Pörssitiedote

Fortum Oyj osavuosikatsaus Q2 2013 - Hyvä operatiivinen tulos toisella neljänneksellä

19 heinäkuu 2013, 09:00

FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 19.7.2013 klo. 900 EEST

Huhti-kesäkuu 2013

•    Vertailukelpoinen liikevoitto oli 298 (284) miljoonaa euroa, +5 %
•    Liikevoitto oli 438 (286) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 140 (2) miljoonaa euroa
•    Osakekohtainen tulos oli 0,35 (0,21) euroa, +67 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,12 (0,00) euroa
                
Tammi-kesäkuu 2013

•    Vertailukelpoinen liikevoitto oli 948 (938) miljoonaa euroa, +1 %
•    Liikevoitto oli 1 041 (1 025) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 93 (87) miljoonaa euroa
•    Osakekohtainen tulos oli 0,80 (0,77) euroa, +4 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,08 (0,10) euroa
•    Tehostamisohjelma eteni hyvin suunnitelmien mukaan
•    Sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvitystyö jatkui
 

Tunnuslukuja II/13 II/12* I-II/13 I-II/12* 2012 LTM**
Liikevaihto, milj. euroa 1 327 1 284 3 318 3 185 6 159 6 292
Liikevoitto, milj. euroa 438 286 1 041 1 025 1 874 1 890
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 298 284 948 938 1 752 1 762
Tulos ennen veroja, milj. euroa 388 238 947 893 1 586 1 640
Tulos/osake, euroa 0,35 0,21 0,80 0,77 1,59 1,63
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 400 319 1 046 872 1 382 1 556
Oma pääoma/osake, euroa     10,89 10,50 11,30 N/A
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
    8 035 7 420 7 814 N/A
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta     888 367 888 367 888 367 888 367

 

Tunnuslukuja 2012* LTM
Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,2 10,5
Oman pääoman tuotto, % 14,6 15,4
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,1 3,1
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,2 3,3

*Osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut vuodelle 2012 on päivitetty eläkkeisiin liittyvän kirjanpitoteknisen muutoksen johdosta. Katso sivu 4 sekä Liite 2.

** Viimeiset 12 kk


Näkymät

•    Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 0,5 % vuodessa.
•    Suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
•    Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2013 tukkumyynnistä 75 % on suojattu hintaan 45 euroa megawattitunnilta (MWh) ja 50 % on suojattu hintaan 42 euroa/MWh vuodeksi 2014.
•    Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) Russia-divisioonassa vuoden 2015 aikana.

FORTUMIN TALOUSJOHTAJA MARKUS RAURAMO

Fortumin toisen neljänneksen operatiivinen tulos oli hyvä kaikissa divisioonissa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 298 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan rahavirta oli 400 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva tehostamisohjelma on edennyt hyvin suunnitelmien mukaisesti ja olemme vähentäneet kustannuksia, parantaneet käyttöpääoman tehokkuutta ja myyneet useita ydinliiketoimintaan kuulumattomia omistuksia. Nämä toimenpiteet vahvistavat liiketoimintaamme myös jatkossa.

Euroopan haastava taloustilanne on jatkunut. Teollinen kysyntä on edelleen laskenut, mutta sitä on tasoittanut muun kulutuksen kasvu. Tämänhetkisten sähkön spot- ja futuurihintojen matala taso on myös kaventanut energia-alan toimintakenttää.

Heinäkuun alussa Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n päästökaupan ns. backloadingia eli ylimääräisten päästöoikeuksien eteenpäin siirtämistä koskevan direktiivimuutoksen. Päätöksentekoprosessi jatkuu, ja parlamentin sekä neuvoston on nyt saatava asia lopullisesti hyväksyttyä, jotta yksityiskohdat saadaan sovittua ja backloading voidaan toteuttaa. Prosessin oletetaan kestävän vuoden loppuun saakka, jolloin toteutukseen päästäisiin vuoden 2014 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Päätös on ensimmäinen askel, jolla vahvistetaan Euroopan hiilidioksidimarkkinoita. Sillä tuetaan myös hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon lisäämistä Euroopassa. Fortumin mielestä päästökauppa tarvitsee kuitenkin laajempaa remonttia. Päästömarkkinoita tulee vahvistaa asettamalla päästövähennystavoite vuoteen 2030, jotta se tukisi investointiympäristöä pitkällä aikavälillä sekä uudistamalla päästökauppajärjestelmää esimerkiksi päästöoikeuksien tarjonnan hallintamekanismilla.

