Vertailukelpoinen liikevoitto pysyi vakaana
- Vertailukelpoinen liikevoitto 1 833 (1 888) miljoonaa euroa, -3 %
- Osakekohtainen tulos 1,46 (1,48) euroa, -1 %, laski sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten kirjanpitokäytännön vuoksi (vaikutus -0,18 euroa/osake)
- Venäjän investointiohjelmaa nopeutettiin
- 70 % Power-divisioonan vuoden 2011 arvioidusta sähkön tukkumyynnistä suojattu 45 euroon megawattitunnilta ja 40 % vuoden 2012 tukkumyynnistä suojattu 44 euroon megawattitunnilta
- Fortumin hallitus esittää osingoksi 1,00 euroa osaketta kohti
| Tunnuslukuja | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 902 | 1 563 | 6 296 | 5 435 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 321 | 522 | 1 708 | 1 782 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | 541 | 570 | 1 833 | 1 888 |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 285 | 505 | 1 615 | 1 636 |
| Tulos/osake, euroa | 0,26 | 0,46 | 1,46 | 1,48 |
| Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa | 221 | 396 | 1 437 | 2 264 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 9,24 | 9,04 | ||
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa | 6 826 | 5 969 | ||
| Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta | 888 367 | 888 230 |
| Tunnuslukuja | 2010 | 2009 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 11,6 | 12,1 |
| Oman pääoman tuotto, % | 15,7 | 16,0 |
| Nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 3,0 | 2,6 |
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula tilinpäätöstiedotteesta:
“Olen tyytyväinen vuoden 2010 tulokseemme. Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue pystyivät kasvattamaan tulostaan edellisvuodesta. Electricity Salesin tulos laski ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana pääosin korkeiden tukkuhintojen seurauksena. Power-divisioonassa kustannukset nousivat, mikä johtui osittain tehonkorotus- ja modernisointiohjelmien jatkumisesta ydinvoimaosakkuusyhtiöissä Ruotsissa.
Sähkönkulutus kasvoi Pohjoismaissa ja Venäjällä vuonna 2010. Teollisuustuotanto Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla on kasvanut selvästi, ja Venäjän talouden elpyminen on jatkunut vakaana.
Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus eteni Venäjän hallituksen suunnitelmien mukaan. Sähkön tukkumarkkinat vapautuivat kokonaan tammikuussa 2011. Lisäksi Venäjän hallitus hyväksyi vuonna 2011 alkaville pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoille uudet säännöt, jotka koskevat investointivelvoitesopimuksia (CSA – "uusi kapasiteetti") ja investointivelvoitesopimuksiin kuulumattoman kapasiteetin huutokauppaa (CCS – "vanha kapasiteetti").
Fortum tarkisti Venäjän investointiohjelmansa aikataulua elpyvän sähkönkysynnän ja kapasiteettimarkkinoiden kehityksen johdosta. Investointiohjelma on nyt tarkoitus saattaa päätökseen vuotta aiemmin kuin alun perin arvioitiin, vuonna 2014. Russia-divisioonasta saatavan voiton arvioidaan kasvavan samaa tahtia kapasiteetin kasvun kanssa.
Fortumin päivitetty strategia julkaistiin syyskuussa. Strategian perustana on yhtiön vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä ydin- ja vesivoimatuotannossa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävässä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä asiantuntemus kilpailluilla energiamarkkinoilla toimimisesta. Tulevina vuosina Fortum aikoo edelleen hyödyntää vankkaa asemaansa pohjoismaisilla sähkö- ja lämpömarkkinoilla ja luoda samalla vakaata tuloskasvua Venäjällä.
Hiilidioksidipäästöttömien ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysynnän kasvu sekä lisääntyvä kulutus nopeasti kasvavilla, vapautuvilla energiamarkkinoilla erityisesti Euroopassa ja Aasiassa tarjoavat myös Fortumille kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.Euroopan integroituvat sähkömarkkinat ja Fortumin Venäjän liiketoimintojen suhteellisen painoarvon lisääntyminen pienentävät asteittain pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan roolia tärkeimpänä Fortumin tulokseen vaikuttavana tekijänä. Fortumin nykyisillä sähkön siirto- ja myyntiliiketoiminnoilla on jatkossakin keskeinen rooli pohjoismaisella markkinalla. Muilla alueilla Fortum näkee houkuttelevampia tulos- ja kasvunäkymiä sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Tavoitteenamme taloudellisten tunnuslukujen osalta on saavuttaa sijoitetun pääoman tuotoksi 12 %, oman pääoman tuotoksi 14 % ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhteeksi n. 3.
Haluan lopuksi esittää kiitokseni koko Fortumin henkilöstölle hyvin tehdystä työstä."
Taloudelliset tulokset
Loka–joulukuu
Konsernin liikevaihto oli 1 902 (1 563) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 321 (522) miljoonaa euroa. Fortumin sähköntuotantoa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisella kirjanpitokäytännöllä oli normaalia suurempi vaikutus vuoden 2010 viimeisen neljänneksen liikevoittoon.Korkeat sähkön termiinihinnat laskivat loppuvuodesta 2010 Fortumin liikevoittoa sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuen; vaikutus koko vuoden tulokseen oli -216 miljoonaa euroa. Kirjanpitokäytäntö ei kuitenkaan vaikuttanut vertailukelpoiseen liikevoittoon, joka oli yhteensä 541 (570) miljoonaa euroa. Kirjanpitokäytännöllä ei myöskään ollut vaikutusta Fortumin kassavirtaan.
Kyseisen IFRS:n kirjanpitokäytännön vaikutus Fortumin viimeisen vuosineljänneksen osakekohtaiseen tulokseen oli -0,18 euroa.
Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä -220 (-48) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 7 (8) miljoonaa euroa.
