Pörssitiedote

Fortum Oyj tilinpäätöstiedote 2012: Erittäin haastava toimintaympäristö vuonna 2012 - tehostamisohjelma etenee suunnitellusti

31 tammikuu 2013, 09:00

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 31.1.2013 klo 9.00 EET

Loka–joulukuu 2012

•    Vertailukelpoinen liikevoitto oli 587 (508) miljoonaa euroa, +16 %
•    Liikevoitto oli 619 (579) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 32 (71) miljoonaa euroa
•    Osakekohtainen tulos oli 0,68 (0,47) euroa, +45%, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,03 (0,06) euroa. Ruotsin yritysverokannan muutoksen vaikutus oli 0,22 euroa
•    Tehostamisohjelma etenee suunnitellusti
•    Venäjällä uusien voimalaitosyksiköiden rakentaminen eteni

Tammi–joulukuu 2012

•    Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 739 (1 802) miljoonaa euroa, -3 %
•    Liikevoitto oli 1 861 (2 402) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 122 (600) miljoonaa euroa; ero edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna johtuu pääasiassa johdannaisista ja Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuonna 2011
•    Osakekohtainen tulos oli 1,59 (1,99) euroa, -20 %, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,14 (0,55) euroa osaketta kohti; ero vuoteen 2011verrattuna johtuu pääasiassa johdannaisista ja Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuonna 2011. Ruotsin yritysverokannan muutoksen positiivinen vaikutus vuonna 2012 oli 0,22 euroa osaketta kohti
•    Pohjoismaiset sähkönhinnat selkeästi alemmalla tasolla kuin vuonna 2011
•    Fortum käynnisti tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on parantaa kassavirtaa yli  miljardilla eurolla vuosina 2013–2014
•    Hallitus on päättänyt selvittää sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehdot
•    Hallitus esittää osingoksi 1,00 euroa osaketta kohti
 

Tunnuslukuja IV/12 IV/11 2012 2011
Liikevaihto, milj. euroa 1 834 1 667 6 159 6 161
Liikevoitto, milj. euroa 619 579 1 861 2 402
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 587 508 1 739 1 802
Tulos ennen veroja, milj. euroa 538 532 1 575 2 228
Tulos/osake, euroa 0,68 0,47 1,59 1,99
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 399 472 1 382 1 613
Oma pääoma/osake, euroa     11,49 10,84
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
    7 814 7 023
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta     888 367 888 367

 

Tunnuslukuja 2012 2011
Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,0 14,8
Oman pääoman tuotto, % 14,3 19,7
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,1 2,3
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,3 3,0



Näkymät

•    Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan sähkönkysyntä kasvaa tulevina vuosina Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 % vuodessa.
•    Käyttöomaisuusinvestointisuunnitelma: 1,1−1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja
0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014.
•    Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: kalenterivuodeksi 2013 tukkumyynistä 70 % on suojattu 45 euroon megawattitunnilta (MWh) ja vuodeksi 2014 35 % on suojattu 43 euroon/MWh.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

"Fortumin vuosi 2012 oli hyvä ottaen huomioon liiketoimintaympäristön haastavuuden. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 739 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja liiketoiminnan kassavirta yhteensä 1 382 miljoonaa euroa. Euroopan- ja maailmanlaajuinen taloustilanne − sekä epävarmuus sen kestosta − rasitti Fortumia. Tämän lisäksi historiallisen suuret vesivarastot aiheuttivat lisäpainetta pohjoismaisiin sähkönhintoihin, jotka olivat selvästi alemmalla tasolla vuonna 2012 kuin 2011.

Fortum käynnisti syksyllä 2012 tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan ja kilpailukykyään sekä varmistaakseen yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen myös jatkossa. Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa. Kohdennetut toimenpiteet tehostavat ydinprosessejamme ja vähentävät kuluja.

Vuoden 2012 aikana Fortum jatkoi toimintansa kehittämistä, jotta kasvulle olisi edellytyksiä myös haasteellisen markkinatilanteen jatkuessa. Vaikka investointeja jatkettiin pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseksi, oli painopiste myös olemassa olevien toimintojen tehostamisessa. Vuoden tärkeimmät tapahtumat divisioonissamme olivat:

Power-divisioonan tulosta rasittivat selvästi Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen huoltoseisokit, joiden vuoksi tuotantoa menetettiin, ja myös kustannukset olivat hieman korkeammat. Vesivarastojen tasot olivat korkealla koko vuoden, minkä vuoksi Fortumilla oli vuonna 2012 kaikkien aikojen suurin vesivoimatuotanto. Tämä kompensoi vähäisempää ydinvoimatuotantoa ja heikompaa hintatasoa verrattuna vuoteen 2011.

