Hyvä vertailukelpoinen liikevoitto alemmista hinnoista ja heikosta ruplasta huolimatta

Tammi-maaliskuu 2014
• Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatettiin päätökseen
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 477 (524) miljoonaa euroa, -9 %
• Liikevoitto oli 2 333 (477) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
1 856 (-47) miljoonaa euroa (pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto)
• Osakekohtainen tulos oli 2,53 (0,45) euroa, +462 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,09 (-0,04) euroa. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton osakekohtainen vaikutus oli 2,08 euroa.
• Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 566 (467) miljoonaa euroa, +21 %
• Uusi organisaatiorakenne

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2013 on päivitetty Fortum Värmeen ja segmenttiraportointiin liittyvien muutoksien johdosta; katso sivu 4 sekä Liitteet 2 ja 4.
** LTM, Last 12 months = Viimeiset 12 kuukautta

Yhteenveto näkymistä

• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa
• Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014, poislukien mahdolliset yrityskaupat
• Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuoden 2014 tukkumyynnistä on suojattu noin 55 % hintaan 44 euroa/MWh ja vuodeksi 2015 on suojattu noin 25 % hintaan 42 euroa/MWh
• Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) Russia-segmentissä vuoden 2015 aikana

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

”Teollisuuden rakennemuutos on yksi yhteiskunnan tämänhetkisistä päähaasteista. Sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat niin perinteisiin, heikkeneviin toimialoihin kuin uusiin nouseviin aloihinkin. Ei riitä, että toimintoja virtaviivaistetaan ja keskitytään oleelliseen. Meidän on rakennettava tulevaisuutemme omin voimin, sillä maailmantalouden hitaan kasvun vaihe näyttää jatkuvan eivätkä yleiset talouden perusteet tarjoa paljoakaan tukea. Jatkamme Fortumin määrätietoista kehittämistä strategiamme mukaisesti. Jo uudelle omistajalle siirtyneen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti oli osa tätä strategiaa. Uskon vahvasti, että tämä oli hyvä ratkaisu sekä asiakkaille että Fortumille.

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä sähkönkulutus Pohjoismaissa jäi alle edellisvuoden tason. Lasku selittyy miltei täysin hyvin leudolla säällä. Fortumin toiminta-alueilla Venäjällä sähkönkysyntä laski marginaalisesti.

Poikkeuksellisen leuto sää ja alentuneet hinnat heikensivät sekä Fortumin ensimmäisellä neljänneksellä saavuttamia keskimääräisiä myyntihintoja että lämmön, siirron ja sähkön myyntimääriä ja siten myös tulosta. Pohjoismaiset vesivarastot palasivat pitkän aikavälin keskiarvotasoille. Kasvanut vesivoimatuotanto vaikutti positiivisesti ja hieman kompensoi tuloksen laskua. Russia-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli hyvä heikentyneestä ruplasta huolimatta. Osakekohtainen tulos oli 2,53 euroa, josta Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton vaikutusta oli 2,08 euroa osaketta kohden. Operatiivisen liiketoiminnan kassavirta oli vahva.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisen arvioinnin päätelmien mukaisesti saimme Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin päätökseen maaliskuussa. Lisäksi ilmoitimme Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan myymisestä huhtikuussa. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen tämän vuoden toisella neljänneksellä. Työ jatkuu, ja arvioimme parhaillaan Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksia.

Fortumin toiminta- ja markkinaympäristö pysyy haastavana myös vuonna 2014. Voimme varmistaa menestyksen edellytykset vain omalla toiminnallamme. Jännittyneessä poliittisessa tilanteessa merkittävät taloudelliset ja elinkeinoelämän piirissä solmitut yhteydet vakauttavat yleistä kehitystä. EU:n ja Venäjän keskinäinen riippuvuus – niin energiakysymyksissä kuin monilla muillakin  yrityselämän osa-alueilla – luo toivottavasti vakautta alueiden välisiin suhteisiin. Venäjällä nykyinen ehdotettu kaasun hintakehitys ja heikentynyt ruplan kurssi ovat haasteellisia Fortumille, mutta teemme kaikkemme lieventääksemme niiden negatiivisia vaikutuksia. Fortum tarkastelee tavoitteitaan jatkuvasti ja tulee tekemään niin jatkossakin, myös kun poliittinen ja taloudellinen tilanne tasaantuu. Fortum arvioi tuolloin, onko nykyinen tavoite yhä mahdollista saavuttaa vai onko syytä asettaa uusi tavoitetaso. 

EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan tulee todennäköisesti muutoksia vuonna 2014.
Tammikuussa 2014 Euroopan komissio julkaisi uuden ehdotuksen EU:n ilmasto- ja  energiapolitiikaksi. Ehdotus on askel oikeaan suuntaan, mutta sisältää edelleen päällekkäisiä tavoitteita. Suomessa säädettiin voimalaitosvero (nk. windfall-vero) vuodelle 2014. Vero vahvistetaan, mikäli Euroopan komissio katsoo, että se on linjassa yleisten verotusperiaatteiden ja hallintojärjestelmien kanssa eikä kyseessä ole kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Ruotsin vuonna 2013 voimaan astuneesta vesivoiman kiinteistöveron korotuksesta vuosille 2013-2018 on myös jätetty kantelu Euroopan komissioon.

Fortumilla on hyvät edellytykset tarttua uusiin mahdollisuuksiin.Tavoittelemme strategiamme mukaista kasvua tarkasti harkiten ja eri vaihtoehtoja priorisoiden. Mielestäni Fortum on hyvässä asemassa suhteessa kilpailijoihin. Olemme valmiita tarttumaan strategiamme mukaisiin mahdollisuuksiin vähäpäästöisessä sähköntuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä myynnissä ja innovatiivisissa asiakasratkaisuissa.”

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2013 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään sekä varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii käyttämään muita keinoja kuin irtisanomisia aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Maaliskuun loppuun mennessä Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 300 miljoonan euron arvosta osana tehostamisohjelmaa. Vuoden 2013 loppuun mennessä yhtiö oli onnistunut vähentämään kulujaan vuositasolla noin puolella tavoitellusta 150 miljoonasta eurosta. Myös käyttöpääoman tehokkuutta on parannettu. Tehostamisohjelma etenee suunnitelmien mukaan.

Sähkönsiirtoliiketoiminnan arviointi

Maaliskuussa Fortum saattoi päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin Suomi Power Networks Oy:lle, jonka omistaa suomalaisten ja kansainvälisten sijoittajien ryhmä. Velaton kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa. Fortum kirjasi yritysjärjestelystä 1,85 miljardin euron myyntivoiton, eli 2,08 euroa osaketta kohden, Distribution-segmenttinsä vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen (Liite 6).

Myyntipäätös liittyy sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden strategiseen arviointiin, joka tehtiin vuonna 2013. Fortum ilmoitti strategisen arvioinnin lopputuloksesta ja Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä joulukuussa 2013.

Parhaillaan Fortum arvioi tulevia liiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin sähköverkkoliiketoiminnan osalta. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja maiden sääntelyn kehityksestä.

Huhtikuussa 2014 Fortum sopi myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnan. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen toisen neljänneksen aikana vuonna 2014  tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua.

Raportointimuutos IFRS-standardien muutosten sekä uuden organisaatiorakenteen johdosta

Fortum on ottanut käyttöön uuden IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11 Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014 lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Tukholman seudulla toimivaan Fortum Värmeen, jota käsitellään jatkossa yhteisyrityksenä ja joka konsolidoidaan siten tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä (Liite 2). Tässä osavuosikatsauksessa esitettävät vertailutiedot vuodelta 2013 on muutettu uuden raportointitavan mukaisiksi.

Segmenttitiedot vuodelta 2013 on muutettu vastaamaan 1.3.2014 tapahtunutta organisaatiomuutosta.

Esitettävät numerot on pyöristetty ja tämän takia yksittäisten numeroiden yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä loppusummasta.

