Osavuosikatsaus Q1 2012: Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos

Tammi–maaliskuu 2012

• Vertailukelpoinen liikevoitto 651 (649) miljoonaa euroa, 0 %
• Liikevoitto oli 736 (900) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikutti -16 (173) miljoonalla eurolla johdannaisten IFRS:n mukainen kirjanpitokäytäntö
• Osakekohtainen tulos oli 0,56 (0,76) euroa, -26 %. Osakekohtaisen tulokseen vaikutti -0,01 (0,14) eurolla johdannaisten IFRS:n mukainen kirjanpitokäytäntö   
• Liiketoiminnan kassavirta oli vahva ja ylsi 553 (454) miljoonaan euroon, +22 %
• Pohjoismainen sähkön systeemihinta, 38,2 (66,2) euroa, oli selkeästi edellisvuotta alemmalla tasolla

Näkymät

• Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkysyntä kasvaa Pohjoismaissa noin 0,5 % tulevina vuosina.
• Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: kalenterivuodeksi 2012 tukkumyynnistä 70 % on suojattu 48 euroon per megawattitunti (MWh). Kalenterivuodeksi 2013 tukkumyynnistä 45 % on suojattu 46 euroon/MWh.
   

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula:

”Fortum suoriutui vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä hyvin huolimatta edelleen haastavasta liiketoimintaympäristöstä. Pohjoismaiset sähkön hinnat olivat selvästi alemmalla tasolla kuin viime vuonna. Pohjoismaiset vesivarastotasot nousivat edelleen ja olivat pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa korkeammat koko ensimmäisen neljänneksen. Muun muassa hyvä vesitilanne, lämpimämpi sää ja laskeneet päästöoikeuksien hinnat painoivat pohjoismaisia sähkönhintoja alle viime vuoden ja myös alle Manner-Euroopan tason. Sähkönkysyntä laski Pohjoismaissa, mutta kasvoi hieman Venäjällä vuoden 2011 vastaavaan jaksoon verrattuna. Fortumin liiketoiminnalle on tunnusomaista kausiluonteisuus, minkä uskomme jatkuvan myös vuonna 2012. Kausittaiset erot johtuvat muun muassa vesitilanteesta, sähkön hinnasta sekä lämpöliiketoimintojen normaalista kausiluonteisuudesta.

Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana vertailukelpoinen liikevoitto oli viime vuoden tasolla. Taserakenteemme sekä maksuvalmiutemme olivat vahvoja.

Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli ensimmäisellä neljänneksellä hieman vuoden 2011 vastaavaa jaksoa korkeampi. Systeemihinta ja kaikki aluehinnat olivat selkeästi matalampia, mutta sähkön tukkumyyntihinta oli kuitenkin lähellä edellisvuoden tasoa korkeamman suojaushinnan ansiosta. Tämän lisäksi vesivoiman käyttö lisääntyi selvästi, mikä johtui paremmasta vesitilanteesta vuoden alussa verrattuna vuoden 2011 vastaavaan jaksoon. Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto laski hieman. Tämä johtui pääasiassa alemmista volyymeistä, joihin vaikuttivat Ruotsissa, Suomessa ja Virossa tehdyt divestoinnit. Vertailukelpoinen liikevoitto kehittyi Venäjällä hyvin, vaikka sähkön hinta oli siellä selkeästi alle edellisvuoden tason. Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto laski hieman. Tämä johtui pääasiassa lämpimästä säästä varsinkin maaliskuussa. Electricity Sales -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli viime vuoden tasolla vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. 

Liiketoiminnan vahvalla perustalla on oleellinen merkitys muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Fortum on sitoutunut parantamaan operatiivista suorituskykyään jatkuvasti.”
 

Taloudelliset tulokset

Tammi-maaliskuu

Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä konsernin liikevaihto oli 1 901 (2 034) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 736 (900) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen liikevoittoon vaikutti -16 (173) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei vaikuta vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 651 (649) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat 85 (251) miljoonaa euroa. Tulevien kassavirtojen suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset olivat tästä summasta -16 (173) miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät olivat yhteensä 110 (82) miljoonaa euroa, ja ne liittyvät pääosin tiettyjen sähkö- ja lämpöliiketoimintojen myyntiin (Liite 4).