Heat-divisioonan vuoden merkittävin  tapahtuma oli päätös investoida noin 500 miljoonaa euroa uuteen biopolttoaineita hyödyntävään sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokseen (CHP) Tukholmassa. Uusi laitos korvaa osan nykyisestä lämmöntuotannosta ja toimii edullisemmalla biopolttoainevaihtoehdolla. Se myös lisää Fortum Värmen sähköntuotantoa noin kolmanneksella.

Vuonna 2012 Russia-divisioona kärsi viivästyksistä Nyaganin-voimalaitosprojektissaan Pohjois-Uralilla. Tammikuun puolessa välissä vuonna 2013 kaasuturbiinin testaukset olivat kuitenkin jo onnistuneesti meneillään 1-yksikössä. Lämpömarkkinoiden kehitys jatkui Venäjällä, ja Venäjän hallitus perusti komission selvittääkseen muun muassa kaukolämpöön liittyvää lainsäädäntöä.

Distribution-liiketoiminta-alueella pääpaino oli nopeutetussa sähköverkon luotettavuuden parantamisessa. Vuoden 2011 myrsky, joka oli pahin 30 vuoteen, aiheutti mittavia vaurioita sähköverkkoihin sekä valitettavia sähkökatkoksia Fortumin asiakkaille.

Electricity Sales -liiketoiminta-alueella huomio liiketoiminnassa on nyt sähkön vähittäismyynnissä Fortumin noin 1,2 miljoonalle yksityis- ja yritysasiakkaalle. Painotus  on alkuperämerkityssä ja hiilidioksidivapaassa sähkössä sekä älykkäissä sähköratkaisuissa ja -palveluissa. Uusia tuotteita tuotiin markkinoille menestyksekkäästi vuonna 2012.

Tammikuussa 2013 Fortum päätti käynnistää sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen. Fortum arvioi saattavansa tarkastelun päätökseen vuoden 2013 kuluessa.
Tämä päätös ei vaikuta tehostamisohjelmaan, joka jatkuu suunnitelmien mukaan.

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tavoitteenamme on vahvistaa ydinliiketoimintaamme Pohjoismaissa, luoda vakaata tuloskasvua Venäjällä sekä rakentaa perustaa tulevaisuuden kasvulle.
 
Olen varma, että Fortum on valmistautunut vuoteen 2013 hyvin, ja haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme heidän panoksestaan ja sitoutumisestaan vuonna 2012."

Tehostamisohjelma 2013–2014

Fortum käynnisti neljännellä neljänneksellä tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa.

Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan vuonna 2013 olevan 1,1–1,4 miljardia euroa ja vuonna 2014 0,9–1,1 miljardia euroa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Mikäli henkilöstövähennyksiä tarvitaan, Fortum pyrkii minimoimaan ne luonnollisen poistuman ja eläkkeelle siirtymisten kautta aina sen ollessa mahdollista. Tämän vuoksi tilannetta arvioidaan yksikkökohtaisesti.

Tehostamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan ja se on sisällytetty divisioonien suunnitelmiin vuosille 2013−2014. Jo vuonna 2012 saavutettiin vähäisiä kustannussäästöjä. Tämän lisäksi Naantalin voimalaitoksen myynti tuotti nettona noin 50 miljoonan euron kassavirtavaikutuksen.

Taloudelliset tulokset

Loka–joulukuu

Konsernin liikevaihto oli vuoden neljännellä neljänneksellä 1 834 (1 667) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 587 (508) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä 619 (579) miljoonaa euroa. Fortumin raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 32 (71) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli viimeisellä neljänneksellä -5 (19) miljoonaa euroa. Osuus Hafslundin ja TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaistuun kolmannen neljänneksen osavuosikatsaukseen.

