Pörssitiedote

Neljättä neljännestä rasitti lämmin sää ja vähäinen vesivoimatuotanto - osinkoehdotus 1,10 euroa osakkeelta vuodelle 2013

04 helmikuu 2014, 09:00

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 4.2.2014 klo 9.00 EET

Loka-joulukuu 2013
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 493 (591) miljoonaa euroa, -17 %
• Liikevoitto oli 574 (623) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 81 (32) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 0,52 (0,68) euroa, -24 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,07 (0,03) euroa. Suomen vuoden 2013 ja Ruotsin vuoden 2012 yritysverokannan muutoksen vaikutukset olivat 0,09 (0,22) euroa
• Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 376 (399) miljoonaa euroa, -6 %
• Historiallisen pieni vesivoimatuotanto, 3,9 (7,1) TWh
• Hyvin lämmin sää kaikilla toiminta-alueilla
• Venäjällä Nyaganin 2-yksikössä aloitettiin kaupallinen tuotanto ja laitoksen rakentamisen viivästymisiin liittyvät neuvottelut urakoitsijan kanssa päättyivät Fortumin kannalta edullisesti
• Sähköverkkoliiketoiminnan strateginen arviointi päätökseen - Suomen verkkojen myyntiin liittyvät järjestelyt aloitettiin

Tammi-joulukuu 2013
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 607 (1 752) miljoonaa euroa, -8 %
• Liikevoitto oli 1 712 (1 874) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 105 (122) miljoonaa euroa
• Osakekohtainen tulos oli 1,36 (1,59) euroa, -14 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,10 (0,14) euroa. Suomen vuoden 2013 ja Ruotsin vuoden 2012 yritysverokannan muutoksen vaikutukset olivat 0,09 (0,22) euroa.
• Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 836 (1 382) miljoonaa euroa, +33 %
• Tehostamisohjelma puolivälissä
• Päätös lopettaa sähköntuotanto Inkoon hiilivoimalaitoksella
• Fortumin hallitus esittää osingoksi 1,10 euroa osaketta kohti

 

Tunnuslukuja IV/13 IV/12* 2013 2012*
Liikevaihto, milj. euroa 1 590 1 834 6 056 6 159
Liikevoitto, milj. euroa 574 623 1 712 1 874
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 493 591 1 607 1 752
Tulos ennen veroja, milj. euroa 529 543 1 499 1 586
Tulos/osake, euroa 0,52 0,68 1,36 1,59
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 376 399 1 836 1 382
Oma pääoma/osake, euroa     11,28 11,30
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
    7 849 7 814
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta 888,367 888,367 888 367 888 367

 

Tunnuslukuja 2013 2012*
Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,2 10,2
Oman pääoman tuotto, % 12,0 14,6
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,2 3,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,4 3,2

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta. Katso sivu 4 sekä Liite 2.

Yhteenveto näkymistä
• Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa
• Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014, poislukien mahdolliset yrityskaupat
• Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: vuoden 2014 tukkumyynnistä on suojattu noin 60 % hintaan 43 euroa/MWh ja vuodeksi 2015 on suojattu noin 20 % hintaan 41 euroa/MWh
• Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) Russia-divisioonassa vuoden 2015 aikana

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

”Vuonna 2013 sähkönkulutus Pohjoismaissa oli hieman alle edellisvuoden tason, 386 terawattituntia (TWh), vaikka muun kulutuksen kasvu, varsinkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla, hieman tasoitti teollisuuden kysynnän laskua. Fortumin toiminta-alueilla Venäjällä sähkönkulutus pysyi ennallaan ollen 767 TWh.