Taloudelliset tulokset

Tammi-maaliskuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 1 473 (1 654) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 477 (524) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 2 333 (477) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä EUR 1 856 (-47) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto sekä sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin  

Liikevoitto segmenteittäin   

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli ensimmäisellä neljänneksellä 72 (78) miljoonaa euroa, josta Fortum Värmen osuus oli 44 (49) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen osavuosikatsauksiin (Liite 12).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 64 (65) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin vaikutti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -3 (-2) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 2 341 (490) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 86 (86) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 3,7 % (17,6 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014 alkaen 24,5 %:sta 20 %:iin. Veroprosentti oli 20,6 % (21,3 %), kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 2 255 (404) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 2,53 (0,45) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,09 (-0,04) euroa osaketta kohti. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 6).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä liiketoiminnan rahavirta kasvoi 99 miljoonalla eurolla 566 (467) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääosin toteutuneista valuuttakurssieroista, joiden positiivinen vaikutus oli 182 miljoonaa euroa. Vaikutusta pienensi alhaisempi käyttökate (EBITDA). Lisäksi käyttöpääoma pieneni 65 miljoonalla eurolla vuoden 2013 vastaavalla ajanjaksolla. Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 48 miljoonalla eurolla 162 (210) miljoonaan euroon. Tulot osakemyynneistä olivat yhteensä 2 502 (35) miljoonaa euroa ja kertyivät pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Investointien rahavirta oli yhteensä 2 387 (-67) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. rahoitusta, kasvoi 2 553 miljoonalla eurolla 2 953 (400) miljoonaan euroon. Valuuttakurssieroista syntyi voittoja ja tappioita yhteensä 74 (-108) miljoonaa euroa, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 325 miljoonalla eurolla 23 673 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 23 348). Rahat ja pankkisaamiset nousivat 1 724 miljoonalla eurolla pääosin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vuoksi. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan varat, yhteensä 1 173 miljoonaa euroa, raportoitiin myytävänä olevat omaisuuserät -osiossa vuoden 2013 lopussa. Muutoerojen yhteisvaikutus  aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli 340 miljoonaa euroa.

Sijoitettu pääoma kasvoi 850 miljoonalla eurolla ja oli 20 033 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 19 183). Tämä johtui taseen loppusumman kasvamisesta 325 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 525 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 12 207 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 10 124), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 12 109 miljoonaa euroa (10 024) ja määräysvallattomien omistajien osuus 97 (101) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 2 085 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin kauden tuloksesta, joka oli 2 251 miljoonaa euroa ja sisältää Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto 1 850 miljoonaa euroa sekä -231 miljoonaa euroa muuntoeroja. Tässä osavuosikatsauksessa ei ole huomioitu vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2014 päättämää osingonmaksua, joka oli yhteensä 977 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Nettovelka pieneni vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 2 955 miljoonalla eurolla 4 838 miljoonaan euroon (vuoden 2013 lopussa 7 793).

Maaliskuun 2014 lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 989 (vuoden 2013 lopussa 1 265) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 198 (vuoden 2013 lopussa 113) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 64 (65) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -3 (-2) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus sekä S&P:lta että Fitchiltä  on A- (negatiivinen näkymä).

Tunnuslukuja

Viimeisen 12 kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 1,2 (vuoden 2013 lopussa 3,7) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,5 (3,9). Fortum huolehtii tällä hetkellä Fortum Värmen rahoituksesta, ja yhtiöön liittyvät lainat esitetään korollisissa lainasaamisissa Fortumin taseessa. Tavoitteena on kuitenkin näiden lainojen uudelleenjärjestely vuosina 2014-2015. Jos lainat vähennetään nettovelasta, on nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta 1,9 (vuoden 2013 lopussa 3,4).

Velkaantumisaste oli 40 % (77 %) ja omavaraisuusaste 52 % (43 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 13,63 (11,28). Sijoitetun pääoman tuotto viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 17,9 % (9 %) ja oman pääoman tuotto 26,8 % (12 %). Sekä sijoitetun että oman pääoman tuottoon vaikutti positiivisesti Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoitto.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista ja CSA kapasiteettimaksuista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat talouden kasvu, valuuttakurssi, kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden kokonaisenergiankulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä. Uusi 650 megawatin Estlink-2 -tasasähköyhteys Suomen ja Viron välillä lisäsi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden välistä kytkentää.

Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana öljyn hinta vahvistui kun taas hiilen ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat päättyivät avaustasoille. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle heikentyivät selvästi Pohjoismaissa mutta Saksassa hintataso pysyi suhteellisen ennallaan.

Huhtikuun 2014 lopulla hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2014 oli noin 78 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2014 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Huhtikuun 2014 lopulla sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2014 oli noin 28 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2015 oli noin 30 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 30 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2014 oli noin 34 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh.