Liikevaihto divisioonittain
 

Milj. euroa IV/12 IV/11 2012 2011
Power 719 654 2 415 2 481
Heat 477 478 1 628 1 737
Russia 319 274 1 030 920
Distribution* 314 244 1 070 973
Electricity Sales* 221 205 722 900
Muut 41 32 137 108
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -161 -134 -503 -749
Eliminoinnit -96 -86 -340 -209
Yhteensä 1 834 1 667 6 159 6 161

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

 

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa IV/12 IV/11 2012 2011
Power 380 351 1 144 1 201
Heat 93 96 266 278
Russia 28 35 68 74
Distribution* 101 49 317 295
Electricity Sales* 9 2 38 27
Muut -24 -25 -94 -73
Yhteensä 587 508 1 739 1 802

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

 

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa IV/12 IV/11 2012 2011
Power 387 443 1 173 1 476
Heat 118 100 339 380
Russia 28 35 79 74
Distribution* 103 41 328 478
Electricity Sales* 5 -6 38 3
Muut -22 -34 -96 -9
Yhteensä 619 579 1 861 2 402

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa


Tammi–joulukuu

Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 6 159 (6 161) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 739 (1 802) miljoonaa euroa ja raportoitu liikevoitto yhteensä 1 861 (2 402) miljoonaa euroa. Fortumin kauden raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä 122 (600) miljoonalla eurolla kertaluonteiset erät, pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat 122 (600) miljoonaa euroa vuonna 2012. Tulevien kassavirtojen suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset olivat tästä summasta -2 (344) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 155 (284) miljoonaa euroa ja  liittyvät pääosin eräiden sähkö- ja lämpöliiketoimintojen myyntiin.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 21 (91) miljoonaa euroa. Osuuden lasku viime vuoteen verrattuna johtui ennen muuta Hafslund ASA:n ja TGC-1:n laskeneesta tuloksesta sekä Fingrid Oyj:n osakkeiden myynnistä vuoden 2011 toisella neljänneksellä.

Fortumin osakkuusyhtiö Hafslund (Fortumin omistusosuus 34,1 %) ilmoitti lokakuussa, että sen kolmannen neljänneksen tulosta verojen jälkeen rasitti 551 miljoonan Norjan kruunun kertaluonteinen alaskirjaus ja varaus. Yhtiön mukaan tämä johtuu haastavasta markkinatilanteesta, BioWood Norway AS:n ja Bio-El Fredrikstadin negatiivisesta tuloskehityksestä sekä meneillään olevaan verokiistaan liittyvästä varauksesta. Fortum kirjasi osuutensa alaskirjauksesta ja varauksesta, noin -25 miljoonaa euroa, viimeisen vuosineljänneksen tulokseensa.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 307 (265) miljoonaan euroon. Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä Ruotsin kruunun korkeammasta korkotasosta sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta vuonna 2012 kuin vuonna 2011. Nettorahoituskuluihin vaikutti myös negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli -23 (5) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 575 (2 228) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 72 (366) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 4,6 % (16,4 %) joka pääosin johtui siitä, että Ruotsin yritysverokantaa laskettiin 1.1.2013 alkaen 26,3 %:sta 22 %:iin. Laskun positiivinen kertavaikutus vuodelle 2012 oli 0,22 euroa osaketta kohti. Veroprosentti oli 21,2 % (21,4 %), kun Ruotsin veromuutosta, osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.

Kauden tulos oli 1 503 (1 862) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,59 (1,99) euroa, josta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 0,14 (0,55) euroa osaketta kohti; Fingridin osakkeiden myynnin vaikutus vuonna 2011 oli 192 miljoonaa euroa, 0,22 euroa osaketta kohti.

Vähemmistöosuus oli 94 (93) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on oikeutettu saamaan 50 %.

Taloudellinen asema ja kassavirta

Kassavirta

Vuonna 2012 liiketoiminnan kassavirta laski 231 miljoonalla eurolla 1 382 (1 613) miljoonaan euroon. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 137 miljoonalla eurolla 1 422 (1 285) miljoonaan euroon. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 433 (596) miljoonaa euroa. Kassavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, laski 534 miljoonalla eurolla 254 (788) miljoonaan euroon. Vahva Ruotsin kruunu, erityisesti toisen ja kolmannen neljänneksen aikana, vaikutti negatiivisesti kassavirtaan; toteutuneet kurssierot olivat -268 (-239) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista syntyneet tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.

Katsauskauden aikana (23.4.2012) maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoina. Osingonmaksuun käytettiin rahoja ja pankkisaamisia.  

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 1 630 miljoonalla eurolla 24 628 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 22 998). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 1 534 miljoonalla eurolla 20 210 miljoonasta eurosta 21 744 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 1 263 miljoonaa euroa, liittyi käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvon kasvuun, mikä johtui investoinneista, sekä Ruotsin kruunun ja muiden valuuttojen vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat nousivat 96 miljoonalla eurolla 2 884 miljoonaan euroon. Nousu liittyy pääosin myynti- ja muiden saamisten kasvuun 250 miljoonalla eurolla sekä likvidien varojen kasvuun 232 miljoonalla eurolla. Nousua lyhytaikaisissa varoissa tasoitti myynnissä olleiden omaisuuserien myyntien toteutuminen vuoden 2012 aikana 183 miljoonaa eurolla, vaihto-omaisuuden pieneneminen 100 miljoonalla eurolla ja johdannaisinstrumenttien väheneminen 103 miljoonalla eurolla.

Sijoitettu pääoma kasvoi 1 667 miljoonalla eurolla ja oli 19 598 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 17 931). Tämä johtui taseen loppusumman kasvusta. Taseen loppusumma oli 24 628 miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 821 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 10 161), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 205 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 9 632) ja määräysvallattomien omistajien osuus 616 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 529).

Rahoitus

Nettovelka kasvoi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä yhteensä 50 miljoonalla eurolla 7 814 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 7 023).

Elokuussa Fortum laski liikkeelle miljardin euron kymmenen vuoden joukkovelkakirjalainan yhtiön EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelman puitteissa. Velkakirjan nimelliskorko oli 2,25 %.

Vuoden 2012 lopussa konsernin likvidit varat olivat 963 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 747). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 128 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 211). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuonna 2012 konsernin nettorahoituskulut olivat 307 (265) miljoonaa euroa. Rahoituskulut nousivat pääasiassa konsernin kasvaneen keskimääräisen nettovelan vuoksi verrattuna vuoteen 2011. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -23 (5) miljoonaa euroa.

Standard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta A tasoon A- (negatiivinen näkymä). Moody's piti ennallaan pitkäaikaisen luottoluokituksensa A2 mutta laski näkymiään vakaasta negatiiviseen.

Tunnuslukuja

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde vuonna 2012 oli 3,1 (vuoden 2011 lopussa 2,3) ja vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 3,3 (vuoden 2011 lopussa 3,0). Lukuihin vaikutti 888 miljoonan euron osingonmaksu. Velkaantumisaste oli 72 % (vuoden 2011 lopussa 69 %) ja omavaraisuusaste 44 % (vuoden 2011 lopussa 44 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 11,49 euroa (vuoden 2011 lopussa 10,84). Vuonna 2012 sijoitetun pääoman tuotto oli 10,0 % (vuoden 2011 lopussa 14,8 %) ja oman pääoman tuotto 14,3 % (vuoden 2011 lopussa 19,7 %).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Vuoden 2012 alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat johtuen harvinaisen rankoista sateista vuonna 2011. Vesivarastot olivat historiallisen suuret aina marraskuun 2012 loppuun saakka, minkä jälkeen ne ovat normalisoituneet. Pohjoismaiden sähkönhinnat olivat Manner-Euroopan hintoja alemmat vuonna 2012, minkä vuoksi sähköä vietiin lähes jatkuvasti Pohjoismaista Manner-Eurooppaan.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä neljännen neljänneksen aikana 109 (102) terawattituntia (TWh) eli noin 7 % vuoden 2011 vastaavaa jaksoa enemmän. Kulutuksen kasvu johtui viileämmästä säästä ja näin ollen yksityisen kulutuksen kasvusta, kun taas teollisuuden kysyntä pysyi suhteellisen ennallaan. Vuonna 2012 sähkönkulutus Pohjoismaissa oli 391 (384) TWh eli noin 2 % edellisvuotta enemmän.

Vuoden 2012 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 95 TWh eli 12 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat. Neljännen neljänneksen alussa vesivarastot olivat 109 TWh eli 8 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat ja 5 TWh suuremmat kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011. Neljänneksen lopussa Pohjoismaiden vesivarastotasot olivat 85 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat mutta 10 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2011.

Neljännen neljänneksen aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 37,3 (34,2) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 40,8 (37,4) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 37,5 (35,7) euroa/MWh. Vuonna 2012 keskimääräinen systeemihinta oli 31,2 (47,1) euroa/MWh. Vuoden keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 36,6 (49,3) euroa/MWh ja Ruotsissa (SE3) 32,3 (47,9) euroa/MWh.

Vuoden 2012 systeemihinta pysyi alle vuoden 2011 tason johtuen selkeästi vahvemmasta vesitilanteesta, joka painoi hintoja vesivoimapainotteisilla alueilla varsinkin kolmannella neljänneksellä. Pitkät huoltoseisokit siirtokapasiteetissa rajoittivat sähköntuontia Ruotsista Suomeen, mikä kasvatti Suomen aluehinnan ja systeemihinnan eroa suhteessa edelliseen vuoteen. Keväällä 2012 Fenno-Skan 2 -siirtoyhteys oli poikki kahden kuukauden ajan, ja Fenno-Skan 1 on ollut poissa toiminnasta elokuusta lähtien. Suomen aluehintaan vuonna 2012 vaikutti myös sähköntuonnin väheneminen Venäjältä verrattuna edelliseen vuoteen.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta neljännen vuosineljänneksen aikana oli 41,4 (49,9) euroa/MWh ja vuonna 2012 42,6 (51,1) euroa/MWh.

Vuoden 2012 alussa CO2-päästöoikeuksien (EUA) markkinahinta oli noin 6,6 euroa/tonni. Vuoden aikana CO2-päästöoikeuksilla käytiin kauppaa noin hintaan 5,7−9,5 euroa/tonni, ja vuoden päätöskurssi oli noin 6,7 euroa/tonni.

Venäjä

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyneellä Tjumenin että metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi marginaalisesti vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2011 vastaavaan jaksoon.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä 284 (279) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue), oli 209 (207) TWh.

Vuonna 2012 Venäjällä kulutettiin sähköä 1 037 (1 020) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 769 (760) TWh.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien kasvoi 13 % vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä 1 037 (918) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien vuonna 2012 kasvoi 1%,
1 001 (990) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.

Tapahtumia katsauskauden jälkeen

Fortum ilmoitti 31.1.2013 käynnistävänsä sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen tavoitteenaan kasvaa strategiansa mukaisesti vähäpäästöisessä sähköntuotannossa, energiatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä myynnissä. Nyt käynnistetyllä selvityksellä ei ole vaikutusta Fortumin sähkönjakeluasiakkaisiin, eikä tarkastelu koske lainkaan yhtiön sähkönmyyntiliiketoimintaa. Fortum arvioi saattavansa tarkastelun päätökseen vuoden 2013 kuluessa.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille strategisille, poliittisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä johtuen kasvavasta tuotantokapasiteetista.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen ja epävakaa taloustilanne Euroopassa pitävät talouden kasvunäkymiä arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin. Tämä ja runsas vesitilanne Pohjoismaissa saattavat ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa lyhyellä aikavälillä. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat kaukolämpömarkkinoiden sääntelyyn liittyvä kehitys sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit ovat edelleen olemassa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen  kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen. Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa keskimäärin 0,5 %, mutta lähimpien vuosien kasvuvauhti riippuu paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Neljännellä neljänneksellä 2012 öljyn ja hiilen hinta oli suhteellisen tasaista, kun taas CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat heikentyivät selvästi. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle nousivat hieman Pohjoismaissa mutta laskivat Saksassa.

Tammikuun 2013 loppupuolella hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2013 oli noin 92 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2013 noin 4 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Tammikuun 2013 loppupuolella sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2013 oli noin 37 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2014 oli noin 36 euroa/MWh ja vuodelle 2015 noin 35 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2013 oli noin 41 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 41 euroa/MWh.

Tammikuun 2013 loppupuolella Pohjoismaiden vesivarannot olivat  keskimääräisellä  tasolla ja 12 TWh alle vuoden 2012 vastaavan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan komissio jätti Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun kokonaisraportin lokakuussa 2012. Joitakin uusia turvallisuusvaatimuksia esitettiin jo keväällä suoritetun ydinvoimalaitosten katselmuksen pohjalta. Vaadittavat parannukset voidaan toteuttaa ydinvoimalaitosten suunniteltujen vuotuisten investointiohjelmien puitteissa.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2013 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin vuoden 2012 lopussa. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2012 hintatasoa. Noin 10 % (265 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vuonna 2013.
 
Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) on tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat maksut vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin, tyypin ja käytettävyyden mukaan. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen (Capacity Supply Agreement) mukaisesti. Viranomainen tarkastelee tuottoja sähkömarkkinoilla kolmen ja kuuden vuoden kuluttua, ja on mahdollista, että myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortumin investointiohjelman suurimpien uusien yksiköiden käyttöönottoa Njaganissa lykättiin toistamiseen hieman vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Fortum on panostanut vahvasti viivästymisen syiden selvittämiseen ja arvioi tällä hetkellä, että Nyagan 1 otetaan käyttöön vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana ja Nyagan 2 vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana rakentamisessa tapahtuneiden viivästysten vuoksi. Tämä ei vaikuta investointiohjelman kokonaisaikatauluun tai sen taloudellisiin tavoitteisiin. Fortum teki vuonna 2008 varauksen mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa asianmukaisen korvauksen vahingoista, jotka johtuvat urakoitsijan viivästymisistä.

Kesäkuussa Fortum ilmoitti rakentavansa Venäjän investointiohjelmansa kaksi viimeistä 250 MW:n yksikköä Tšeljabinskiin Uralille. Alun perin yksiköt oli tarkoitus rakentaa Tjumenin alueelle Länsi-Siperiaan. Yksiköt kuuluvat vuonna 2008 solmitun investointivelvoitesopimuksen piiriin. Uudet yksiköt rakennetaan Chelyabinsk GRES -laitokselle. Lisäksi voimalaitoksen nykyinen laitteisto uudistetaan ja tehoa korotetaan. Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön 2,5 miljardin euron investointiohjelmansa viimeiset uudet voimalaitosyksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo on joulukuun 2012 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 540 miljoonaa euroa.

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Venäjällä on perustettu komissio kehittämään maan lämpömarkkinaa. Tärkeimmät asiat liittyvät lämpömarkkinan sääntelyyn, keskitettyyn kaukolämpöön ja yhteistuotannon tehokkuuteen.

Venäjän hallitus nostaa todennäköisesti kaasun hintoja 1.7.2013 alkaen; korotuksen arvioidaan olevan 15 %.

Tehostamisohjelma 2013−2014

Fortum on käynnistänyt tehostamisohjelman ylläpitääkseen ja vahvistaakseen strategista joustavuuttaan sekä kilpailukykyään yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä. Ohjelmalla pyritään lisäksi varmistamaan yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen myös jatkossa.

Tavoitteena on vahvistaa yhtiön kassavirtaa yli miljardilla eurolla vuosina 2013–2014. Tämä toteutetaan vähentämällä käyttöomaisuusinvestointeja 250−350 miljoonalla eurolla, myymällä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta noin 500 miljoonalla eurolla, vähentämällä toiminnan kiinteitä kuluja ja vapauttamalla käyttöpääomaa. Vuoden 2014 lopussa yhtiön kulutason, sisältäen kasvuprojektit, arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012.

Fortumin hallituksen päätös tarkastella sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtoja ei vaikuta tehostamisohjelman perusteisiin, joka jatkuu suunnitelmien mukaan.  

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum odottaa investointien olevan noin 1,1–1,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2014. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 500–550 miljoonaa euroa eli hieman alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2013 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012. Ruotsissa yritysverokantaa laskettiin 26,3 %:sta 22 %:iin 1.1.2013 alkaen.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Tämän odotetaan valmistuvan vuoden 2013 puolivälissä. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2012, että niin sanottu windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014.


Suojaukset

Joulukuun 2012 lopussa noin 70 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 45 euroon/MWh vuodeksi 2013. Vastaava luku kalenterivuodeksi 2014 oli noin 35 % noin 43 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 4 561 649 150,11 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2012 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 30.1.2013 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 19.4. 2013

Yhtiökokous 2013

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013 kello 14:00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.


Espoo, 30.1.2013
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. +358 10 452 1909

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 /  [email protected]

Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2012 ja tilintarkastajat ovat 30.1.2013 antaneet vakiomuotoisen tilintarjastuskertomuksen tilikaudelta 2012. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.

Tulostiedotus vuonna 2013:  

    - Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 25.4.2013 noin klo 9.00
    - Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2013 noin klo 9.00
    - Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 23.10.2013 noin klo 9.00

Fortumin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 9.4.2013, ja mahdolliset vuodelle 2013 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

- Osingon irtoamispäivä 10.4.2013
- Osingonmaksun täsmäytyspäivä 12.4.2013
- Osingonmaksupäivä 19.4.2013

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.