Liikevaihto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli -7 (59) miljoonaa euroa. Venäjän alueellinen tuotantoyhtiö TGC-1 ja Hafslund ASA vaikuttivat lukuun positiivisesti vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. TGC-1:n tulos ei ole mukana ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksessa, sillä TGC-1 ei vielä ole julkistanut vuoden 2011 IFRS-tilinpäätöstä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 76 (55) miljoonaan euroon. Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä Ruotsin korkeammasta korkotasosta sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta. Nettorahoituskuluihin vaikutti negatiivisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 7 (1) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 653 (904) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat yhteensä 119 (158) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli  18,3 % (17,5). Veroprosentti oli 21,0 % (20,8), kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon. Suomessa yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012.

Kauden tulos oli 534 (746) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,56 (0,76) euroa. Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli -0,01  (0,14) euroa.

Vähemmistöosuus oli 39 (68) miljoonaa euroa. Tämä liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, jonka taloudellisesta tuloksesta Tukholman kaupunki on oikeutettu saamaan 50 %. Osuuden lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 32 miljoonaa euroa.
 

Taloudellinen asema ja kassavirta

Kassavirta

Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä liiketoiminnan kassavirta kasvoi 22 %:lla 553 (454) miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta johtui kassavirran pienemmistä valuuttakurssitappioista (170 miljoonaa euroa) sekä pienemmistä verokuluista (36 miljoonaa euroa). Vastaavasti käyttöpääoman kasvu vaikutti kassavirtaan -113 miljoonalla eurolla. Valuuttakurssieroista syntyneet voitot ja tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 66 miljoonalla eurolla 272 (206) miljoonaan euroon. Osakeostot olivat yhteensä 0 (19) miljoonaa euroa. Liiketoimintojen myynnistä saadut tulot olivat yhteensä 276 (207) miljoonaa euroa. Kassavirta ennen rahoituseriä, ts. osingonjakoa ja rahoitusta, kasvoi 97 miljoonalla eurolla 536 (439) miljoonaan euroon.

Katsauskauden jälkeen 23.4.2012 maksettiin yhteensä 888 miljoonaa euroa osinkoina. Osingonmaksuun käytettiin Fortumilla 31.3.2012 käytössä olevia rahoja ja pankkisaamisia, joita oli yhteensä 1 574 miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma kasvoi 1 121 miljoonalla eurolla 24 119 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 22 998 miljoonaa euroa). Pitkäaikaiset varat kasvoivat 392 miljoonalla eurolla 20 210 miljoonasta eurosta 20 602 miljoonaan euroon. Pääosa kasvusta, 307 miljoonaa euroa, johtui  käyttöomaisuushyödykkeiden arvon kasvusta, mikä johtui pääasiassa ruplan ja muiden valuuttojen vahvistumisesta. Lyhytaikaiset varat kasvoivat 729 miljoonalla eurolla 3 517 miljoonaan euroon. Kasvu liittyy pääosin rahojen ja pankkisaamisten lisäykseen, joka oli 843 miljoonaa euroa. Vastaavasti myytävänä olevien omaisuuserien osuus taseessa laski 183 miljoonaa euroa. Käteisvarojen lisäys oli varattu 888 miljoonan euron osingonmaksuun 23.4.2012.

Sijoitettu pääoma kasvoi 1 085 miljoonalla eurolla ja oli 19 016 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 17 931 miljoonaa euroa). Tämä johtui taseen loppusumman kasvamisesta 1 121 miljoonalla eurolla ja korottomien velkojen vähenemisestä (36 miljoonaa euroa). (Huhtikuussa maksettua osinkoa ei ole kirjattu tähän osavuosikatsaukseen).