Liikevaihto divisioonittain
| milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Power | 752 | 663 | 2 702 | 2 531 |
| Heat | 598 | 458 | 1 770 | 1 399 |
| Distribution* | 287 | 227 | 963 | 800 |
| Electricity Sales* | 529 | 410 | 1 798 | 1 449 |
| Russia | 254 | 197 | 804 | 632 |
| Muut | 7 | 17 | 51 | 71 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -528 | -325 | -1 736 | -1 095 |
| Eliminoinnit | 3 | -84 | -56 | -352 |
| Yhteensä | 1 902 | 1 563 | 6 296 | 5 435 |
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain
| milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Power | 336 | 391 | 1 298 | 1 454 |
| Heat | 122 | 104 | 275 | 231 |
| Distribution* | 91 | 80 | 307 | 262 |
| Electricity Sales* | 3 | 11 | 11 | 22 |
| Russia | 17 | 8 | 8 | -20 |
| Muut | -28 | -24 | -66 | -61 |
| Yhteensä | 541 | 570 | 1 833 | 1 888 |
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Liikevoitto divisioonittain
| milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Power | 129 | 327 | 1 132 | 1 363 |
| Heat | 124 | 109 | 303 | 252 |
| Distribution* | 93 | 81 | 321 | 263 |
| Electricity Sales* | 40 | 37 | 46 | 29 |
| Russia | 16 | 8 | 53 | -20 |
| Muut | -81 | -40 | -147 | -105 |
| Yhteensä | 321 | 522 | 1 708 | 1 782 |
* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa
Tammi–joulukuu
Konsernin liikevaihto oli 6 296 (5 435) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli yhteensä 1 708 (1 782) miljoonaa euroa. Johdannaisten käypään arvoon arvostaminen loppuvuoden 2010 korkeilla sähkön termiinihinnoilla pienensi Fortumin liikevoittoa. Vaikutus koko vuoden 2010 tulokseen oli -216 miljoonaa euroa. Kirjanpitokäytäntö ei vaikuttanut Fortumin kassavirtaan tai vertailukelpoiseen liikevoittoon. Vertailukelpoinen liikevoitto oli yhteensä 1 833 (1 888) miljoonaa euroa.
Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat koko tilivuoden osalta -125 (-106) miljoonaa euroa. Kertaluonteisten erien osuus oli 93 (29) miljoonaa euroa. Ne muodostuivat Swedegasin ja Karlskoga Energi & Miljön osakkeiden myyntivoitoista Ruotsissa sekä Kurgan Generating Companyn, Federal Grid Companyn ja St. Petersburg Sales Companyn osakkeiden myyntivoitoista Venäjällä.
Ruotsin kruunu oli vuonna 2010 keskimäärin 10% vahvempi euroon nähden kuin vuonna 2009. Ruotsin kruunun vahvistumisella oli noin 103miljoonan euron positiivinen muuntovaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Muuntovaikutus tuntui ennen kaikkea Power-divisioonassa. Vahva Ruotsin kruunuvaikutti negatiivisesti kassavirtaan.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista oli 62(21) miljoonaa euroa. Parannus johtui ennen kaikkea Hafslund ASA:n osuuden myönteisestä kehityksestä.
Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 155(167) miljoonaan euroon alempien korkokulujen seurauksena. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos oli 12(-1) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 1 615 (1 636) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 261 (285) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 16,2(17,4).
Kauden tulos oli 1 354 (1 351) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,46 euroa (1,48). Sähköjohdannaisten kirjanpitokäytännöstä aiheutunut vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli -0,18 euroa.
Vähemmistöosuus oli 54 (39) miljoonaa euroa. Se liittyy pääosin Fortum Värme Holding AB:hen, josta Tukholman kaupunki omistaa 50 %.
Liiketoiminnan kassavirta oli yhteensä 1 437(2 264) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat valuuttakurssieroista realisoituneet voitot ja tappiot, jotka olivat vuonna 2010 yhteensä -535(298) miljoonaa euroa. Valuuttakurssieroista syntyneet voitot ja tappiot liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.
Fortumin taloudelliset tunnusluvut vuodelle 2010 olivat: sijoitetun pääoman tuotto 11,6% (12,1 %), oman pääoman tuotto 15,7% (16,0 %) ja nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde 3,0(2,6 vuoden 2009 lopussa). Nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 2,8.
Markkinatilanne
Pohjoismaat
Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 62,1 (36,6) euroa megawattitunnilta (MWh). Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa korkeammat: 66,5 (40,0) euroa/MWh Suomessa ja 66,6 (40,0) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan sekä Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero johtui pääasiassa edullisemmasta tuonnista Saksasta ja Hollannista, mikä auttoi pitämään hinnat alhaalla Etelä-Norjassa ja Tanskassa. Varsinkaan kylmällä säällä siirtokapasiteetti ei riitä Etelä-Norjasta ja Tanskasta Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan, sillä siirtoa rajoitetaan tasapainon ylläpitämiseksi Oslon alueella.
Vuonna 2010 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 53,0 (35,0) euroa/MWh. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa korkeammat: 56,6 (37,0) euroa/MWh Suomessa ja 56,8 (37,0) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan sekä Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero liittyi lähinnä ensimmäiseen ja viimeiseen vuosineljännekseen. Ensimmäisellä neljänneksellä korkeammat hinnat Ruotsissa ja Suomessa johtuivat ydinvoiman alhaisemmasta käyttöasteesta Ruotsissa sekä alhaisemmasta siirtokapasiteetista. Viimeisellä neljänneksellä alhainen vesitilanne Ruotsissa ja Norjassa sekä alentunut siirtokapasiteetti vaikuttivat hintoihin.
Vuoden 2010 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 7terawattituntia (TWh) pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät. Vuoden lopussa Pohjoismaiset vesivarastot olivat historiallisen alhaisella tasolla, 29 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät ja 20 TWh pienemmät kuin vuoden 2009 lopussa.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 111 (103) TWh eli noin 8 % edellisvuotta enemmän. Kasvu johtui pääasiassa lisääntyneestä sähkönkulutuksesta teollisuudessa ja tavallista kylmemmästä säästä. Vuonna 2010 Pohjoismaissa kulutettiin sähköä yhteensä noin 396 (378) TWh - noin 5 % enemmän kuin vuonna 2009. Kasvu johtui pääasiassa ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana vallinneesta kylmästä säästä sekä teollisuuden lisääntyneestä sähkönkulutuksesta.
Venäjä
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 277 (271) TWh, mikä on noin 2 % enemmän kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Vuonna 2010 Venäjällä kulutettiin sähköä noin 1 005 (964) TWh. Kasvu johtui pääasiassa Venäjän talouden elpymisestä ja teollisuustuotannon vilkastumisesta.
OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyvällä Tjumenin alueella sähkönkysyntä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Taantuma ei vaikuttanut sähkönkysyntään Tjumenin alueella edellisenä vuonna, eikä sähkönkysyntä siten myöskään muuttunut edellisvuodesta. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tšeljabinskin alueella sähkönkysyntä kasvoi viimeisellä neljänneksellä noin 4 % ja vuonna 2010 noin 9 % edellisvuodesta. Kasvu johtui pääasiassa teollisuuden sähkönkulutuksen elpymisestä.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla) 22 % yhteensä 886 (728) ruplaan/MWh vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.
Fortumin hiilidioksidipäästöt
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus ovat Fortumille tärkeitä.