Pohjoismaiden vesivarastot olivat alle pitkän aikavälin keskiarvon. Tasot normalisoituivat vuoden loppua kohti, mutta ne olivat silti selvästi alle edellisvuoden ennätyskorkean tason. Fortumin toiminta-alueilla sademäärät olivat tammi-syyskuussa vähäiset. Tämä painoi vesivoimavolyymejä, mikä vaikutti tulokseen negatiivisesti.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski edellisestä vuodesta ollen yhteensä noin 1,6 miljardia euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,36 euroa. Operatiivisen liiketoiminnan kassavirta oli kuitenkin kaikkien divisioonien ansiosta vahva. Kestävän kehityksen ja työturvallisuuskysymysten osalta edistyimme hyvin vuonna 2013. Global District Energy Climate Award -organisaatio myönsi Fortumille innovaatiopalkinnon, ja meidät arvioitiin myös parhaimmaksi yritykseksi pohjoismaisessa ilmastoindeksissä. Vuonna 2013 omille työtekijöillemme sattui poissaoloon johtaneita tapaturmia vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Joulukuussa 2013 saatoimme päätökseen sähkönsiirtoliiketoiminnan strategisen arvioinnin. Loppupäätelmiemme mukaisesti sähkönsiirtoliiketoiminnasta luopuminen antaa yhtiöllemme parhaimmat mahdollisuudet kehittyä strategiansa mukaisesti. Mielestämme se on myös paras vaihtoehto niin siirtoliiketoiminnan kuin sen asiakkaidenkin kannalta. Sähkönmyyntiin ja lämpöliiketoimintaan keskittymisen odotetaan laajentavan strategista liikkumavaraa ja antavan Fortumille paremmat mahdollisuudet kasvattaa yhtiön arvoa pitkällä aikavälillä.

Strategisen arvioinnin loppupäätelmien mukaisesti Fortum sopi myyvänsä Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power Networks Oy:lle. Liiketoiminta on erittäin hyvässä kunnossa ja ansaitsee mahdollisuuden kehittyä ydinliiketoimintana omista lähtökohdistaan. Ostaja tuntee hyvin infrastruktuuri-investointien yhteiskunnallisen merkityksen ja on sitoutunut kehittämään luotettavia verkkoja ja palveluita asiakkaille. Arvioimme saattavamme yritysjärjestelyn päätökseen vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Siihen asti työt etenevät normaalisti kaikilla liiketoiminta-alueilla. Muun sähkönsiirron osalta Fortum arvioi mahdollisia tulevia myyntimahdollisuuksia maittain.

Vuonna 2014 jatkamme jokapäiväistä asiakaspalvelutyötämme kaikilla liiketoiminta-alueillamme. Loppuvuoden myrskyt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa koettelivat jälleen kykyämme palvella asiakkaitamme haastavissa olosuhteissa. Olemme jatkuvasti parantaneet verkkojemme luotettavuutta. Sama trendi on nähtävissä asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksissa: Fortum paransi sijoitustaan sähkön myynnissä ja jakelussa sekä kaukolämmön toimittajana.

Vuonna 2013 Fortumissa vietettiin lukuisten uusien laitosten vihkiäisiä. Latvian Jelgavassa sekä Järvenpäässä toimintansa aloittivat uudet biopolttoaineilla toimivat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset (CHP). Liettuan Klaipedassa otimme käyttöön jätepolttoaineita käyttävän CHP-laitoksen ja Ruotsin Bristassa aloitimme testaukset laitoksen käyttöönottamiseksi. Lisäksi Fortum otti Joensuussa käyttöön maailman ensimmäisen CHP-laitokseen integroidun bioöljyn tuotantolaitoksen.  Venäjällä maan presidentti Vladimir Putin ja Suomen presidentti Sauli Niinistö vihkivät Nyagan GRES:n kaasuvoimalaitoksen. Yksiköt 1 ja 2 ovat kaupallisessa tuotanossa ja molemmat saavat nyt myös kapasiteettimaksuja. Jatkamme määrätietoisesti investointiohjelmamme toteuttamista ja kolmen suuren yksikön rakentamista. Sekä  käytössä olevat että uudet voimalaitokset luovat perustaa Fortumin tulevaisuuden kasvulle.

Käynnissä oleva tehostamisohjelma eteni edelleen suunnitelmien mukaisesti, ja olemme tällä hetkellä ohjelman puolivälissä. Työ jatkuu, ja pyrimme jatkuvasti vähentämään kiinteitä kuluja, myymään ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta sekä vähentämään käyttöomaisuusinvestointeja ja vapauttamaan käyttöpääomaa.

Tarkasteltaessa Fortumin liiketoimintaympäristöä kokonaisuutena on selvää, että markkinatilanne jatkuu haasteellisena myös vuonna 2014. Voimme varmistaa menestyksen edellytykset vain omalla toiminnallamme. 

EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan tulee todennäköisesti muutoksia vuonna 2014.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarvitaan edelleen määrätietoisia toimenpiteitä. EU:n ilmastopolitiikkaa tulisi ohjata yhdellä CO2-päästötavoitteella vuoden 2020 jälkeen Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä vähäpäästöisen sähköntuotannon ja infrastruktuuri-investointien varmistamiseksi. Myös nykyistä päällekkäistä ohjausta tulisi purkaa. Komission tammikuussa julkaisema esitys EU:n uudeksi ilmasto- ja energiapolitiikaksi on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei poista tavoitteiden päällekkäisyyttä.

Suomen  ja Ruotsin hallituksen päätökset alentaa yritysverotusta ja kannustaa näin liiketoimintaa ovat positiivisia ja merkittäviä. Näitä päätöksiä lukuun ottamatta verotusympäristö on kiristynyt merkittävästi. Fortum on jättänyt valitukset veroviranomaisilta saaduista päätöksistä, jotka ovat tulleet joko takautuvasti tai joita on jo kertaalleen tutkittu.

Suomessa voimalaitosvero (nk. windfall-vero) on ollut voimassa vuodesta 2014 lähtien. Vero vahvistetaan, mikäli Euroopan komissio katsoo, että se on linjassa yleisten verotusperiaatteiden ja hallintojärjestelmien kanssa ja eikä kyseessä ole kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Myös Ruotsin vesivoiman kiinteistöverosta on jätetty kantelu Euroopan komissioon.

Tavoittelemme kasvua harkituilla toimenpiteillä ja priorisoinneilla strategiamme mukaisesti. Mielestäni Fortum on hyvässä asemassa suhteessa kilpailijoihin. Olemme valmiina tarttumaan strategiamme mukaisiin mahdollisuuksiin vähäpäästöisessä sähköntuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä myynnissä ja innovatiivisissa asiakasratkaisuissa. Keskittymisen sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä myyntiin arvioidaan lisäävän parhaiten yhtiön arvonmuodostusta pitkällä aikavälillä.

Vuosi 2013 oli tapahtumarikas ja haasteellinen. Tulos oli tyydyttävä. Osinkoehdotus heijastaa Fortumin osinkopolitiikkaa. Pyrimme vakaan, kestävän ja aikaa myöten kasvavan osingon maksamiseen, joka tukee myös omistaja-arvoa ja yhtiön strategiaa. 

Lopuksi haluaisin vielä kiittää Fortumin työntekijöitä hyvästä työstä viime vuonna. Haluan myös osoittaa erityiskiitokset hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille, joka poissaoloni aikana otti kuukausien ajan tavallista merkittävämmän roolin Fortumin asioiden eteenpäin viemisessä. Suuret kiitokset myös talousjohtaja Markus Rauramolle, joka toimi ansiokkaasti sijaisenani sekä koko johtoryhmälle vahvasta sitoutumisesta."

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2014 olevan 0,9–1,1 miljardia euroa poislukien Värme. Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Vuoden 2013 lopussa Fortum oli myynyt ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 300 miljoonan euron arvosta osana tehostamisohjelmaa. Yhtiö on onnistunut vähentämään kulutasoaan noin puolet tavoitellusta 150 miljoonasta eurosta. Myös käyttöpääoman tehokkuutta on parannettu. 

Sähkönsiirtoliiketoiminnan arviointi

Joulukuussa Fortum saattoi päätökseen tammikuussa 2013 käynnistämänsä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin. Perusteellisen analyysin jälkeen yhtiö arvioi parhaaksi vaihtoehdoksi sähkönsiirtoliiketoiminnoista luopumisen niin siirtoliiketoiminnan kuin sen asiakkaiden ja Fortumin osakkeenomistajien sekä yhtiön muun liiketoiminnan kannalta. Arvioinnin aikana selvitettiin huolellisesti kaikki vaihtoehdot parhaan mahdollisen ratkaisun  löytämiseksi. Muun sähkönsiirron osalta Fortum arvioi tulevia myyntimahdollisuuksia maittain. Päätös prosessin loppuunsaattamisesta riippuu muun muassa markkinoiden ja maiden sääntelyn kehityksestä.

Ensimmäisenä askeleena joulukuussa Fortum sopi myyvänsä Suomen sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomi Power Networks Oy:lle, jonka osakkaita ovat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %). Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Yhtiö arvioi saattavansa yritysjärjestelyn päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden Electricity Solutions and Distribution -divisioonansa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen.