Oma pääoma

Oma pääoma oli 10 919 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 10 161 miljoonaa euroa), josta emoyhtiön omistajien osuus oli 10 346 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 9 632 miljoonaa euroa) ja määräysvallattomien omistajien osuus 573 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 529 miljoonaa euroa). Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 714 miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin kauden tuloksesta, joka oli 495 miljoonaa euroa ja 207 miljoonan euron muuntoerosta, joka liittyy pääosin Venäjän ruplaan.  

Rahoitus

Nettovelka laski vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 500 miljoonalla eurolla 6 523 miljoonaan euroon (vuoden 2011 lopussa 7 023 miljoonaa euroa).

Maaliskuun 2012 lopussa konsernin likvidit varat olivat 1 574 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 747 miljoonaa euroa). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 249 miljoonaa euroa (vuoden 2011 lopussa 211 miljoonaa euroa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,7 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksellä olivat 76 (55) miljoonaa euroa. Rahoituskulut nousivat pääasiassa ensimmäisen neljänneksen korkeamman korkotason ja kasvaneen keskimääräisen nettovelan vuoksi. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -7 (-1) miljoonaa euroa.

Fortumin pitkäaikaiset luottoluokitukset pysyivät ennallaan. Standard & Poor's:n pitkäaikainen luokitus on A (negatiivinen näkymä) ja Moody’s:n vastaava pitkäaikainen luokitus on A2 (vakaat näkymät).

Tunnuslukuja

Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden aikana oli 2,3 (vuoden 2011 lopussa 2,3) ja vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde 2,7 (vuoden 2011 lopussa 3,0). Velkaantumisaste oli 60 % (vuoden 2011 lopussa 69 %) ja omavaraisuusaste 45 % (vuoden 2011 lopussa 44 %). Viimeisen 12 kuukauden aikana sijoitetun pääoman tuotto oli 12,8 % (vuoden 2011 lopussa 14,8 %) ja oman pääoman tuotto 16,7 % (vuoden 2011 lopussa 19,7 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 11,65 euroa (vuoden 2011 lopussa 10,84 euroa).

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.

Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen  ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä keskipitkällä aikavälillä. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, mikä yhdessä Pohjoismaiden paremman vesitilanteen kanssa voi lyhyellä aikavälillä ylläpitää painetta sähkön tukkuhinnan laskuun Pohjoismaissa. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden sääntelyn kehitys sekä investointiohjelmaan sisältyviin hankkeisiin liittyvät operatiiviset riskit. Kaikilla alueilla polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat myös kannattavuuteen. Lisäksi, talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa noin 0,5 %, mutta lähimpien vuosien kasvuvauhti tulee riippumaan paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Öljyn hinta nousi ensimmäisellä neljänneksellä, kun taas hiilen hinta jatkoi laskuaan. CO2-päästöoikeuksien (EUA) hinnat ovat laskeneet kesästä 2011 lähtien, mutta ensimmäisellä neljänneksellä lasku tasaantui ja hinta vaihteli välillä 6,6 - 9,5 euroa/tonni. Sähkön termiinihinnat seuraaville 12 kuukaudelle laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa neljänneksen aikana pääasiassa kesän arvioitua alemman spot-hinnan vuoksi.

Huhtikuun lopulla 2012 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2012 oli noin 34 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2013 oli noin 40 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 41 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2012 oli noin 47 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 51 euroa/MWh. Samaan aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2012 puolestaan oli noin 102 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2012 noin 7 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Tammikuun lopulla 2012 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 15 TWh keskimääräistä suuremmat ja 29 TWh yli vuoden 2011 vastaavan tason.

Power

Fortumin Power-divisioonan pohjoismaiseen sähkönhintaan vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, Power-divisioonan pohjoismaisen sähkön tukkumyyntihinnan 1 euron muutos megawattituntia kohti johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin lisäämällä poistoja ja rahoituskuluja.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen koko Euroopassa on suoritettu turvallisuusselvityksiä. Maaliskuussa 2012 useissa Euroopan ydinvoimalaitoksissa, mukaan lukien Loviisan ydinvoimalaitos, on suoritettu niin sanottuja vertaisarviointeja osana turvallisuusselvitystä. Euroopan komissio jättää Eurooppa-neuvostolle kansallisten raporttien pohjalta laaditun kokonaisraportin kesäkuussa 2012. Fortum uskoo, että ydinvoimaloille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia, mutta ne voidaan toteuttaa Lovisan ydinvoimalaitoksen suunniteltujen, vuotuisten investointiohjelmien puitteissa.