Fortumin tavoite EU:ssa on alentaa sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattitunnilta (g/kWh) vuoteen 2020 mennessä. Viiden vuoden keskiarvo oli vuoden 2010 osalta tavoitetta alhaisempi, 69 g/kWh. Lämmöntuotannossa tavoitteeksi on asetettu päästöjen vähentäminen jokaisessa EU-maassa 10 %:lla vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n ulkopuolella Fortum on sitoutunut lisäämään energiatehokkuutta ja siten vähentämään tuotannon ominaispäästöjä.
Vuonna 2010 noin 66 % (69 %) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä.Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa 86 % (91 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt vuonna 2010 olivat 25,3 (22,0) miljoonaa tonnia (Mt), josta 9,7 (7,7) Mt oli Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaisia päästöjä.
| Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt) | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Kokonaispäästöt | 7,9 | 6,6 | 25,3 | 22,0 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 3,0 | 2,7 | 9,7 | 7,7 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | -- | -- | 5,6 | 5,5 |
| Päästöt Venäjällä | 4,4 | 3,9 | 14,6 | 13,8 |
| Fortumin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt (g/kWh) | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Kokonaispäästöt | 216 | 156 | 189 | 155 |
| Päästöt EU:ssa | 118 | 60 | 84 | 41 |
| Päästöt Venäjällä | 541 | 436 | 532 | 493 |
Divisioonakatsaukset
Power
Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.
| milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Liikevaihto | 752 | 663 | 2 702 | 2 531 |
| - sähkönmyynti | 715 | 639 | 2 580 | 2 413 |
| - muu myynti | 37 | 24 | 122 | 118 |
| Liikevoitto | 129 | 327 | 1 132 | 1 363 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 336 | 391 | 1 298 | 1 454 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 5 806 | 5 494 | ||
| Sidotun pääoman tuotto, % | 19,5 | 24,5 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 22,3 | 26,4 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 35 | 33 | 122 | 153 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 819 | 1 916 |
Divisioonan sähköntuotanto vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä oli 12,3 (11,1) TWh Pohjoismaissa. Siitä noin 90 % (96 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Vuonna 2010 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 46,3 (43,7) TWh, josta noin 93 % (97 %) oli hiilidioksipäästötöntä.
Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana divisioonan sähköntuotanto kasvoi Pohjoismaissa
11 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Ydinvoimatuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna Oskarshamn 3:n ja Forsmark 2:n käyttöongelmista ja Loviisa 2:n pitkästä, suunnitelman mukaisesta vuosihuollosta huolimatta. Lämpövoimatuotannon osuus kasvoi huomattavasti, mikä johtui korkeammista sähkön tukkuhinnoista sekä Meri-Porin voimalaitoksen palautumisesta Fortumin omaan käyttöön.
Vuonna 2010 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 2,6 TWh korkeampi kuin vuonna 2009. Erityisesti lämpövoimatuotanto lisääntyi pääasiassa korkeista sähkön tukkuhinnoista ja Meri-Porin vuokrasopimuksen päättymisestä johtuen. Myös ydinvoimatuotanto lisääntyi hieman.
Käytettävyys kahdeksassa Fortumin kymmenestä omistamasta tai osaomistamasta ydinvoimalaitosyksiköstä oli hyvä vuonna 2010. Forsmark 2 selviytyi modernisoituihin venttiileihin liittyvistä ongelmista korvaamalla ne toisenlaisella ratkaisulla: yksikkö on toiminut täydellä kapasiteetilla marraskuun alusta saakka. Oskarshamn 3:lla oli vaikeuksia uusitun turbiinin laakereiden kanssa, mikä aiheutti tuotantohäviöitä joulukuun loppuun asti. Tällä hetkellä yksikköä käytetään noin 1 050 megawatin (MW) teholla, mikä vastaa yksikön tehoa ennen tehonkorotusta. Käytettävyyden varmistamiseksi yksikköä aiotaan talvikuukausina käyttää tällä teholla, ja käyttöönottotestaus alkaa uudelleen 1.3.2011.Tämän jälkeen käyttöönottotestaus jatkuu suunnitelmien mukaiseen huoltoseisokkiin, 22.5.2011, saakka.
| Sähköntuotanto lähteittäin, TWh | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Vesivoima, Pohjoismaissa | 6,0 | 5,9 | 22,0 | 22,1 |
| Ydinvoima, Pohjoismaissa | 5,4 | 5,1 | 22,0 | 21,4 |
| Lämpövoima, Pohjoismaissa | 0,9 | 0,1 | 2,3 | 0,2 |
| Yhteensä Pohjoismaissa | 12,3 | 11,1 | 46,3 | 43,7 |
| Lämpövoima muissa maissa | 0,3 | 0,3 | 1,1 | 1,2 |
| Yhteensä | 12,6 | 11,4 | 47,4 | 44,9 |
| Myynti Pohjoismaissa, TWh | 13,7 | 12,4 | 51,5 | 48,8 |
| joista läpikulkueriä | 0,7 | 1,0 | 3,2 | 3,6 |
| Myyntihinta, EUR/MWh | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Sähkön myyntihinta Pohjoismaissa* | 51,4 | 51,5 | 49,7 | 49,8 |
* Power-divisioona Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.
Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 51,4 euroa/MWh, eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009.
Vuonna 2010 divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 49,7 euroa/MWh, eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009. Selkeästi korkeammat Nord Poolin spot-hinnat kompensoivat matalammat suojaushinnat lähes kokonaan. Kokonaistukkumyyntihinta pysyi vakaana lauhdetuotannon kysyntähuippujen aikana saavuttamien korkeampien hintojen vuoksi.
Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Sähköntuotantomuotojen erilainen jakautuminen sekä kustannusten kasvu ydinvoimaosakkuusyhtiöissä Ruotsissa laskivat tulosta.
Vuonna 2010 Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto laski. Ruotsin ydinvoimaosakkuusyhtiöissä jatkuneet tehonkorotukset ja modernisointihankkeet, lauhdetuotannon suhteellisen osuuden kasvaminen sekä ydinvoimaan liittyvien varausten kasvu ja Loviisa 3 -hankkeeseen liittyvät kulut kasvattivat kustannuksia vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna.
Fortum ja Venäjän valtion ydinvoimakonserni ROSATOM allekirjoittivat aiesopimuksen (Memorandum of Understanding) ydinvoimayhteistyöstä marraskuussa 2010. Lisäksi Fortum, ROSATOM ja Bulgarian valtion energiayhtiö NEK allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä Belenen ydinvoimalaitoksen kehittämisestä Bulgariassa. ROSATOMin ja NEKin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Fortum pyrkii osallistumaan ydinvoiman kehittämiseen Bulgariassa tarjoamalla ydinvoimateknologian ja turvallisuuden asiantuntijapalveluita Belenen hankkeeseen. Teknologiapalveluihin liittyen Fortum on varannut mahdollisuuden hankkia 1 %:n osakkuuden perustettavasta projektiyhtiöstä, josta tulee Beleneen rakennettavan ydinvoimalaitoksen ja sen aikanaan tuottaman sähkön omistaja.