Fortum jätti huhtikuun lopulla Euroopan komissiolle kantelun Ruotsin vesivoimaan kohdistuvasta kiinteistöverosta selvittääkseen, onko veron rakenne EU:n vero- ja valtiontukisäädösten mukainen. Sähkön verotusta ei tulisi kohdistaa sähkön tuotantoon. Eri tuotantomuotojen verotukselliset erot voidaan tulkita valtiontueksi. Suomeen on suunniteltu vastaavaa valikoivaa, ns. windfall-veroa. Euroopan komissio ilmoitti Fortumille kesäkuussa tutkivansa Ruotsin veroasiaa yksityiskohtaisemmin.

Fortum jatkaa sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämistä. Arviointi etenee suunnitelmien mukaisesti ja on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Kesäkuussa ilmoitimme myös aloittaneemme Inkoon hiilivoimalaitoksen tulevaisuuden vaihtoehtojen selvityksen.

Kauden aikana saatettiin päätökseen useita uusia investointeja. Klaipedassa, Liettuassa, vihittiin käyttöön ensimmäinen jätepolttoaineella toimiva sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos (CHP) ja Järvenpäässä Fortumin uusi biovoimalla toimiva CHP-laitos. Tavoitteenamme on myös hankkia kokemusta erilaisista aurinkoteknologioista ja toimimisesta Intian sähkömarkkinoilla. Tämä eteni yhtiön hankittua 5 megawatin aurinkovoimalaitoksen Rajasthanista, Intiasta. Tämän lisäksi Fortum ilmoitti katsauskauden aikana laajentavansa kaukolämpöverkkoaan Tartossa, Virossa. Omistamme nyt koko Tarton kaukolämpöverkon.  

Jatkamme tulevina kuukausina jokapäiväistä työtämme painottaen erityisesti asiakkaiden, kestävän kehityksen ja työturvallisuuden merkitystä sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä saavuttaaksemme strategisen tavoitteemme olla uuden sukupolven energiayhtiö.

TEHOSTAMISOHJELMA 2013–2014

Fortum käynnisti vuonna 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään ja varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön rahavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön vuosittaisen kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina kun mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Tehostamisohjelma on edennyt hyvin suunnitelmien mukaan. Tammi-kesäkuun aikana on saavutettu lisää kustannussäästöjä. Pienvesivoimalaitosten myynti Ruotsissa saatiin päätökseen. Lisäksi Fortum ilmoitti kesäkuussa myyvänsä vähemmistöosuutensa Härjeåns Kraft AB -energiayhtiöstä sekä Infratek ASA:sta.

RAPORTOINTIMUUTOS ELÄKKEITÄ KOSKEVAN IFRS-STANDARDIN PÄIVITYKSEN JOHDOSTA

Fortum otti käyttöön päivitetyn, eläkkeitä koskevan IFRS-standardin 1.1.2013. Muutos tehdään takautuvasti, ja näin ollen vertailuvuotta 2012 koskevat tiedot on oikaistu vastaavasti (lisätietoja liitteestä 2). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, mutta sillä oli 124 miljoonan euron negatiivinen vaikutus omaan pääomaan 1.1.2012. Päivitetyn standardin mukaiset vertailuluvut vuodelle 2012 on esitetty ensimmäisen neljänneksen  osavuosikatsauksen liitteessä.

TALOUDELLISET TULOKSET

Huhti–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä 1 327 (1 284) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 298 (284) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 438 (286) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 140 (2) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli toisella neljänneksellä 33 (26) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaistuun vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Vuoden 2012 toiseen neljännekseen sisältyi myös osuus TGC-1:n vuoden 2011 neljännen neljänneksen tuloksesta.
 

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa II/13 II/12 I-II/13 I-II/12 2012 LTM
Power 547 535 1 211 1 190 2 415 2 436
Heat 283 321 912 946 1 628 1 594
Russia 251 198 595 508 1 030 1 117
Distribution* 230 223 572 531 1 070 1 111
Electricity Sales* 153 135 415 382 722 755
Muut 15 29 31 73 137 95
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -98 -88 -286 -276 -503 -513
Eliminoinnit -54 -69 -132 -169 -340 -303
Yhteensä 1 327 1 284 3 318 3 185 6 159 6 292

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

 

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa II/13 II/12 I-II/13 I-II/12 2012 LTM
Power 210 222 513 564 1 146 1 095
Heat 11 24 181 186 271 266
Russia 20 4 61 52 68 77
Distribution* 60 51 197 161 320 356
Electricity Sales* 13 11 28 20 39 47
Muut -16 -28 -32 -45 -92 -79
Yhteensä 298 284 948 938 1 752 1 762

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

 

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa II/13 II/12 I-II/13 I-II/12 2012 LTM
Power 337 214 600 582 1 175 1 193
Heat 8 21 183 235 344 292
Russia 21 15 61 63 79 77
Distribution* 61 52 197 169 331 359
Electricity Sales* 26 11 31 22 39 48
Muut -15 -27 -31 -46 -94 -79
Yhteensä 438 286 1 041 1 025 1 874 1 890

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Tammi–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 3 318 (3 185) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 948 (938) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä
1 041 (1 025) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 93 (87) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 62 (19) miljoonaa euroa. Tulosparannus oli lähinnä TGC-1:n paremman tuloksen ansiota. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden vuoden 2012 neljännen ja vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen julkaistuihin osavuosikatsauksiin.

