Pörssitiedote

Kokonaisuudessaan hyvä vuosi haastavassa ympäristössä

01 helmikuu 2012, 09:00

FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.2.2012 klo 9.00 EET

Tunnuslukuja IV/11 IV/10 2011 2010
Liikevaihto, milj. euroa 1 667 1 902 6 161 6 296
Liikevoitto, milj. euroa 579 321 2 402 1 708
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 508 541 1 802 1 833
Tulos ennen veroja, milj. euroa 532 285 2 228 1 615
Tulos/osake, euroa 0,47 0,26 1,99 1,46
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 472 221 1 613 1 437
Oma pääoma/osake, euroa     10,84 9,24
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), milj. euroa
    7 023 6 826
Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta     888 367 888 367

 

Tunnuslukuja 2011 2010
Sijoitetun pääoman tuotto, % 14,8 11,6
Oman pääoman tuotto, % 19,7 15,7
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) 2,3 3,0
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) 3,0 2,8



Näkymät

- Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan vuosittainen sähkönkysyntä kasvaa Pohjoismaissa noin 0,5 % tulevina vuosina.
- Power-divisioonan suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: kalenterivuodeksi 2012 tukkumyynnistä 65 % on suojattu 48 euroon/MWh. Kalenterivuodeksi 2013 tukkumyynnistä 40 % on suojattu 46 euroon/MWh.

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula

Vuosi 2011 oli monessa suhteessa poikkeuksellinen. Japanin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami, Euroopan finanssikriisin jatkuminen sekä Lähi-idän epävakaa tilanne ovat kaikki vaikuttaneet energiasektoriin, joka reagoi yhä herkemmin maailmanlaajuisiin ilmiöihin.  

Energiankysynnän perusperiaatteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet ja sähkön rooli kokonaisenergiankulutuksessa kasvaa edelleen – ilmastonmuutoksen hillitseminen on ja pysyy yhtenä suurimmista globaaleista haasteistamme. Siksi Fortum pitää hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon roolia tärkeänä siirtymisessä kohti aurinkotaloutta. Yhtiö pyrkii myös ottamaan liiketoiminnassaan tasapainoisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Taloudellisen vastuun alueella tavoitteenamme on luoda pitkällä aikavälillä taloudellista arvoa, kestävää ja kannattavaa kasvua sekä tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajillemme ja asiakkaillemme.  Samalla pyrimme varmistamaan turvalliset työolot kaikille Fortumin toimipaikoissa työskenteleville työntekijöille ja urakoitsijoille.

Viimeisen neljänneksen aikana sähkön kysyntä laski Pohjoismaissa, mutta kasvoi hieman Venäjällä vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna. Kokonaisuudessaan liikevoitto ja kassavirta olivat hyviä.

Suomessa Tapaninpäivänä riehunut voimakkain myrsky 30 vuoteen ja sitä seurannut Hannu-myrsky aiheuttivat merkittäviä vahinkoja Fortumin sähköverkkoon varsinkin Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomessa. Olemme pahoillamme siitä, että pahimmillaan yli 190 000 Fortumin asiakasta Suomessa oli samanaikaisesti vailla sähköä. Suomen lisäksi myrskyt aiheuttivat sähkökatkoja ja vahinkoja myös Ruotsissa. Asiakaspalvelun prioriteettina Distribution-liiketoiminta-alueella onkin nyt parantaa sähkön toimitusvarmuutta äärimmäisissä olosuhteissa erityisesti maakaapeloimalla sähköverkkoa sekä ylläpitämällä verkon kuntoa.   

Vuonna 2011 Fortum onnistui tehostamaan toimintaansa ja jatkoi pitkän tähtäimen tavoitteita tukevien investointien toteuttamista. Vuoden tärkeimmät tapahtumat divisioonissa olivat seuraavat.

Power-divisioonassa aloitettiin valmistelut Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuja varten. Jatkoimme aaltovoiman ja aurinkoenergian kehittämistä. Lisäksi keskityimme turvallisuuteen ja ydinvoimaan liittyviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden jälkeen Suomen säteilyturvakeskus STUK selvitti ydinvoimalaitosten turvallisuutta sähkön menetyksen sekä poikkeuksellisten sää- ja ympäristöolosuhteiden varalta. Suomessa tehdyt turvallisuusselvitykset osoittivat, että Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat ovat turvallisia, ja erityisesti Loviisan turvallisuusmarginaalit ovat riittäviä. Ruotsin ydinturvallisuusviranomainen (SSM) suoritti vastaavat turvallisuusselvitykset Ruotsissa. Ruotsissa tehtyjen selvitysten tulokset olivat linjassa Suomessa tehtyjen selvitysten kanssa.