Fortum päätti lakkauttaa Meri-Porin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiprojektin, jota se on kehittänyt yhdessä Teollisuuden Voiman (TVO) kanssa yhtiöiden yhteisesti omistamassa Meri-Porin voimalaitoksessa. Aiemmin myös TVO päätti vetäytyä projektista.
Fortum valmistelee osallistumista Ranskan vesivoimakonsessioiden eli käyttöoikeussopimusten tarjouskilpailuihin, joiden odotetaan käynnistyvän virallisesti vuonna 2011. Euroopan unionin linjausten mukaisesti Ranska uusii vesivoimakonsessiot maassa avoimen tarjouskilpailun kautta. Ranskan hallitus aloittaa kymmenen konsession ensimmäisen osuuden tarjousprosessin vuosina 2011–2015. Konsessiot vastaavat kaikkiaan 5 300 MW:n kapasiteettia.
Vuoden 2010 lopussa Power-divisioonan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 9 728 (9 709) MW, josta Pohjoismaissa sijaitsi 9 588 (9 569) MW. Vesivoimantuotannon kapasiteetti Pohjoismaissa oli 4 684 (4 666) MW, ydinvoimatuotannon kapasiteetti 3 217 (3 212) MW ja lauhdekapasiteetti 1 687 (1 691) MW.
Heat
Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.
| milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Liikevaihto | 598 | 458 | 1 770 | 1 399 |
| - lämmönmyynti | 428 | 341 | 1 269 | 1 055 |
| - sähkönmyynti | 129 | 84 | 368 | 224 |
| - muu myynti | 41 | 33 | 133 | 120 |
| Liikevoitto | 124 | 109 | 303 | 252 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 122 | 104 | 275 | 231 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 4 182 | 3 787 | ||
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,4 | 7,9 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 7,7 | 7,3 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 117 | 101 | 305 | 359 |
| Henkilöstön lukumäärä | 2 394 | 2 552 |
Lämmönmyynti vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana oli yhteensä 8,8 (7,8) TWh ja se tuotettiin pääasiassa Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli yhteensä 2,2(1,6) TWh. Kasvu johtui pääasiassa uudesta CHP-kapasiteetista ja kylmästä säästä.
Vuonna 2010 lämmönmyynti oli 26,1 (22,9) TWh, ja se tuotettiin pääasiassa Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli yhteensä6,5(4,4) TWh. Kasvaneet volyymit johtuivat talvikauden kylmästä säästä, lisääntyneestä teollisuusmyynnistä ja uudesta CHP-kapasiteetista Suomessa ja Virossa.
Divisioonan vuoden viimeisen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto parani edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna ja oli yhteensä 122 (104) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa sähkön tukkuhinnan ja tuotantovolyymien kohoamisesta sekä Ruotsin kruunun vahvistumisesta.
Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2010 oli 275 (231) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa tuotantovolyymien jasähkön tukkuhinnan kohoamisesta. Polttoainekulut olivat edellistä vuotta suuremmat. Ruotsissa kruunun vahvistuminen tasoitti talvikauden huippukuormituksen negatiivista vaikutusta tuotantokustannuksiin.
Vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana kaupallinen käyttö aloitettiin kahdessa uudessa CHP-laitoksessa: Puolan Częstochowassa ja Viron Pärnussa. Fortum aloitti myös työt uuden jätettä hyödyntävän CHP-laitoksen rakentamiseksi Liettuan Klaipedassa sekä uuden niin ikään jätettä polttoaineenaan käyttävän CHP-laitoksen rakentamiseksi Bristaan Tukholman lähelle. Saman neljänneksen aikana Heat allekirjoitti sopimuksen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön ostamisesta Puolassa. Yhtiöt myytiin osana maan sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä. Lisäksi allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan Fortum myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintonsa Macquarien hallinnoimille rahastoille. Vuoden aikana divisioona myi noin 30 pienempää lämmöntuotantolaitosta. Uudelleenorganisoinnit tukevat Fortumin päivitettyä strategiaa, jossa CHP-tuotannolla on keskeinen rooli.
Ruotsin kilpailuviranomainen (Konkurrensverket, KKV) ilmoitti marraskuussa 2010 luopuvansa Fortumin markkina-asemaa ja kaukolämmön hinnoittelua Tukholman alueella koskevasta tutkinnasta. Tutkinnan päätteeksi viranomainen totesi, että kaukolämmön hinnat Tukholman alueella ovat reaalisesti laskeneet 1,5 % vuosina 2005–2010.
Suomessa lämmöntuotannon polttoaineverotus sekä sähkövero kiristyivät huomattavasti tammikuun alusta 2011. Veronkiristykset tulevat heijastumaan vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin.
| Lämmönmyynti maittain, TWh | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Suomi | 3,1 | 2,7 | 9,6 | 8,0 |
| Ruotsi | 3,7 | 3,2 | 10,9 | 9,8 |
| Puola | 1,4 | 1,4 | 4,0 | 3,7 |
| Muut maat | 0,6 | 0,5 | 1,6 | 1,4 |
| Yhteensä | 8,8 | 7,8 | 26,1 | 22,9 |
| Sähkönmyynti, TWh | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Yhteensä | 2,2 | 1,6 | 6,5 | 4,4 |
Vuoden 2010 lopussa Heat-divisioonan sähköntuotantokapasiteetti oli 1 600 (1 446) MW, josta 1 478 (1 412) MW sijaitsi Pohjoismaissa. Heat-divisioonan lämmöntuotantokapasiteetti oli 10 448 (10 284) MW, josta 8 488 (8 414) MW sijaitsi Pohjoismaissa.
Electricity Solutions and Distribution
Divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä sekä sähkönsiirrosta, ja se koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.
Distribution
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.
| Milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Myynti | 287 | 227 | 963 | 800 |
| - jakeluverkot | 240 | 192 | 820 | 685 |
| - alueverkot | 24 | 21 | 92 | 75 |
| - muu myynti | 23 | 14 | 51 | 40 |
| Liikevoitto | 93 | 81 | 321 | 263 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 91 | 80 | 307 | 262 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 683 | 3 299 | ||
| Sidotun pääoman tuotto, % | 9,7 | 8,7 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 9,3 | 8,6 | ||
| Bruttoinvestoinnit | 86 | 63 | 213 | 193 |
| Henkilöstö | 962 | 1 088 |
Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 8,3(7,5) TWh ja 4,7 (4,4) TWh.
Vuonna 2010 alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 14,8(13,6) TWh Ruotsissa ja 2,8(2,8) TWh Suomessa.
Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli viimeisellä neljänneksellä 91miljoonaa euroa eli 11miljoonaa euroa parempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Pääsyynä kasvuun oli kylmän sään takia lisääntynyt myynti. Tätä tasoitti osittain korkeammat muuttuvat kustannukset sekä ylläpito- ja korjauskulut. Vahvistunut Ruotsin kruunu kasvatti vertailukelpoista liikevoittoa noin 5miljoonalla eurolla viimeisellä neljänneksellä.
Vuonna 2010 liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 307(262) miljoonaa euroa. Siihen vaikutti eniten kasvanut myynti, jota kuitenkin tasoitti korkeammat muuttuvat kustannukset sekä ylläpito- ja korjauskustannukset. Lisäksi vahvistunut Ruotsin kruunu kasvatti vertailukelpoista liikevoittoa noin 20miljoonalla eurolla.
Suomessa sähköverkkoasiakkaiden automaattisen mittarinluennan pilottivaihe käynnistyi lokakuussa 2010. Automaattisesta mittarinluennasta on asiakkaille useita etuja, kuten aiempaa paremmat mahdollisuudet sähkönkulutuksen hallintaan ja ymmärtämiseen. Suomen uusi sähkönmittausvaatimuksia koskeva lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2014.
Ruotsin uusi sähkönsiirtohintojen sääntelymalli astuu voimaan vuonna 2012. Uutta mallia työstetään edelleen, ja sen parametreja määritellään parhaillaan. Suomessa on aloitettu kolmannen valvontajakson (2012–2015) valmistelu. Lopullisia päätöksiä Suomen sääntelymallista odotetaan sääntelyviranomaiselta marraskuussa 2011.
Distribution tehostaa toimintaansa kehittämällä automaatiota ja keskittymällä ydinliiketoimintaansa. Tämän vuoksi osa kenttätoiminnoista ulkoistettiin viimeisen vuosineljänneksen aikana.
| Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Ruotsi | 4,5 | 3,9 | 15,2 | 14,0 |
| Suomi | 3,0 | 2,8 | 10,0 | 9,4 |
| Norja | 0,7 | 0,7 | 2,5 | 2,3 |
| Viro | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 8,3 | 7,5 | 27,9 | 25,9 |
| Sähkönjakeluasiakkaiden lukumäärä alueittain, tuhatta | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
| Ruotsi | 893 | 882 |
| Suomi | 620 | 611 |
| Muut maat | 124 | 123 |
| Yhteensä | 1 637 | 1 616 |
Electricity Sales
Electricity Sales -liiketoiminta-alue vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Electricity Sales ostaa sähkönsä pohjoismaisesta sähköpörssistä.
| Milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Myynti | 529 | 410 | 1 798 | 1 449 |
| - sähkönmyynti | 524 | 400 | 1 778 | 1 417 |
| - muu myynti | 5 | 10 | 20 | 32 |
| Liikevoitto | 40 | 37 | 46 | 29 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 3 | 11 | 11 | 22 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 210 | 125 | ||
| Sidotun pääoman tuotto, % | 38,4 | 28,9 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 9,3 | 18,6 | ||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 0 | 0 | 0 | 1 |
| Henkilöstö | 525 | 611 |
Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti oli yhteensä 8,1 (8,3) TWh. Vuonna 2010 sähkönmyynti oli yhteensä 29,8 (30,0) TWh. Kannattamattoman yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyt käynnistyivät helmikuussa 2010 ja vaikuttavat Electricity Sales -liiketoiminta-alueen myyntivolyymeihin vuoden 2010 viimeisestä neljänneksestä eteenpäin.
Electricity Salesin vertailukelpoinen liikevoitto laski viimeisellä neljänneksellä ja oli yhteensä 3 (11) miljoonaa euroa. Viimeisen neljänneksen normaalia kylmemmät sääolosuhteet ja alhainen vesitilanne nostivat tukkumarkkinoiden spot-hintoja merkittävästi, mikä oli pääsyy pienentyneisiin myyntikatteisiin. Ensimmäisen vuosineljänneksen hintapiikkien ohella tämä alensi koko vuoden 2010 vertailukelpoista liikevoittoa, joka oli yhteensä 11 (22) miljoonaa euroa.
Russia
Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Se sisältää OAO Fortumin ja Fortumin hieman yli 25 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä.TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
| Milj. euroa | IV/10 | IV/09 | 2010 | 2009 |
| Myynti | 254 | 197 | 804 | 632 |
| - sähkönmyynti | 150 | 109 | 505 | 390 |
| - lämmönmyynti | 98 | 76 | 287 | 219 |
| - muu myynti | 6 | 12 | 12 | 23 |
| EBITDA | 39 | 28 | 139 | 55 |
| Liikevoitto | 16 | 8 | 53 | -20 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 17 | 8 | 8 | -20 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 2 817 | 2 260 | ||
| Sidotun pääoman tuotto, % | 2,4 | 0,0 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 0,7 | 0,0 | ||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 257 | 98 | 599 | 218 |
| Henkilöstö | 4 294 | 4 855 |
OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.
Russia-divisioonan sähkönmyynti vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä oli 4,9 (5,3) TWh. Samana aikana lämmönmyynti oli yhteensä 9,0 (8,9) TWh. Koko vuoden 2010 sähkönmyynti oli 18,7 TWh (19,5 TWh) ja lämmönmyynti 26,8 TWh (25,6 TWh).
Vuonna 2010 OAO Fortum myi 61 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkönhinnalla.
| OAO Fortumin keskeiset sähkön, kapasiteetin ja kaasun hinnat | IV/10 | IV/09 | Muutos | 2010 | 2009 | Muutos |
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh | 817 | 693 | 124 | 835 | 633 | 202 |
| OAO Fortumin keskimääräinen säännelty sähkön hinta, RUB/MWh | 613 | 536 | 77 | 614 | 533 | 81 |
| Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 167 | 186 | -19 | 169 | 187 | -18 |
| Keskimääräinen kaasun säännelty hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 | 2 221 | 1 937 | 284 | 2 221 | 1 781 | 440 |
Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 17(8) miljoonaa euroa vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.Kasvu johtui lähinnä korkeammista sähkön tukkumarkkinahinnoista ja OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelmasta.
Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2010 oli8(-20) miljoonaa euroa. Kasvu johtui lähinnä korkeammista sähkön tukkumarkkinahinnoista ja OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelmasta, joka eteni hyvin.
OAO Fortumin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee. Tammikuun 2010 alusta lähtien 60 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Osuus nousi 80%:iin heinäkuun 2010 alussa. Sähkön tukkumarkkinat ovat vapautuneet kokonaan vuoden 2011 alusta.
Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA - ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS - ”vanha kapasiteetti”). Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa.
OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uuden kapasiteetin kapasiteettitulot ovat noin 3-4 kertaa korkeampia kuin vanhalle kapasiteetille keskimäärin. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) keskihinta tullee olemaan noin 165 000 ruplaa/MW/kuukausi OAO Fortumille.
Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta. Viimeiset uudet yksiköt on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014. Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011 eteenpäin.
Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1 -voimalaitoksella Länsi-Siperian Tjumenissa. Yksikkö on ensimmäinen Fortumin laajan investointiohjelman uusista yksiköistä Venäjällä. Ensimmäisen yksikön odotetaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2011 alkupuoliskolla ja seuraavien kahden yksikön vuoden 2011 keskivaiheilla.
OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.
Vuoden 2010 lopussa Russia-divisioonan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 2 785 (2 785) MW. Vuoden lopussa divisioonan lämmöntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 13 796 (13 796) MW.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit
Vuonna 2010 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1 249 (929) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 1 222 (862) miljoonaa euroa.
Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Sähkökapasiteetti MW | Lämpö-- kapasiteetti, MW | Toimitus alkaa* | |
| Heat | ||||
| Klaipeda, Liettua | Jäte (CHP) | 20 | 60 | 2012 |
| Power | ||||
| Vesivoimalaitosten perusparannus | Vesivoima | 10-20 | 2011 | |
| Russia | ||||
| Tyumen 1 | Kaasu (CCGT) | 231 | 2011 alkupuoliskolla | |
| Tobolsk | Kaasu (STPP) | 200 | 2011 keskivaiheilla | |
| Tšeljabinsk 3 | Kaasu (CCGT) | 226 | 2011 keskivaiheilla | |
| Njagan 1 | Kaasu (CCGT) | 418 | 2012 | |
| Njagan 2 | Kaasu (CCGT) | 418 | 2012 |
*Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltää esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.
Power
Fortum ilmoitti elokuussa 2010 hankkivansa 40 %:n osuuden Blaikenin tuulivoimahankkeesta Ruotsissa. Ruotsalainen energiayhtiö Skellefteå Kraft omistaa loput 60 %:a osakkeista. Fortumin ja Skellefteå Kraftin yhteisyritys, Blaiken Vind AB, suunnittelee tuulipuiston rakentamista Blaikenin alueelle Pohjois-Ruotsiin. Tuulipuiston 100 tuulivoimalan kokonaisteho on 250 MW, ja sen arvioitu vuosituotanto on 600–720 gigawattituntia (GWh). Suunnitelman mukaan tuulipuisto rakennetaan vaiheittain. Rakennustyö alkaa vuonna 2011, ja puiston odotetaan valmistuvan vuonna 2015. Fortumin osuus hankkeen kokonaisinvestoinnista on enintään 160 miljoonaa euroa.
Suomen hallitus antoi kielteisen periaatepäätöksen Fortumin hakemukselle uuden ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, rakentamisesta. Fortum on myös noin 25 %:n osuudella vähemmistöosakas Teollisuuden Voimassa eli TVO:ssa, jonka periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon hallitus hyväksyi ja eduskunta ratifioi. Fortum on mukana hankkeen kehitystyössä.
Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. Olkiluoto 3:n TVO:lle toimittava AREVA-Siemens raportoi, että suurin osa töistä saataisiin päätökseen vuonna 2012. Toimittaja antoi ymmärtää, että laitoksen käyttöönotto kestää kahdeksan kuukautta, mikä tarkoittaa että laitoksen säännöllinen käyttö alkaa vuoden 2013 toisella puoliskolla.
Syyskuussa 2010 Fortum myi osuutensa tuulivoiman tuotantoyhtiö Hyötytuuli Oy:stä.
Heat
Tammikuussa 2010 Fortum osti Nokialla sijaitsevan CHP-laitoksen. Voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on noin 85 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 70 MW.
Helmikuussa 2010 Fortum päätti investoida uuteen jätettä hyödyntävään CHP-laitokseen Liettuan Klaipedassa. Investoinnin arvo on noin 140 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen suunnitellaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2012 loppuun mennessä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä biomassaa. Laitoksen suunniteltu lämmöntuotantokapasiteetti on noin 60 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20 MW.
Fortumin omistamien ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiö Swedegas AB:n osakkeiden myynti saatettiin päätökseen helmikuussa. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
Syyskuussa 2010 Fortum vihki käyttöön uuden CHP-laitoksen Częstochowan kaupungissa Puolassa.Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi viimeisellä neljänneksellä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan biomassaa (noin 25 %) ja hiiltä. Investoinnin arvo oli noin 135 miljoonaa euroa. Częstochowan uuden CHP-laitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 120 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 64 MW.
Myös Fortumin uusi biopolttoainetta käyttävä CHP-voimalaitos Viron Pärnussa liitettiin verkkoon syyskuussa 2010. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Investoinnin arvo oli noin 80 miljoonaa euroa. Biomassaa ja turvetta polttoaineenaan käyttävän voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 24 MW.
Lokakuussa Fortum alkoi rakentaa uutta jätteenpolttoyksikköä Bristan CHP-laitoksellaan Ruotsissa; yksikkö tulee olemaan osa Tukholman alueen kaukolämpöjärjestelmää. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa, ja uuden tuotantoyksikön odotetaan valmistuvan vuonna 2013. Laitoksen suunniteltu lämmöntuotantokapasiteetti on noin 60 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20 MW. Osakkaana laitoksessa on Sollentunan kunnallinen energiayhtiö Sollentuna Energi.
Marraskuussa Fortum allekirjoitti sopimuksen kahden sähkö- ja lämpöyhtiön ostamisesta Puolan valtiolta. Yhtiöt myytiin osana sähkö- ja lämpösektorin yksityistämistä Puolassa. Yrityskauppa kasvattaa merkittävästi Fortumin sähköntuotantokapasiteettia Puolassa. Investointi on suuruudeltaan noin 21 miljoonaa euroa. Yrityskauppa saatettiin päätökseen vuoden lopun jälkeen, 3.1.2011.
Fortum ja Macquarien hallinnoimat rahastot allekirjoittivat joulukuussa sopimuksen, jonka mukaan Fortum myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintansa ja lämmöntuotantolaitoksensa Macquarielle. Kauppahinta on noin 200 miljoonaa euroa. Fortum odottaa saattavansa myynnin päätökseen vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Joulukuussa Fortum, Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit sekä Turku Energia allekirjoittivat aiesopimuksen Turun seudun energiantuotannon keskittämisestä yhteen yhteisomistuksessa olevaan tuotantoyhtiöön, Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:hyn (TSME). Fortum tarjoaa energiantuotantopalveluja TSME:lle. Tuotettu kaukolämpö myydään Turku Energialle, höyry Fortumille ja sähkö TSME:n osakkaille. Fortum omistaa 50,5 % TSME:stä.
