Järvenpään laitoksen vuosituotanto tulee olemaan noin 280 gigawattituntia lämpöä ja 130 gigawattituntia sähköä. Uusi laitos polttaa yli 80-prosenttisesti biopolttoaineita kuten metsätähdehaketta, purua ja kuorta sekä jonkin verran turvetta. Hanke on yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävistä investoinneista Uudellamaalla. Valmistuttuaan uudella laitoksella tuotetaan noin 80 % Järvenpään ja Tuusulan kaukolämmöstä. Lämmöntuotannon päästöt alueella vähenevät investoinnin myötä noin 70 %.
Jelgavan ja Järvenpään biovoimalaitokset nousevat yhtä aikaa
Järvenpään laitoksen "sisarlaitos" on Jelgavan biovoimalaitos Latviassa, jonka rakentaminen on käynnissä Järvenpään projektin kanssa samanaikaisesti. Molempien laitosten käyttöönotto tapahtuu ensi vuoden aikana. Laitosten yhtäaikaisella rakentamisella saavutetaan kustannushyötyjä muun muassa hankintojen osalta.
"Olemme kehittäneet vuosien ajan voimalaitosprojektien suunnittelua, investointipäätösten valmistelua, rakentamisprojekteja sekä laitosten mobilisaatiovaiheita. Voimalaitoskonseptia ja erityisesti laitoksen polttoainevalintaa tehdessä on aina muistettava, että nyt rakennettavien voimalaitosten käyttöikä tulee olemaan noin 30 - 40 vuotta", kertoo Heatin CHP-investointien rakennusprojekteista vastaava Pasi Mikkonen.
"Pyrimme mahdollisimman hyvään lopputulokseen voimalaitosten rakentamisen kaikissa vaiheissa. Lisäksi turvallisuusnäkökohdat ovat aina erityisen tärkeitä ja edellytämme myös kaikilta urakoitsijoilta sitoutumista Fortumin turvallisuusperiaatteisiin ja -menettelyihin, " hän jatkaa.
Peruskiven sisään vuosikertomus, kolikoita ja päivän lehti
Voimalaitoksen peruskiven sisään muurattiin lieriö, johon laitettiin tiedoksi tuleville sukupolville Fortumin vuosikertomus, käytössä olevia kolikkoja ja muurauspäivän Keski-Uusimaa -lehti. Päämuuraajina olivat Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula, kehitysministeri Heidi Hautala, Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu.