olivat yhteensä 2 687 (107) miljoonaa euroa ja kertyivät pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoimintojen myynnistä (liite 6). Tulot korollisista saamisista sisältävät 467 miljoonaa euroa Fortum Värmeltä. Investointien rahavirta oli yhteensä 2 677 (-497) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. rahoitusta, kasvoi 3 334 miljoonalla eurolla 3 987 (653) miljoonaan euroon.

Varat käytettiin osittain 977 miljoonan euron osinkoihin huhtikuussa ja 2 136 miljoonan euron korollisten velkojen maksuun. Rahavarat kauden lopussa olivat 2 178 (1 265 vuoden 2013 lopussa) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 1 708 miljoonalla eurolla 21 640 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 23 348) sisältäen pitkäaikaisten varojen vähenemisen, 1 057 miljoonaa euroa. Valuuttojen muuntoerojen vaikutus aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli -580 miljoonaa euroa ja divestointien vastaavasti -302 miljoonaa euroa.

Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat, yhteensä 1 173 miljoonaa euroa, raportoitiin ”Myytävänä olevat omaisuuserät” -rivillä vuoden 2013 lopussa. Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 913 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma väheni 878 miljoonalla eurolla ja oli 18 305 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 19 183).

Oma pääoma

Oma pääoma oli 11 336 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 10 124), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 11 255 miljoonaa euroa (10 024) ja määräysvallattomien omistajien osuus 81 (101) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 1 231 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin kauden tuloksesta, 2 583 miljoonaa euroa, jota pienensi 305 miljoonan euron valuuttojen muuntoerovaikutus sekä 977 miljoonan euron maksetut osingot.

Rahoitus

Nettovelka pieneni tammi-syyskuussa 3 003 miljoonalla eurolla 4 790 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 7 793).

Syyskuun 2014 lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 178 (vuoden 2013 lopussa 1 265) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 259 (vuoden 2013 lopussa 113) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2014 tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 169 (212) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -10 (-8) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus sekä S&P:lta että Fitchiltä säilyi muuttumattomana ja on A- (näkymät negatiiviset).

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 1,2 (vuoden 2013 lopussa 3,7) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,6 (vuoden 2013 lopussa 3,9). Fortum huolehtii tällä hetkellä Fortum Värmen rahoituksesta ja yhtiöön liittyvät lainat 639 miljoonaa euroa (1 135 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopussa) esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely vuosina 2014-2015. Jos lainat vähennetään nettovelasta, on nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta 2,2 (vuoden 2013 lopussa 3,4).

Velkaantumisaste oli 42 % (77 %) ja omavaraisuusaste 52 % (43 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 12,67 (11,28). Sijoitetun pääoman tuotto viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 18,9 % (vuoden 2013 lopussa 9,0 %) ja oman pääoman tuotto 29 % (vuoden 2013 lopussa 12,0 %). Sekä sijoitetun että oman pääoman tuottoon vaikuttivat positiivisesti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan sekä Norjan sähkönsiirto- ja lämpöliiketoimintojen myyntivoitot.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista ja CSA-kapasiteettimaksuista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden kokonaisenergiankulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Tammi-syyskuussa 2014 aikana öljyn sekä Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinnat päättyivät avaustasoille, mutta hiilen hinta laski. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle pysyivät käytännössä ennallaan Pohjoismaissa, mutta Saksassa hintataso laski.

Lokakuun puolivälissä 2014 hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2014 oli noin 71 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2014 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2014 oli noin 32 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2015 oli noin 31 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 30 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2014 oli noin 34 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 34 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 10 TWh alle pitkäaikaisen keskimääräisen tason ja noin 2 TWh yli vuoden 2013 vastaavan ajankohdan tason.

Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, segmentin Pohjoismaissa saavuttaman sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (SSM) on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinvoimaloihin. Asia on vireillä, ja lopullisia päätöksiä odotetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Fortumin näkemyksen mukaan korkean ydinvoimaturvallisuuden ohella EU-tasoisten turvallisuusvaatimusten yhtenäistäminen olisi erittäin tärkeää.

Ruotsin ydinjätemaksujen tarkistus tehdään kolmen vuoden välein, ja SSM on antanut ehdotuksen ydinjätemaksuista. Hallituksen päätöstä maksuista odotetaan vuoden 2014 loppuun mennessä.

Ruotsin uusi hallitus on ehdottanut asennetun ydinvoimakapasiteetin verotuksen nostamisesta 17 % vuodesta 2015 lähtien. Fortumin mielestä verotus kokonaisuudessaan tulisi tarkastella tulevan parlamentaarisen energiakomission toimesta, jotta saadaan laajapohjainen näkemys siitä kuinka energian- ja tehontarve voidaan ratkaista.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Keskustelua 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuodeksi on käyty Venäjän hallituksessa, mutta virallisia päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2015 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”, rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2014. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. Fortumin kapasiteetista Venäjällä 195 MW ei tullut valituksi, mikä vastaa noin 3,7 %:ia Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä. Tälle kapasiteetille Fortum suunnittelee hankkivansa nk. forced mode -statuksen, joka myy kapasiteettia säännellyllä hinnalla.

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että tämän seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan.

Investointiohjelman loppuosan arvo lokakuussa 2014 oli syyskuun 2014 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,3 miljardia euroa.

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Venäjän tytäryhtiön OAO Fortumin hankintahetkellä vuonna 2008 asetettu tavoite saavuttaa 500 miljoonan euron liikevoittotaso vuoden 2015 aikana perustui sen hetkiseen Venäjän ruplan kurssitasoon ja vastasi 18,2 miljardin ruplan tulosta kyseisenä ajankohtana. Kuten aiemmin on kerrottu, Russia-segmentin tulokseen vaikuttaa pääasiassa valuuttakurssien vaihtelu sekä myös Venäjän sähkön kysyntä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Tällä hetkellä heikompi rupla tuo pienemmän tuloksen euroissa. Fortum tekee kaikkensa lieventääkseen negatiivisia vaikutuksia.

Vuonna 2013 energiaministeriö lausui, että uusi avasi julkisen keskustelun ehdottamalla uuden markkinamallin luomista sähkö- ja lämpöliiketoimintaan. Mallin tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja lämpömarkkinoille. Syyskuussa 2014 venäjän hallitus hyväksyi uuden markkinamallin sähkö- ja lämpöliiketoimintaan, jonka mukaisesti sähkö- ja lämpöliiketoiminta vapautuu 2020 mennessä, tai tietyillä alueilla 2023 mennessä. 

Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.

Distribution

Fortum arvioi tulevia sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin liiketoiminnan osalta. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja maan sääntelyn kehityksestä.

Ruotsissa on käynnissä oikeusprosessit liittyen valituksiin koskien vuosien 2012-2015 sähköverkkoliiketoiminnan taloudellista valvontajaksoa. Ruotsissa hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2013 sähköyhtiöitä puoltavan päätöksen. Ruotsin energiamarkkinaviranomainen päätti valittaa päätöksestä ja sai valitusluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Näin ollen oikeusprosessi jatkuu. Oikeuskäsittelyn on arvioitu olevan vuoden 2014 neljännellä tai vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. 

Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Ensimmäiset ehdotukset annettiin maaliskuussa 2014 ja päätöksiä yksityiskohdista odotetaan kuluvan vuoden aikana.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Suomen Distribution on mukana luvuissa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen loppuun ja Norjan Distribution toisen neljänneksen loppuun asti. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 400-500 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Suomen ja Norjan Distributionin osuus käyttöomaisuusinvestoinneista yhteensä oli vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevasta Fortum Värmestä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden 2014 lopulla Fortum Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 0,6 miljardia euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2014 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen.

Suomen hallitus päätti kesäkuussa, ettei ennen vuotta 2004 rakennettuun vesi-, ja ydin- ja tuulivoimaan kohdistuvaa voimalaitosveroa (windfall-veroa) oteta käyttöön. Lopullinen päätös veron kumoamiseksi tehdään eduskunnassa syksyllä 2014.

Elokuussa konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007 määräämiä jälkiveroja. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on asiassa valitusoikeus (liite 21).

Suojaukset

Syyskuun 2014 lopussa noin 70 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 43 euroon/MWh loppuvuodelle 2014. Vastaava luku vuodeksi 2015 oli noin 40 % noin 41 euroon/MWh ja vuodeksi 2016 oli noin 10 % noin 39 euroon/MWh.

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingon maksu

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2014 ja osinko maksettiin 22.4.2014.

 

Espoo 22.10.2014
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja,puh. +358 10 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh. +358 10 453 6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja Marja Mäkinen, puh. +358 10 452 3338, [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

Fortumin tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 julkaistaan 4.2.2015 noin klo 9 Suomen aikaa ja vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 10.

Tulostiedotus vuonna 2015:
 - Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 29.4.2015 noin klo 9.00
 - Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 17.7.2015 noin klo 9.00
 - Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2015 noin klo 9.00

Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 31.3.2015 ja
 mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
 - osingon irtoamispäivä 1.4.2015
 - osingon täsmäytyspäivä 2.4.2015
 - osingon maksupäivä 14.4.2015

 

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.