Kaupan mukana siirtyy vanhoina työntekijöinä 340 henkilöä. Päätös ei sellaisenaan vaikuta yhtiön noin 640 000 asiakkaan sähkönjakeluun. Heidän sähkönsiirtosopimuksensa siirtyvät liiketoiminnan mukana nykyisin ehdoin, kun yritysjärjestely saatetaan päätökseen.

Raportointimuutos eläkkeitä koskevan IFRS- standardin päivityksen johdosta

Fortum otti käyttöön päivitetyn, eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013. Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot on oikaistu vastaavasti. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012. Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen liitteessä.

Fortum ottaa käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja 11 Yhteisjärjestelyt -standardit taloudellisessa raportoinnissaan 1.1.2014 lähtien. Uuden laskentakäytännön merkittävin muutos kohdistuu Tukholman seudulla toimivaan Fortum Värmeen, jota käsitellään jatkossa yhteisyrityksenä ja konsolidoidaan siten tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tähän saakka yhtiö on konsolidoitu tytäryhtiönä, jossa on 50 prosentin vähemmistöosuus (Liite 2).

Taloudelliset tulokset

Loka–joulukuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 1 590 (1 834) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 493 (591) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 574 (623) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 81 (32) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli neljännellä neljänneksellä 39 (-3) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaistuun vuoden 2013 kolmannen neljänneksen osavuosikatsaukseen (Liite 12).

Liikevaihto divisioonittain 

Milj. euroa IV/13 IV/12 2013 2012
Power 542 719 2 248 2 415
Heat 439 477 1 565 1 628
Russia 314 319 1 119 1 030
Distribution* 284 314 1 075 1 070
Electricity Sales* 196 221 744 722
Muut 22 41 69 137
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -132 -161 -510 -503
Eliminoinnit -75 -96 -254 -340
Yhteensä 1 590 1 834 6 056 6 159

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain 

Milj. euroa IV/13 IV/12 2013 2012
Power 207 381 858 1 146
Heat 106 94 273 271
Russia 110 28 156 68
Distribution* 77 102 331 320
Electricity Sales* 7 10 48 39
Muut -14 -24 -59 -92
Yhteensä 493 591 1 607 1 752

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa IV/13 IV/12 2013 2012
Power 278 388 921 1 175
Heat 108 119 288 344
Russia 110 28 156 79
Distribution* 76 104 348 331
Electricity Sales* 11 6 56 39
Muut -9 -22 -57 -94
Yhteensä 574 623 1 712 1 874

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–joulukuu

Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa 2013 oli 6 056 (6 159) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 607 (1 752) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 1 712 (1 874) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 105 (122) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Liite 4).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 105 (23) miljoonaa euroa. Tulosparannus oli lähinnä Hafslundin ja TGC-1:n ansiota. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden vuoden 2012 neljännen ja vuoden 2013 ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen julkaistuihin osavuosikatsauksiin (Liite 12).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 318 (311) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 16 (23) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 499 (1 586) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 220 (74) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 14,7 % (4,7 %). Suomen yhteisöverokantaa laskettiin 1.1.2014 alkaen 24,5 %:sta 20 %:iin. Laskun positiivinen kertavaikutus vuodelle 2013 oli 0,09 euroa osaketta kohti. Ruotsissa yhteisöverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 lähtien. Laskun positiivinen kertavaikutus vuodelle 2012 oli 230 miljoonaa euroa, josta määräysvallattomien omistajien osuus oli 34 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli 22,3 % (21,2 %), kun veromuutoksia, osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 1 279 (1 512) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,36 (1,59) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,10 (0,14) euroa osaketta kohti ja Suomen yritysverokannan muutoksen vaikutus oli 0,09 euroa osaketta kohti. Vuonna 2012 Ruotsin yritysverokannan muutoksen vaikutus oli noin 0,22 euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 75 (96) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevaan Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 % taloudellinen omistusosuus.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuonna 2013 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 454 miljoonalla eurolla 1 836 (1 382) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin käyttöpääoman pienenemisestä 296 miljoonalla eurolla. Myös toteutuneet kurssierot tuottivat 320 miljoonaa euroa positiivista kassavirtaa, jota alensi alhaisempi käyttökate (EBITDA). Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 151 miljoonalla eurolla 1 271 (1 422) miljoonaan euroon. Tulot myynneistä olivat yhteensä 210 (433) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli yhteensä -1 210 (-1 128) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, kasvoi 372 miljoonalla eurolla 626 (254) miljoonaan euroon. Valuuttakurssieroista syntyi voittoja, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kurssierojen yhteisvaikutus oli 52 (-268) miljoonaa euroa.