Konsernin nettorahoituskulut nousivat 156 (151) miljoonaan euroon. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 6 (8) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 947 (893) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 181 (166) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 19,2 % (18,5 %). Veroprosentti ilman osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja oli 20,6 % (21,1 %).

Kauden tulos oli 766 (727) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,80 (0,77) euroa,  josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,08 (0,10) euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 51 (43) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen,  jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on oikeutettu saamaan 50 %.

TALOUDELLINEN ASEMA JA RAHAVIRTA

Rahavirta

Tammi-kesäkuun aikana liiketoiminnan rahavirta kasvoi 174 miljoonalla eurolla 1 046 (872) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin käyttöpääoman pienenemisestä. Käyttöomaisuusinvestoinnit vähenivät 30 miljoonalla eurolla 547 (577) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 40 (310) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 59 miljoonalla eurolla 520 (579) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu ensimmäisellä vuosipuoliskolla vaikutti rahavirtaan negatiivisesti; valuuttakurssieroista syntyi tappioita, jotka liittyivät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kurssierojen yhteisvaikutus oli -139 (-113) miljoonaa euroa.

Katsauskauden aikana (19.4.2013) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoja.
Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 587 miljoonalla eurolla 23 974 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 24 561). Pitkäaikaiset varat laskivat 425 miljoonalla eurolla 21 677 miljoonasta eurosta
21 252 miljoonaan euroon. Pääosa laskusta, 246 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alenemiseen, mikä johtui Venäjän ruplan, Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen heikkenemisestä. Lyhytaikaiset varat vähenivät 162 miljoonalla eurolla 2 722 miljoonaan euroon. Väheneminen liittyy pääosin myynti- ja muiden saamisten pienentymiseen 445 miljoonalla eurolla. Vaikutusta tasoittivat johdannaisinstrumenttien lisäys, 217 miljoonaa euroa, rahojen ja pankkisaamisten lisäys, 65 miljoonaa euroa, sekä 57 miljoonan euron lisäys myytävinä olevissa omaisuuserissä liittyen sovittuihin divestointeihin.

Sijoitettu pääoma pieneni 72 miljoonalla eurolla ja oli 19 348 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 19 420). Lasku johtui taseen loppusumman pienenemisestä 587 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähentymisestä 515 miljoonalla eurolla.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 285 miljoonaa euroa (vuoden 2012 lopussa 10 643), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 9 671 miljoonaa euroa (10 040) ja määräysvallattomien omistajien osuus 614 (603) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 369 miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääosin kauden tuloksesta, joka oli 715 miljoonaa euroa sekä 888 miljoonan euron osingonmaksusta. Muuntoerojen vaikutus oli -268 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2013 tammi-kesäkuussa yhteensä 221 miljoonalla eurolla 8 035 miljoonaan euroon (vuoden 2012 lopussa 7 814), pääasiassa johtuen huhtikuun 888 miljoonan euron osingonmaksusta.

Toisen neljänneksen aikana Fortum laski liikkeelle kolme uutta joukkovelkakirjalainaa, joiden yhteisarvo on noin 330 miljoonaa euroa. Fortumin luottolimiitin määrä laskettiin 2,5 miljardista eurosta 2,0 miljardiin euroon. Samanaikaisesti suurin osa luottolimiitistä pidennettiin vuodesta 2016 vuoteen 2017.

Kauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 028 (vuoden 2012 lopussa 963) miljoonaa euroa  mukaan lukien OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 162 (vuoden 2012 lopussa 128) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden 2013 tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 156 (151) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -6 (-8) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikainen luottoluokitus Standard & Poor'silta oli A- (negatiivinen näkymä).

Helmikuussa Fortum päätti lopettaa luottoluokitusyhteistyönsä Moody'sin kanssa. Moody'sin luottoluokitus Fortumille oli A2 negatiivisella näkymällä. Huhtikuun alusta alkaen Fortum ilmoitti solmineensa yhteistyösopimuksen luottoluokittaja Fitch Ratingsin kanssa. Sopimuksen mukaisesti Fitch Ratings antaa luottoluokituksen Fortum Oyj:lle sekä Fortumin EMTN-lainaohjelmansa puitteissa liikkeelle laskemille uusille lainoille. Tällä hetkellä Fitch Ratingsin pitkän aikavälin luottoluokitus Fortumille on A- (negatiivinen näkymä).