Ydinjätemaksut ja -vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti säännöllisin väliajoin. Hallitus päätti joulukuun 2012 lopussa maksuista ja takuista jaksolle 2012–2014. Niiden negatiivisen vaikutuksen Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon arvioidaan olevan 15 miljoonaa euroa vuodessa jaksolla 2012–2014.

Ydinvoiman polttoainekustannusten arvioidaan nousevan noin 15 miljoonaa euroa kaikissa Fortumin voimalaitoksissa vuonna 2012, mikä johtuu sekä uraanin että sen rikasteen markkinahinnan noususta.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi.

Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Vuotta 2012 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2011. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2011 hintatasoa. Noin 4 % (120 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vielä kahden vuoden ajan.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee olemaan tärkeä tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Saatavat maksut kuitenkin vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, koon, sijainnin, tyypin ja käytettävyyden mukaan. Pienemmästä lämmönkysynnästä johtuvat lämpötilarajoitukset vähentävät kesällä erityisesti vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta.  

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön 2,5 miljardin euron investointiohjelmansa viimeiset uudet voimalaitosyksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo on huhtikuussa 2012 maaliskuun 2012 lopun valuuttakursseilla laskettuna noin 0,9 miljardia euroa.

Uuden kapasiteetin tuotto on taattu kapasiteettimarkkinoita koskevien sääntöjen (Capacity Supply Agreement) mukaisesti. Viranomainen tarkastelee tuottoja sähkömarkkinoilla kolmen ja kuuden vuoden kuluttua ja on mahdollista, että myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja arvioidaan uudelleen. Uuden kapasiteetin kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta.

Fortum arvioi tällä hetkellä, että Nyagan 1 ja Nyagan 2 -voimalaitosyksiköiden käyttöönotto viivästyy joillakin kuukausilla rakennustöiden viivästymisen vuoksi. Fortum teki jo vuonna 2008 varauksen (yksiköittäin) mahdollisista viivästymisistä aiheutuvia sakkoja varten. Urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum saa asianmukaisen korvauksen vahingoista, jotka johtuvat urakoitsijan viivästymisistä. 

Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on saavuttaa noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.  

Venäjän hallitus on päättänyt nostaa kaasun hintoja 1.7.2012 alkaen. Korotuksen arvioidaan olevan 15 %. Toisaalta säännellyn sähkön- ja lämmönmyynnin hinnat ja vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksut indeksoidaan alle vuoden 2011 tason. 

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi vuoden 2012 käyttöomaisuusinvestointien olevan noin 1,6 - 1,8 miljardia euroa ja vuosina 2013–2014  noin 1,1 -1,4 miljardia euroa. Luvut eivät sisällä mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500-550 miljoonaa euroa eli lähellä poistojen tasoa.

Verotus

Fortumin vuoden 2012 veroasteeksi arvioidaan 19 - 21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012.

Suomen hallitus ilmoitti maaliskuussa 2012, että niin sanottu windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014.

Ruotsissa on meneillään kiinteistöjen verotusarvojen päivitys vuodelle 2013. Päivitys tehdään kuuden vuoden välein.

Suojaukset

Maaliskuun 2012 lopussa noin 70 % Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 48 euroon/MWh loppuvuodeksi 2012. Vastaavat luvut kalenterivuodeksi 2013 ovat noin 45 % noin 46 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit tai suojaukset eikä divisioonan sähköntuonti Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 16.4.2012, ja osinko maksettiin 23.4.2012.

Espoo, 25.4.2012
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552, Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 ja Janna Haahtela +358 10 453 2538 /  investors [ät] fortum [piste] com (investors[at]fortum[dot]com)

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2012:          

- Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2012 noin klo 9.00.
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 19.10.2012 noin klo 9.00.

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.