Fortum investoi energiatehokkaaseen jäähdytysratkaisuun Tartossa, Virossa

27 lokakuu 2014, 10:16

Fortum rakentaa Tarttoon jäähdytyslaitoksen ja kaukokylmäverkon, joiden avulla voimme tulevaisuudessa tarjota asiakkaillemme sähkön ja lämmön lisäksi myös jäähdytysratkaisun.

Ensimmäinen sopimusasiakkaamme liitetään Tartossa kaukokylmäverkkoon arviolta jo vuoden 2015 lopussa.

Uuden laitoksen tuotantokapasiteetti on 13 MW, ja rakennettava kaukokylmäverkko tulee olemaan 1,3 kilometriä pitkä. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat 5,7 miljoonaa euroa. Laitos rakennetaan Emajõgi-joen läheisyyteen, mikä mahdollistaa jäähdytyksen suoraan joesta talvikaudella ja kesäkaudella jäähdytystuotannon korkean energiatehokkuuden.

 

 

 

"Tarton tiheään asuttu keskusta on erittäin sopiva alue kaukojäähdytysratkaisun toteuttamiseen. Siellä on paljon yrityksiä sekä ostoskeskuksia, jotka kaikki tarvitsevat luotettavan ja kustannustehokkaan jäähdytysratkaisun", sanoo  Margo Külaots, Fortumin Viron maajohtaja.

Tulevaisuuden jäähdytysratkaisuja

Fortumilla on pitkä kokemus kaukojäähdytysratkaisuista sekä Suomessa että Ruotsissa. Esimerkiksi Tukholmassa yrityksellä on kaukolämpö- ja kaukokylmäasiakkaana noin 9 500 yritystä tai kiinteistöä. Tukholman 200 kilometriä pitkä kaukokylmäverkko on laajempi kuin Tarton kaukolämpöverkko. Tällä hetkellä Tarton kaukolämpöverkon piirissä on noin 800 yritysasiakasta ja lähes 75 000 kotitaloutta.

 

 

 

 

 

Muihin markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin verrattuna kaukojäähdytys tarjoaa useita etuja. Kun kiinteistö liitetään kaukokylmäverkkoon, ei kiinteistökohtaisia jäähdytyslaitteita tai katolle asennettavia lauhduttimia tarvita. Tämä vapauttaa suuria määriä tilaa ja tuo merkittäviä säästöjä kiinteistöjen omistajille. Kiinteistöjen käyttäjät hyötyvät siitä, ettei lauhduttimista aiheutuvaa meluhaittaa synny, sekä ennen kaikkea kaukokylmän erittäin hyvästä toimitusvarmuudesta. Kaukojäähdytys on tehokas, luotettava ja ekologisesti kestävä jäähdytysratkaisu, joka vähentää Tarton jäähdytyksen CO2-päästöjä 70 % (6 000 tonnia/vuosi) verrattuna muihin vaihtoehtoihin.