Huhtikuun 2014 lopulla Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 4 TWh yli keskimääräisen tason ja noin 10 TWh yli vuoden 2013 vastaavan ajankohdan tason.

Power and Technology

Fortumin Power and Technology -segmentin sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, segmentin Pohjoismaissa saavuttaman sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Keskustelua 10 vuoden ajanjakson pidentämisestä 15 vuodeksi on käyty Venäjän hallituksessa, mutta virallisia päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa (CCS – ”vanha kapasiteetti”, rakennettu ennen vuotta 2008) pidettiin syyskuussa 2013. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014 ja suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituksi. Fortumin kapasiteetista 132 MW:ia ei tullut valituksi, mikä vastaa noin 4,6 %:ia Fortumin vanhasta kapasiteetista Venäjällä.

Fortumin Russia-segmentin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Investointiohjelman loppuosan arvo huhtikuussa 2014 oli maaliskuun 2014 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,4 miljardia euroa.

Russia-segmentin tulos vaihtelee kausittain lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistuttua vuoden 2015 puoleenväliin mennessä Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-segmentissään ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä. Segmentin tulokseen vaikuttavat mahdolliset muutokset kaasun hinnassa, valuuttakursseissa sekä lainsäädännössä. Suunniteltu kaasunhintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät tavoiteltavan noin 500 miljoonan euron vuosittaisen liikevoittotason (EBIT) saavuttamisen Russia-segmentille haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii lieventämään näitä negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin keinoin. Fortum tarkastelee tavoitteitaan jatkuvasti ja tulee tekemään niin jatkossakin, myös kun poliittinen ja taloudellinen tilanne tasaantuu. Fortum arvio tuolloin, onko nykyinen tavoite yhä mahdollista saavuttaa vai onko syytä asettaa uusi tavoitetaso. 

Vuonna 2013 energiaministeriö avasi julkisen keskustelun ehdottamalla uuden markkinamallin luomista lämpöliiketoimintaan. Mallin tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja lämpömarkkinoille. Uusi lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa, ja sitä kehitetään eteenpäin vuoden 2014 aikana.

Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.

Distribution

Huhtikuussa 2014 Fortum sopi myyvänsä Norjan sähkönsiirtoliiketoimintansa. Sähkönsiirtoliiketoiminnasta luopuminen liittyy yhtiön sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisten tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointiprosessiin vuonna 2013. Fortum arvioi saattavansa yritysjärjestelyt päätökseen vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana ja kirjaavansa 70 miljoonan euron myyntivoiton eli noin 0,08 euroa osaketta kohden vuoden 2014 toisen neljänneksen tulokseen tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua.

Fortum arvioi tulevia sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntimahdollisuuksia Ruotsin liiketoiminnan osalta. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja maan sääntelyn kehityksestä.

Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Ensimmäiset ehdotukset annettiin maaliskuussa 2014 ja päätöksiä yksityiskohdista odotetaan syksyllä 2014.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Suomen Distribution on mukana luvuissa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen loppuun asti. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 400-500 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Suomen Distributionin osuus käyttöomaisuusinvestoinneista on ollut vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Värmessä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden 2013 lopulla Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 1 miljardi euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2014 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen.

Suomen hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 suunnitellun voimalaitosveron (aikaisemmin windfall-vero). Vero vahvistetaan myöhemmin ja otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen mikäli Euroopan komissio hyväksyy sen. Fortum on jättänyt komissiolle kantelun ja pyytänyt selvittämään, kohteleeko vero samanlaisessa tilanteessa olevia yhtiötä tasapuolisesti, ja onko kyseessä kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Mikäli vero astuu voimaan, sen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Suojaukset

Maaliskuun 2014 lopussa noin 55 % Power and Technology -segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 44 euroon/MWh loppuvuodelle 2014. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2015 oli noin 25 % noin 42 euroon/MWh.

Power and Technology -segmentin pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä segmentin sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingon maksu

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2014 ja osinko maksettiin 22.4.2014.

Espoo 28.4.2014
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja,puh. +358 10 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh. +358 10 453 6555

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150 ja investors [ät] fortum [piste] com (investors[at]fortum[dot]com)

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2014:
 - Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 18.7.2014 noin klo 9.00
 - Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2014 noin klo 9.00

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.