Katsauskauden aikana (19.4.2013) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoja.
Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 141 miljoonalla eurolla 24 420 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 24 561). Nettomuutos taseen loppusummassa oli negatiivinen, vaikka käyttöomaisuusinvestoinnit ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin (1 299 miljoonaa euroa) olivat poistoja suuremmat vuoden aikana (740 miljoonaa euroa). Yhteisvaikutus aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muuntoeroista sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä oli 861 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset nousivat 291 miljoonalla eurolla.

Suomen Distribution liiketoiminta-alueen raportoiminen myytävänä olevissa omaisuuserissä vaikutti taseen rakenteeseen, koska kaikki tälle liiketoiminnalle kuuluvat varat ja vieras pääoma on esitetty erikseen omilla riveillään sekä varoissa että veloissa. (Liite 6)

Sijoitettu pääoma kasvoi 360 miljoonalla eurolla ja oli 19 780 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 19 420). Tämä johtui taseen loppusumman pienenemisestä 141 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 501 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 662 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 024 miljoonaa euroa (10 040) ja määräysvallattomien omistajien osuus 638 (603) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 16 miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääosin 888 miljoonan euron osingonmaksusta, kauden tuloksesta joka oli 1 204 miljoonaa euroa sekä muuntoerojen vaikutuksesta, joka oli -471 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2013 aikana yhteensä 35 miljoonalla eurolla 7 849 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814).
 
Vuoden 2013 aikana Fortum Oyj laski liikkeelle uusia pitkäaikaisia lainoja sekä euroissa että Ruotsin kruunuissa yhteensä noin 760 miljoonalla eurolla (Liite 14).

Joulukuun 2013 lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 269 (vuoden 2012 lopussa 963) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 113 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuonna 2013 konsernin nettorahoituskulut olivat 318 (311) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -16 (-23) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta pysyi joulukuussa 2013 luokassa A- (negatiivinen näkymä). Huhtikuun 2013 alusta alkaen Fitch Ratings on antanut luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivinen näkymä), mikä myös vahvistettiin joulukuussa. Helmikuussa 2013 Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa. Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä.

Tunnuslukuja

Vuoden 2013 lopussa nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 3,2 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,4 (3,2). Lukuihin  vaikutti 888 miljoonan euron osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 74 % (73 %) ja omavaraisuusaste 44 % (43 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 11,28 (11,30). Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,2 % (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 12,0 % (14,6 %).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2013 neljännen neljänneksen aikana 103 (109) TWh. Lasku johtui pääosin leudosta säästä mutta myös teollisen kysynnän heikkemisestä. Tammi-joulukuun aikana Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 386 (391) TWh.

Vuoden 2013 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 85 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat. Neljännen neljänneksen alussa vesivarastot olivat nousseet 91 TWh:iin ollen 10 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät ja 18 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2012. Neljänneksen lopussa vesivarastot olivat normalisoituneet 82 TWh:iin, mikä on 1 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 3 TWh vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2012. Vesivarastojen pikaista palautumista edesauttoivat runsaat sademäärät, leuto sää sekä maltillinen kulutus.

Neljännellä neljänneksellä vuonna 2013 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,9 (37,3) euroa megawattitunnilta (MWh). Hinnat laskivat neljänneksen loppua kohti. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 39,9 (40,8) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3-alue) 37,5 (37,5) euroa/MWh. Suuret erot aluehinnoissa johtuivat  lähinnä runsaista sademääristä ja suuresta vesivoimatuotannosta Norjassa. Sähkönvienti Suomesta Viroon kasvoi, kun Estlink-2-yhteys otettiin käyttöön 6.12.