Fortum on lisäksi myynyt noin 30 pientä lämpövoimalaitosta vuoden 2010 aikana: myynneillä on vähäinen vaikutus tulokseen.
Investoinnit ja myynnit o tukevat Fortumin päivitettyä strategiaa, jossa CHP-tuotannolla on keskeinen rooli.
Distribution
Helmikuun alussa 2010 Fortum myi 49 %:n osuutensa Karlskoga Energi & Miljössä Ruotsissa Karlskogan kunnalle noin 42 miljoonalla eurolla. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
Russia
Joulukuussa 2010 vihittiin käyttöön uusi yksikkö Fortumin Tyumen CHP-1 –voimalaitoksella Länsi-Siperian Tjumenissa. Uusi yksikkö on ensimmäinen Fortumin laajan investointiohjelman seitsemästä yksiköstä Venäjällä; sen kaupallisen käytön arvioidaan alkavan vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla.
Fortum myi osakkeensa Federal Grid Companyssa (Fortumin omistusosuus oli 0,119 %) ja Kurgan Generating Companyssa (49 % äänioikeuksista) Venäjällä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntivoitot sisältyivät ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
Fortum myi noin 31 %:n omistusosuutensa Saint-Petersburg Sale Company (JSC SSC) -osakeyhtiöstä venäläiselle INTER RAO UES -yhtiölle. Myyntivoitto sisältyy divisioonan kolmannen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.
Muut
Norjalainen sähkö- ja lämpöyhtiö Hafslund ASA, josta Fortum omistaa 34,1%, ilmoitti joulukuussa 2010 myyneensä täysin omistamansa tytäryhtiön Hafslund Fibernett AS:n koko osakekannan 1 477miljoonalla Norjan kruunulla (noin 188milj. eurolla). Hafslund kirjaa kaupasta 900miljoonan Norjan kruunun myyntivoiton (noin 114milj. euroa). Fortum kirjaa noin 40miljoonan euron myyntivoiton, eli noin 0,04euroa osaketta kohti. Voitto kirjataan vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen tulokseen osuutena osakkuusyhtiön tuloksesta.
Rahoitus
Nettovelka kasvoi viimeisen neljänneksen aikana 218miljoonalla eurolla 6 826miljoonaan euroon (5 969miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Nettovelkaa kasvattivat vuoden aikana pääasiassa vahvempi Ruotsin kruunu ja konsernin kruunuvelkojen muuntovaikutus.
Likvidit varat vähenivät 424miljoonalla eurolla 980miljoonasta eurosta 556miljoonaan euroon (890miljoonaa vuoden 2009 lopussa). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 348miljoonaa euroa (632 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 155(167) miljoonaa euroa. Kulujen pieneneminen johtui pääasiassa korkojen alenemisesta vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksia 12(-1) miljoonaa euroa.
Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde vuonna 2010 oli 3,0(2,6 vuoden 2009 lopussa).
Moody'sin ja Standard & Poor’sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A (vakaat näkymät).
Osakkeet ja osakepääoma
Vuonna 2010 Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli yhteensä 493,4 (580,9) miljoonaa osaketta, arvoltaan 9 399 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden 2010 viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 20 015 miljoonaa euroa. Vuoden korkein noteeraus Fortum Oyj:n osakkeille NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli 22,69 euroa ja alin 17,18 euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli 19,05 euroa. Vuoden 2010 viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 22,53(18,97) euroa.
NASDAQ OMX Helsinki-pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla (esimerkiksi Chi-X Europessa, BATS:issä ja Turquoisessa). Vuonna 2010 Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla oli yhteensä 199,4 miljoonaa osaketta, mikä on noin 29 % vaihdettujen osakkeiden kokonaismäärästä.
Vuoden 2010 lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan.
Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,8% vuoden 2010 lopussa. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli30,2%.
Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.
Konsernin henkilöstö
Vuoden 2010 lopussa henkilöstömäärä oli 10 585(11 613 vuoden 2009 lopussa).
Tutkimus ja kehitys
Kestävät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa, ja Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta tekee ympäristömyönteisistä energiaratkaisuista mahdollisia.
Ydinvoiman tutkimus ja kehitys on suurin ja arvokkain osa Fortumin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Vuoden 2010 tärkeitä saavutuksia olivat muun muassa ydinpolttoaineen korkeampi palama ja reaktorin paineastian lisensiointi Loviisan voimalaitoksella.
Muita tärkeitä tutkimus- ja kehitystyön teemoja vuonna 2010 olivat CHP:n kehittäminen, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) sekä kestävät kaupungit. Fortum jatkoi pyrolyysitekniikan kehitystyötä yhteistyössä Metson, UPM:n sekä VTT:n kanssa. Pyrolyysissä syntyvällä bioöljyllä voidaan korvata raskasta polttoöljyä ja vähentää näin merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi Värtanin voimalaitoksella Tukholmassa tehtiin uusia polttoainekokeiluja, joissa käytettiin murskattuja oliivinkiviä polttoaineena.
Fortum on useiden vuosien ajan tehnyt merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä, jossa selvitetään suurille kivihiili- ja maakaasukombilauhdelaitoksille soveltuvia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita. Nämä teknologiat liittyvät varastointiratkaisuihin, jotka parantavat öljynsaantoa öljylähteistä. Vuonna 2010 tutkimuksen painopiste muutettiin suuriin CHP-laitoksiin soveltuviin menetelmiin.
Vuoden aikana Fortum kehitti aktiivisesti useissa projekteissa kestävään kaupunkiasumiseen liittyviä ratkaisuja. Fortum, ABB ja Kungliga Tekniska Högskolansaivat Ruotsin energiaviranomaiselta ja Vinnovalta rahoituksen (13,4 miljoonaa kruunua) esiselvitykseen, jonka tarkoituksena on suunnitella sekä asentaa älykäs ja joustava sähköverkko suuressa mittakaavassa Norra Djurgårdsstadenin asuinalueelle Tukholmaan.
Syyskuussa 2010 Fortum ja Aalto-yliopisto sopivat laaja-alaisesta tutkimusyhteistyöstä.
Vuonna 2010 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat yhteensä 30 miljoonaa euroa (2009: 30 miljoonaa). Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2010 olivat 0,5 % liikevaihdosta (2009: 0,5) ja 0,8 % kaikista kuluista (2009: 0,9).
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tammikuussa 2011 Fortum, Suomen valtio ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat alustavasti, että Fortum myy 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Valtio ostaa noin 81 % ja Ilmarinen noin 19 % Fortumin osakkeista. Kaupan loppuun saattaminen vaatii vielä lopullisen myyntisopimuksen sekä tarvittavat hyväksynnät osapuolten päätöksentekoelimissä. Se on myös ehdollinen Kilpailuviraston hyväksynnälle.
Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa. Fortum ennakoi kirjaavansa osakemyynnistä noin 200 miljoonan euron myyntivoiton, eli noin 0,22 euroa osaketta kohden, kun järjestely on toteutunut. Fortum arvioi saattavansa kaupan päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskon aikana. Myyntivoitto käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Fortum myy omistuksensa Fingridissä EU:n kolmannen energiamarkkinapaketin yhtenä seurauksena. Syyskuun alussa 2009 voimaan saatettu paketti edellyttää sähkön korkeajännitesiirron ja tuotannon eriyttämistä, ja sen mukaan Fortumin tulee myydä omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingridissä viimeistään vuoden 2012 alussa.
Näkymät
Avaintekijät ja riskit
Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.
Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä vuodelta 2009.
Pohjoismaiset markkinat
Fortum odottaa tällä hetkellä pohjoismaisen sähkönkysynnän palautuvan vuoden 2008 tasolle vuoteen 2012–2014 mennessä. Sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Lämpötilakorjattu energian kulutus Pohjoismaissa on edelleen noin 4% (16 TWh) alhaisempi kuin vuonna 2008.
Tammikuun lopussa 2011 sähkön termiinihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2011 oli noin 55euroa/MWh. Sähkön termiinihinta vuodelle 2012 oli noin 47euroa/MWh ja vuodelle 2013 noin 45euroa/MWh. Hiilen (ICE Rotterdam) termiinihinta loppuvuodelle 2011 puolestaan oli noin 116Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta loppuvuodelle 2011 noin 15euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Tammikuun lopussa 2011 Pohjoismaiden vesivarastot olivat historiallisen alhaisella tasolla: noin 29TWh keskimääräistä pienemmät sekä 20TWh alle vuoden 2010 vastaavan tason.
Venäjä
Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee. Sähkön tukkumarkkinat ovat vapautuneet täysin vuoden 2011 alussa.
Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (CSA – ”uusi kapasiteetti”) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan. Takuuhinnat on määritelty riittävän investointituoton varmistamiseksi. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla (CCS – ”vanha kapasiteetti”). Joulukuussa 2010 pidettiin ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden huutokauppa.
OAO Fortumin uusi kapasiteetti (CSA) tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uuden kapasiteetin kapasiteettitulot ovat noin 3-4 kertaa korkeampia kuin vanhalle kapasiteetille keskimäärin. Investointivelvoitesopimukseen kuulumattoman vanhan kapasiteetin (CCS) keskihinta tullee olemaan noin 165 000 ruplaa/MW/kuukausi OAO Fortumille.
Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta ja suunnittelee ottavansa viimeiset uudet yksiköt käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Investointiohjelman loppuosan arvo joulukuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,5 miljardia euroa tammikuusta 2011 eteenpäin.Ensimmäisen uuden yksikön odotetaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2011 alkupuoliskolla ja seuraavien kahden yksikön vuoden 2011 keskivaiheilla.
Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 15% vuoden alusta vuoden 2010 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2011 loppuun. Säännelty sähkön hinta on sidottu kaasun hinnan indeksiin ja inflaatioon vuosittain.
Tehostamisvaikutusten odotetaan olevan noin 100miljoonaa euroa vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2008, jolloin yhtiö hankittiin.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit
Fortumin vuoden 2010 käyttöomaisuusinvestoinnit jäivät jonkin verran alhaisemmalle tasolle kuin aiemmin on ilmoitettu, noin 1,2miljardiin euroon. Tällä hetkellä Fortum arvioi käyttöomaisuusinvestoinneikseen vuosina 2011 ja 2012 noin 1,6 -1,8miljardia euroa, mikä ei sisällä mahdollisia yritysostoja. Fortumin käyttöomaisuusinvestointien vuositasoksi 2013-2014 on arvioitu yhteensä 1,1-1,4miljardia euroa. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2011-2012 on OAO Fortumin investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen.
Vuonna 2010 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan yhtiö myy Tukholman alueen ulkopuolella sijaitsevat kaukolämpöliiketoimintansa ja lämmöntuotantolaitoksensa. Kauppahinta on noin 200 miljoonaa euroa. Kauppa arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Lisäksi Fortum sopi alustavasti myyvänsä 25 %:n omistusosuutensa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä. Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa. Fortum arvioi saattavansa kaupan päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskon aikana.
Verotus
Ruotsin hallitus on päättänyt korottaa vesivoiman kiinteistöveroja vuoden 2011 alusta lähtien. Fortum arvioi veronkorotuksesta aiheutuvien lisäkulujen olevan noin 15miljoonaa euroa.
Suomessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden sekä sähkön verotusta kiristettiin huomattavasti 1.1.2011 alkaen. Veronkorotukset heijastuvat vastaavasti lämmön ja sähkön vähittäishintoihin. Windfall-vero poistettiin hallituksen esityslistalta Suomessa.
Veroasteen arvioidaan vuonna 2011 olevan 19-21%.
Suojaus
Joulukuun 2010 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 70% noin 45euroon/MWh kalenterivuodeksi 2011. Kalenterivuodeksi 2012 arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 40% noin 44euroon/MWh.
Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla. Näistä useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja.
Kannattavuus
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Fortumin Power-divisioonan toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan toteutuneessa sähköntukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.
Fortumin tulos oli vakaa. Yhtiöllä on joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne. Fortumin taloudellinen asema ja maksuvalmius ovat vahvoja.
Osingonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 4 191 864 236,08 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2010 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 1.2.2011 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa.
Espoo, 1.2.2011
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puh. +358 10 452 4112
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puh.+358 10 452 4519
Fortumin sijoittajasuhteet; Sophie Jolly, +358 10 453 2552 ja Rauno Tiihonen, +358 10 453 6150 / investors [ät] fortum [piste] com (investors[at]fortum[dot]com)
Hallitus on 1.2.2010 hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2010 ja tilintarkastajat ovat antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2010. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.
Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2011, ja vuoden 2011 mahdolliset osinkoihin liittyvät päivämäärät ovat seuraavat:– Osingon irtoamispäivä 1.4.2011 – Osingonmaksun täsmäytyspäivä 5.4.2011– Osingonmaksupäivä 12.4.2011 Fortumin vuosikertomus tilikaudelta 2010 julkaistaan viimeistään viikolla 10. Tulostiedotus vuonna 2011:
– Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 28.4.2011 noin klo 9.00.
– Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2011 noin klo 9.00.
– Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 20.10.2011 noin klo 9.00.
Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.fi
Taulukot ovat liitteenä.
Tilinpäätökseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.