Heat-divisioona otti käyttöön biomassaa hyödyntävän sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP) erikoistuneen, uuden voimalaitoksen Viron Pärnussa. Baltian alueella, Suomessa ja Ruotsissa on rakenteilla useita uusia CHP-laitoksia, kuten Klaipeda, Jelgava, Järvenpää ja Brista 2. Lisäksi ostimme kaksi yritystä Puolasta ja otimme käyttöön uusia hinnoittelumalleja asiakkaillemme Suomessa ja Ruotsissa. Fortum saattoi päätökseen myös Ruotsissa Tukholman ulkopuolella sijaitsevien kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten myymisen.

Russia-divisioonan osalta uusi kapasiteetti on avaintekijä positiiviseen taloudelliseen lisäarvoon. Divisioonan meneillään oleva investointiohjelma eteni hyvin. Uusia yksiköitä otettiin käyttöön Chelyabinsk -voimalaitoksella sekä Tjumenissa ja Tobolskissa. Lisäksi aloitimme Nyaganin voimalaitoksen rakennustyöt ja käynnistimme kaukolämpöverkon energiatehokkuutta parantavan hankkeenTšeljabinskissa.

Electricity Solutions and Distribution -divisioonassa aloitettiin etäluettavien sähkömittareiden asentaminen sähköverkkoasiakkaille Suomessa. Ruotsissa Fortum avasi sähköverkkonsa kuluttajille; heillä on nyt mahdollisuus myydä itse tuottamaansa sähköä suoraan Fortumin verkkoon.

Olen varma, että Fortum on valmistautunut vuoteen 2012 hyvin ja haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme heidän panoksestaan ja sitoutumisestaan vuonna 2011.

Taloudelliset tulokset

Loka–joulukuu

Konsernin liikevaihto oli loka–joulukuussa 1 667 (1 902) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 579 (321) miljoonaa euroa. Fortumin vuoden 2011 viimeisen neljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikutti 72 (-221) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 508 (541) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 71 (-220) miljoonaa euroa.

Osakkuusyritysten osuus voitoista oli viimeisellä neljänneksellä 19 (21) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet voitoista perustuvat yhtiöiden julkaistuun kolmannen neljänneksen osavuosikatsaukseen. (Liitetieto 14)

Liikevaihto divisioonittain

Milj. euroa IV/11 IV/10 2011 2010
Power 654 752 2 481 2 702
Heat 478 598 1 737 1 770
Russia 274 254 920 804
Distribution* 244 287 973 963
Electricity Sales* 205 529 900 1 798
Muut 32 7 108 51
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus -134 -528 -749 -1 736
Eliminoinnit -86 3 -209 -56
Yhteensä 1 667 1 902 6 161 6 296


* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa IV/11 IV/10 2011 2010
Power 351 336 1 201 1 298
Heat 96 122 278 275
Russia 35 17 74 8
Distribution* 49 91 295 307
Electricity Sales* 2 3 27 11
Muut -25 -28 -73 -66
Yhteensä 508 541 1 802 1 833


* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

Milj. euroa IV/11 IV/10 2011 2010
Power 443 129 1 476 1 132
Heat 100 124 380 303
Russia 35 16 74 53
Distribution* 41 93 478 321
Electricity Sales* -6 40 3 46
Muut -34 -81 -9 -147
Yhteensä 579 321 2 402 1 708


* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–joulukuu
 
Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 6 161 (6 296) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 2 402 (1 708) miljoonaa euroa. Kauden raportoituun liikevoittoon vaikutti 344 (-216) miljoonalla eurolla pääasiassa sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 1 802 (1 833) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat 600 (-125) miljoonaa euroa vuonna 2011. Tulevan kassavirran suojaamisessa käytettyjen johdannaisten käyvän arvon muutosten vaikutus oli 344 (-216) miljoonaa. Kertaluonteiset erät olivat 284 (93) miljoonaa euroa. Ne liittyvät pääosin Fingrid Oyj:n osakkeiden sekä Tukholman ulkopuolisten kaukolämpötoimintojen ja lämmöntuotantolaitosten myyntiin. (Liitetieto 4)

Ruotsin kruunu oli keskimäärin noin 6 % vahvempi suhteessa euroon kuin vuonna 2010. Vahva Ruotsin kruunu vaikutti negatiivisesti myös kassavirtaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus voitoista oli 91 (62) miljoonaa euroa. Kasvu viime vuoteen verrattuna johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n ja TGC-1:n osuuksien myönteisestä kehityksestä.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 265 (155) miljoonaan euroon. Kustannuksia kasvatti korkokulujen nousu, joka johtui lähinnä korkeammista kruunumääräisistä koroista sekä korkeammasta keskimääräisestä nettovelasta vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Nettorahoituskuluihin vaikutti myönteisesti rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos, joka oli 5 (12) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 2 228 (1 615) miljoonaa euroa.