Vuoden 2013 tammi-joulukuun aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 38,1 (31,2) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 41,2 (36,6) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 39,4 (32,3) euroa/MWh.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2013 neljännen neljänneksen aikana oli 37,5 (41,4) euroa/MWh ja tammi-joulukuun aikana 37,8 (42,6) euroa/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta putosi alkuvuoden noin 6,6  eurosta/tonni noin 5,0 euroon/tonni neljännen neljänneksen alkuun mennessä, jolle tasolle se myös asettui neljänneksen lopulla. Tammi-joulukuussa päästöoikeuksilla käytiin kauppaa hintaan 2,8-6,7 euroa/tonni.

Venäjä

Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkön kysyntä laski hieman sekä neljännellä neljänneksellä että koko vuonna verrattuna vuoden 2012 vastaaviin jaksoihin.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 273 (284) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 207 (209) TWh.

Vuoden 2013 tammi-joulukuussa Venäjällä kulutettiin sähköä 1 026 (1 037) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 767 (769) TWh.
 
Keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien kasvoi noin 10 % vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 1 136 (1 037) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tammi-joulukuussa 2013 keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien kasvoi noin 10 % 1 104 (1 001) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 62).

Euroopan liiketoimintaympäristö ja päästömarkkina

Tammikuussa 2014 Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikaksi vuosille 2020-2030. Esityksessään komissio ehdottaa 40 %:n vähentämistavoitetta hiilidioksidipäästöille vuoteen 2030 mennessä, mikä on linjassa poliittisen tavoitteen kanssa vähentää päästöjä 80-95 % vuoteen 2050 mennessä. Myönteistä on, että 2030 viitekehyksen painopiste on entistä vahvemmin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Komissio esittää myös uutta vakausmekanismia päästökauppaan.

Toisin kuin EU:n nykyisessä energiapolitiikassa, uusiutuvan energian lisäämiselle on asetettu vain EU-tason tavoite. Tämä on Fortumin mielestä askel oikeaan suuntaan, vaikkakin tavoite on sitova ja siten osin päällekkäinen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen kanssa.

Fortumin näkemyksen mukaan sitovaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen ja ohjeelliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen perustuva ilmasto- ja energiapoliittinen kehys vuodelle 2030 olisi kustannustehokkaampi keino hillitä ilmastonmuutosta Euroopan kilpailukykyä vaarantamatta.
 
Fortum kannattaa teknologianeutraalia lähestymistapaa ilmastopolitiikkaan ja uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian tavoitteen tulisi keskittyä T&K-toiminnan, innovaatioiden ja demonstraatioiden edistämiseen, eikä tuotantoon. On erittäin tärkeää myös varmistaa uusiutuvan energian sujuva integraatio markkinoille, sillä sen osuus EU:n energiantuotannossa kasvaa tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian lisääminen EU:n tuotantoportfoliossa on erittäin tärkeää ja toivottava kehityssuunta.

EU:n päästöoikeusmarkkinaa leimasi vuonna 2013 huomattava ylitarjonta ja siitä johtuva alhainen markkinahinta. Päästökaupan uudistamisesta käytiin vilkasta keskustelua koko vuoden ajan. Huutokaupattavien päästöoikeuksien siirtoa (ns. backloading) vuosilta 2014-2016 vuosille 2019-2020 koskevat päästökauppadirektiivin ja huutokauppasääntöjen muutokset hyväksyttiin pitkällisen prosessin jälkeen vuodenvaihteessa 2013-14. Siirto koskee kaikkiaan 900 miljoonaa päästöoikeutta, mutta sen ei odoteta olennaisesti nostavan hintatasoa. Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana toteutettava backloading on ensimmäinen päästökauppajärjestelmän uudistukseen liittyvistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on palauttaa luottamus järjestelmää kohtaan sekä antaa markkinoille hintasignaali, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin.

Komissio antoi ehdotuksen päästökaupan rakenteellisesta uudistuksesta tammikuussa 2014. Ehdotus koskee markkinoiden vakausmekanismia, jossa kysyntä-tarjonta -tasapainoa hallitaan automaattisesti ennalta määriteltyjen sääntöjen avulla vuodesta 2021 alkaen. Ehdotuksen käsittely etenee seuraavan komission ja parlamentin kaudella.