Tunnuslukuja

Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 3,1 (vuoden 2012 lopussa 3,1) ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,3 (3,2), johon vaikuttivat 888 miljoonan euron osingonmaksut. Velkaantumisaste oli 78 % (73 %) ja omavaraisuusaste 43 % (43 %). Oma pääoma oli 10,89 euroa (11,30) osaketta kohti. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta sijoitetun pääoman tuotto oli 10,5 % (10,2 %) ja oman pääoman tuotto 15,4 % (14,6 %).


NÄKYMÄT

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähivuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Toisen neljänneksen aikana öljyn, hiilen ja CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät. Myös sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle laskivat Pohjoismaissa ja Saksassa.

Heinäkuun  2013 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2013 oli noin 79 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta (EUA) vuodelle 2013 noin 4 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Heinäkuun 2013 puolivälissä sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2013 oli noin 39 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 36 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 34 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2013 oli noin 39 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 38 euroa/MWh.

Heinäkuun 2013 puolivälissä 2013 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 5 TWh alle keskimääräisen tason ja noin 12 TWh alle vuoden 2012 tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön saavuttaman tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja osakkuusyhtiöissä.

Venäjä

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2013 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2012 hintatasoa. Noin 10 % (265 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vuonna 2013.

Fortumin Russia-divisioonan uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotanto ja myyntitulot kasvavat, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kapasiteettimaksut vaihtelevat kuitenkin voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen mukaisesti. Viranomainen tarkastelee kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa huomioidaan sähkönmyyntituotot, ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortum arvioi, että Nyaganin 2-yksikkö otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla. Nyaganin 3-yksikkö valmistuu viimeistään vuoden 2014 lopussa. Näin investointi optimoidaan suhteessa operatiivisiin kuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin sekä sähkön myyntiin että saataviin kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut Nyaganin 3-yksiköstä alkavat 1.1.2015. CSA-sopimuksen mukaisesti viivästymissakkoja ei voida periä Nyagan 3-yksikön osalta ennen tammikuun alkua 2016.

Venäjän investointiohjelman kaksi viimeistä yksikköä rakennetaan Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES
-laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan.

Investointiohjelman loppuosan arvo heinäkuussa 2013 on kesäkuun 2013 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 490 miljoonaa euroa. Se, että investointiohjelman loppuosan arvo ei ole muuttunut verrattuna maaliskuun lopun tilanteeseen, johtuu rakennuskustannusten noususta sekä laitteistohankinnoista Chelyabinsk GRES -voimalaitoksessa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumistuttua vuoden 2014 lopussa Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso (EBIT) vuoden 2015 aikana Russia-divisioonassa ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinoita. Keskeiset kysymykset liittyvät lämpömarkkinoiden sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja yhteistuotannon tehokkuuteen.

Helmikuussa 2013 Venäjän tariffilautakunta (FST) hyväksyi päätöksen, jonka mukaisesti vuoden 2013 toisesta neljänneksestä lähtien kaasun tukkumyyntihintoja lasketaan 3 prosentilla teollisille kuluttajille ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Vuodesta 2013 lähtien kaasun tukkuhintaa (ei koske kotitalouksia ja teollisia asiakkaita) on arvioitu Euroopassa vuosineljänneksittäin. Venäjän hallitus päätti korottaa kaasun hintaa 1. heinäkuuta 2013 alkaen. Korotuksen arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 15 % vuoteen 2012 verrattuna.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi investointiensa olevan noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapito-investointien arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta,  verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa esitettiin laskettavan 24,5 %:sta 20 %:iin 1.1.2014 alkaen. Mahdollinen muutos toisi kertaluonteisen positiivisen vaikutuksen, joka kirjattaisiin vuoden 2013 neljännen neljänneksen tulokseen. Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Tämän odotetaan valmistuvan vuoden 2013 kolmannen neljänneksen aikana. Ruotsin hallituksen budjettiesityksen perusteella on arvioitu, että Fortumin kulut nousisivat noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein. Fortum on jättänyt huhtikuussa Euroopan komissiolle kantelun vesivoiman kiinteistöverosta. Euroopan komissio on päättänyt tutkia tapausta yksityiskohtaisemmin.  

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2013, että niin sanottua windfall-veroa leikataan 50 miljoonaan euroon ehdotetusta 170 miljoonasta eurosta, ja se otetaan käyttöön vuonna 2014.

Suojaukset

Kesäkuun 2013 lopussa noin 75 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh vuodeksi 2013. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 50 % noin 42 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla  suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

OSINGONMAKSU

Yhtiökokous päätti  että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2012 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti. Osingon täsmäytyspäivä oli 12.4.2013 ja maksupäivä 19.4.2013.


Espoo 18.7.2013
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Janna Haahtela, puh. 010 453 2538 ja [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2013:  

- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.