Vuoden 2011 verot olivat yhteensä 366 (261) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 16,4 % (16,2 %). Veroprosentti oli 21,4 % (2010: 17,7 %), kun Suomen verokannan muutosta, osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1.2012. Verokannan muutoksen kertaluontoinen positiivinen vaikutus vuoden 2011 tulokseen on noin 29 miljoonaa euroa, mikä johtui laskennallisista veroista.

Kauden tulos oli 1 862 (1 354) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,99 (1,46) euroa. Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,29  (- 0,18) euroa.  

Vähemmistöosuus oli 93 (54) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %. Osuuden kasvu vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna johtuu lähinnä Fortum Värmen Tukholman ulkopuolisten lämpöliiketoimintojen myynnistä ensimmäisellä neljänneksellä realisoituneesta voitosta, josta vähemmistöosuus oli 32 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 613 (1 437) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka olivat -239 (-535) miljoonaa euroa vuonna 2011. Negatiivinen valuuttakurssivaikutus syntyi ensimmäisellä neljänneksellä. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot liittyvät Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.

Fortumin taloudelliset tunnusluvut vuoden 2011 osalta olivat: sijoitetun pääoman tuotto 14,8 % (11,6 % vuoden 2010 lopussa), oman pääoman tuotto 19,7 % (15,7 % vuoden 2010 lopussa) ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde 2,3 (3,0 vuoden 2010 lopussa). Vertailukelpoinen nettovelan ja käyttökatteen suhde vuodelta 2011 oli 3,0.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.

Maailmantalouden epävarmuus ja epävakaa taloustilanne Euroopassa heikentävät erityisesti euroalueella talouskasvun ja elpymisen näkymiä. Tämä sekä Pohjoismaiden parempi  vesitilanne voivat aiheuttaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä painetta sähkön tukkuhinnan laskemiseen Pohjoismaissa. Venäjän liiketoiminnan osalta avaintekijöitä ovat sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden sääntely sekä investointiohjelmaan liittyvät operatiiviset riskit. Taloudellisen turbulenssin seurauksena suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla voi erityisesti Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan osalta olla sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.

Pohjoismaiset markkinat

Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Fortum arvioi vuosittaisen sähkönkulutuksen kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa noin 0,5 %, mutta lähimpien vuosien kasvuvauhti tulee riippumaan paljolti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Vaikka öljyn hinta nousi viimeisellä  neljänneksellä, hiilen ja kaasun hinnat laskivat. CO2-päästöoikeuksien hinnat jatkoivat laskuaan. Syitä tähän olivat Euroopan pitkittynyt taloudellinen epävarmuus sekä epävarmuus tulevista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevista päätöksistä. Sähkön termiinihinnat laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa polttoaineen ja päästöoikeuksien halventumisen myötä. Pohjoismaissa hinnat laskivat lisäksi vesivarastojen kasvun seurauksena.

Tammikuun lopulla 2012 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2012 oli noin 40 euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2013 oli noin 42 euroa/MWh ja vuodelle 2014 noin 42 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2012 oli noin 49 euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 53 euroa/MWh. Samaan aikaan hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2012 puolestaan oli noin 111 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2012 noin 8 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Tammikuun lopulla 2012 Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 12 TWh keskimääräistä suuremmat ja 40 TWh yli vuoden 2011 vastaavan tason.

Venäjä

Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuoden 2011 alussa. Kaikki sähköntuotantoyhtiöt kuitenkin myyvät edelleen kotitalouksien ja eräiden kuluttajaryhmien (Pohjois-Kaukasia, Tuvan tasavalta, Burjatian tasavalta) kulutusta vastaavan osan sähköntuotannostaan ja kapasiteetistaan säännellyillä hinnoilla.

Venäjän hallitus hyväksyi vuoden 2011 alusta uudet kapasiteettimarkkinoita koskevat säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”).

Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa vanhalle kapasiteetille. Uusien sääntöjen mukaan vanhalle kapasiteetille huutokaupassa määräytyvät kapasiteettimaksut perustuvat kulloinkin käytettävissä olevaan kapasiteettiin eivätkä laitoksen nimellistehoon. Tämä vähentää vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksuja CHP-laitosten osalta erityisesti kesän aikana lämpötilarajoitusten vuoksi. Vuotta 2012 koskeva kapasiteettihuutokauppa pidettiin syyskuussa 2011. Suurin osa Fortumin voimalaitoksista tuli valituksi huutokaupassa, ja hinnat olivat lähellä vuoden 2011 hintatasoa. Noin 4 % (120 MW) vanhasta kapasiteetista jäi huutokaupan ulkopuolelle tiukentuneiden teknisten vähimmäisvaatimusten vuoksi. Tämä kapasiteetti saa kuitenkin markkinoiden keskimääräisen kapasiteettihinnan mukaisia kapasiteettimaksuja vielä kahden vuoden ajan.

OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä vakaata tuloskasvua tukeva tekijä Venäjällä. Tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Maksut kuitenkin vaihtelevat ajankohdan sekä voimalaitosten iän, sijainnin, koon, tyypin ja käytettävyyden mukaan. Uuden kapasiteetin tuotto on taattu, mutta voi vaihdella jonkin verran, sillä se on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen Fortumin tavoitteena on tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Russia-divisioonassa.

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin investointiohjelmaa kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2011 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 0,9 miljardia euroa tammikuusta 2012 eteenpäin. Uudet yksiköt Nyagan 1 ja Nyagan 2 otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.  

Venäjän hallitus on päättänyt nostaa kaasun hintoja 1.7.2012 alkaen. Korotuksen arvioidaan olevan 15 %. Toisaalta säännellyn sähkön- ja lämmönmyynnin hinnat ja vanhan kapasiteetin kapasiteettimaksut indeksoidaan alle vuoden 2011 tason.  

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit

Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuonna 2012 noin 1,6-1,8 miljardia euroa ja vuosina 2013–2014  noin 1,1 -1,4 miljardia euroa. Lukuihin ei sisälly mahdollisia yritysostoja. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuonna 2012 on Venäjän investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen. Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 500-550 miljoonaa euroa eli lähellä poistojen tasoa.

Verotus

Fortumin vuoden 2012 veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia eriä ei huomioida. Suomen yritysverokantaa laskettiin 26 %:sta 24,5 %:iin 1.1. 2012.

Suojaukset

Joulukuun 2011 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 65 % noin 48 euroon/MWh kalenterivuodeksi 2012. Vastaavat luvut kalenterivuodeksi 2013 ovat noin 40 % noin 46 euroon/MWh.

Fortumin Power-divisioonan pohjoismainen suojaushinta ei sisällä lämpövoimatuotannon marginaalin suojausta. Suojausasteeseen eivät myöskään sisälly Fortumin hiililauhdevoiman fyysiset volyymit ja suojaukset eivätkä divisioonan tuonnit Venäjältä.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, suurimmaksi osaksi Nord Poolin termiineillä.

Kannattavuus

Fortumin Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutosten mahdollisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 45 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi Power-divisioonan vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttavat mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.

Ruotsin ydinvoimalaitoksissa meneillään olevat monivuotiset investointiohjelmat parantavat turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä lisäävät nykyisten laitosten kapasiteettia. Investointiohjelmien toteuttaminen saattaa vaikuttaa käytettävyyteen. Investointiohjelmat vaikuttavat Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöiltään ostaman sähkön hankintakustannuksiin. Käyttökustannusten tason odotetaan kuitenkin vakiintuvan toteutusvaiheen aikana.

Fortum uskoo, että sekä uusille että vanhoille ydinvoimaloille saatetaan esittää uusia turvallisuusvaatimuksia lähitulevaisuudessa. Suomessa vuoden 2012 budjettiehdotus ei sisällä windfall- eikä uraaniveroja, joiden mahdollisen käyttöönoton selvittämistä Suomen hallitus esitti ohjelmassaan kesäkuussa 2011.

Ydinjätemaksut ja -vakuudet päivitetään Ruotsin lainsäädännön mukaisesti säännöllisin väliajoin. Hallitus päätti joulukuun lopussa maksuista ja takuista jaksolle 2012–2014. Niiden arvioidaan vaikuttavan Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon noin -15 miljoonaa euroa vuodessa jakson 2012–2014 ajan.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 4 620 804 659,85 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2011 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 31.1.2012 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 23.4. 2012.


Espoo, 31.1.2012
Fortum Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh. +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 / [email protected]

Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja tilintarkastajat ovat 31.1.2012 antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2011. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 11.4.2012, ja mahdolliset vuodelle 2012 suunnitellut osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
– Osingon irtoamispäivä 12.4. 2012
– Osingonmaksun täsmäytyspäivä 16.4. 2012
– Osingonmaksupäivä 23.4. 2012.

Fortumin vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Tulostiedotus vuonna 2012:                
– osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 26.4.2012 noin klo 9.00.
– osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2012 noin klo 9.00.
– osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 19.10.2012 noin klo 9.00.

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.