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Helmikuussa Fortum ilmoitti siirtyvänsä uuteen liiketoimintarakenteeseen 1.3.2014 alkaen. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa strategian toteuttamisedellytyksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Fortum raportoi tuloksensa uuden liiketoimintarakenteen mukaisesti vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Uusi liiketoimintarakenne koostuu neljästä raportointisegmentistä ja esikuntatoiminnoista. Raportointisegmentit ovat: Heat, Electricity Sales and Solutions; Power and Technology; Russia ja Distribution. Esikuntatoiminnot ovat: Talous, Strategia ja yritysjärjestelyt, Lakiasiat, Henkilöstö ja IT, Viestintä sekä Yhteiskuntasuhteet.

Matti Ruotsala nimitetään Chief Operating Officeriksi (COO) ja toimitusjohtajan varamieheksi. Fortumin talousjohtajaksi (CFO) nimitetään Timo Karttinen, joka myös johtaa Distribution-divisioonaa. Markus Rauramo jatkaa uudessa roolissa Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan johtajana; Per Langer Hydro Power and Technology -divisioonan johtajana ja Alexander Chuvaev Russia-divisioonan johtajana.

Uusina jäseninä johtoryhmään nimitetään ydin- ja lauhdevoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja Tiina Tuomela; strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Kari Kautinen, sekä yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esa Hyvärinen.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortumin arvioi edelleen, että vuosittainen sähkönkulutus kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä. Uusi 650 megawatin Estlink-2 -tasasähköyhteys Suomen ja Viron välillä lisää Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden välistä kytkentää.

Vuoden 2013 neljännen neljänneksen aikana öljyn hinta vahvistui kun taas hiilen ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat päättyivät avaustasoille. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle heikentyi selvästi Pohjoismaissa mutta Saksassa hintataso pysyi suhteellisen ennallaan.

Tammikuun 2014 lopulla hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2014 oli noin 81 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2014 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Tammikuun 2014 lopulla sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2014 oli noin 32 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2015 oli noin 33 euroa/MWh ja vuodelle 2016 noin 33 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2014 oli noin 36 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 37 euroa/MWh.

Tammikuun 2014 lopulla Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 1 TWh yli keskimääräisen tason ja noin 1 TWh yli vuoden 2013 vastaavan ajankohdan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön saavuttaman tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevien monivuotisten investointiohjelmien tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisätä nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2014 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2013. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin vuodelle 2013. Huutokaupan ulkopuolelle jäi Fortumille 132 MW kapasiteettia, mikä vastaa noin 4,6 prosenttia kaikesta huutokauppaan osallistuneesta Fortumin käyttöön otetusta kapasiteetista. Koko Fortumin kapasiteetti sai osallistua huutokauppaan vuodelle 2014.

Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortum arvioi, että Nyaganin 3-yksikkö valmistuu vuoden 2014 lopussa. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015. Tämä on vuotta aiemmin kuin mitä alun perin vuonna 2008 suunniteltiin. CSA-sopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.

Venäjän investointiohjelman kaksi viimeistä yksikköä rakennetaan Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Nykyisen Chelyabinsk GRES -laitoksen alueelle rakennettavan kahden uuden yksikön valmistumista, minkä oli suunniteltu tapahtuvan vuoden 2014 loppuun mennessä, on viivästetty hieman lähinnä laajan perustustyön takia. Yksiköt on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla eikä tämä viivästyminen johda sakkoihin. Lisäksi Fortum suunnittelee uudistavansa voimalaitoksen nykyistä laitteistoa ja korottavansa sen tehoa.

Investointiohjelman loppuosan arvo tammikuussa 2014 oli joulukuun 2013 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,5 miljardia euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistuttua vuoden 2015 puoleenväliin mennessä Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä. Venäjän hallituksen aiempana tavoitteena oli nostaa kaasun hintaa 15 % vuodessa, jotta Venäjän kaasun hinta suhteessa Euroopan hintaan saavuttaisi pariteetin vuoteen 2018 mennessä. Nyt Venäjän talouskehitysministeriö ennustaa paljon matalampia vuotuisia korotuksia. Russia-divisioonan tulokseen vaikuttavat mahdolliset muutokset kaasun hinnassa, valuuttakursseissa sekä lainsäädännössä. Suunniteltut kaasunhintakorotus ja heikentynyt Venäjän rupla tekevät tavoiteltavan noin 500 miljoonan euron vuosittaisen liikevoittotason (EBIT) saavuttamisen Russia-divisioonalle haastavammaksi, mutta Fortum pyrkii lieventämään näitä negatiivisia vaikutuksia kaikin mahdollisin keinoin.

Vuonna 2013 energiaministeriö avasi julkisen keskustelun ehdottamalla uuden markkinamallin luomista lämpöliiketoimintaan. Mallin tarkoituksena on varmistaa siirtymä taloudellisesti kestävälle lämpötariffitasolle vuoteen 2020 mennessä ja houkutella investointeja lämpömarkkinoille. Uusi lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa ja sitä kehitetään eteenpäin vuoden 2014 aikana.

Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu vuosineljänneksittäin. Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, jonka mukaisesti vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan 3 %:lla teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. 1.7.2013 alkaen Venäjän hallitus päätti korottaa kaasun hintaa 15 %:lla verrattuna kesäkuun 2013 tasoon. Lokakuussa hintoja korotettiin edelleen 1,9 %, jotta saavutettaisiin tavoiteltu 15 % vuotuinen korotus vuoteen 2012 verrattuna. Venäjän talouskehitysministeriön mukaan kaasuhintojen indeksointia ei suoriteta heinäkuussa 2014. Tästä huolimatta vuotuisen kaasuhinnan nousun arvioidaan olevan 7,6 % vuonna 2014.

Distribution

Fortum on kertonut saattaneensa päätökseen tammikuussa 2013 käynnistämänsä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin.  Tämän tuloksena Fortum arvioi mahdollisia lisämyyntimahdollisuuksia maittain.

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta myydään Suomi Power Networks Oy:lle. Yhtiö arvioi saattavansa yritysjärjestelyn päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana tarvittavien viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua. Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia euroa. Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden. Kaupan mukana siirtyy vanhoina työntekijöinä 340 henkilöä (Liite 6).

Ruotsissa määritellään sähköverkon tuottoa säätelevää valvontamallia seuraavalle valvontajaksolle, joka kattaa vuodet 2016-2019. Energiamarkkinaviranomaisen ensimmäistä ehdotusta odotetaan vuoden 2014 ensimmäiselle neljännekselle.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä Värmen liiketoimintaa vuonna 2014 eikä mahdollisia yritysostoja. Suomen Distribution on mukana luvuissa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen loppuun asti. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 400-500 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Suomen Distributionin osuus käyttöomaisuusinvestoinneista on ollut vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa.

Fortum vähentää vähitellen rahoitustaan Värmessä vuosien 2014-2015 aikana. Vuoden 2013 lopulla Värmen velkaosuus oli yhteensä noin 1 miljardi euroa.

Verotus

Fortumin vuoden 2014 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Suomen hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 suunnittellun voimalaitosveron (aikaisemmin windfall-vero). Vero vahvistetaan myöhemmin ja otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen mikäli EU komissio hyväksyy sen. Fortum on jättänyt Euroopan komissiolle kantelun ja pyytänyt selvittämään, kohteleeko vero samanlaisessa tilanteessa olevia yhtiötä tasapuolisesti, ja onko kyseessä kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Mikäli vero astuu voimaan, sen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Suojaukset

Joulukuun 2013 lopussa noin 60 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 43 euroon/MWh kalenterivuodelle 2014. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2015 oli noin 20 % noin 41 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nord Poolin termiinejä.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013 olivat 4 151 029 137,59 euroa sisältäen tilikauden voiton 477 747 032,48 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2013 osinkoa 1,10 euroa osaketta kohti eli 3.2.2014 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 977 203 749,50 euroa ja että jäljellä oleva osuus voitosta jätetään omaan pääomaan. Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 22.4.2014.

Yhtiökokous 2014

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 8.4.2014 kello 14:00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.


Espoo 3.2.2014
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja,puh. +358 10 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. +358 10 453 6150, Janna Haahtela, puh. +358 10 453 2538 ja [email protected]

Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2013 ja tilintarkastajat ovat 3.2.2014 antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2013. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.

Tulostiedotus vuonna 2014: 
• Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 29.4.2014 noin klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 18.7.2014 noin klo 9.00
• Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2014 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 8.4.2014, ja mahdolliset vuodelle 2014 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

• Osingon irtoamispäivä 9.4.2014
• Osingonmaksun täsmäytyspäivä 11.4.2014
• Osingonmaksupäivä 22.4.2014

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.