Fortumin Anne Brunila Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa:
Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen tiekartan
"Syksyn aikana kiihtynyttä ydinvoima- ja energiakeskustelua on monesti leimannut
tarkoitushakuisuus," sanoi Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen
johtaja Anne Brunila tänään Energiakolmion Sähkömarkkinat 2009 -seminaarissa.
Hän peräänkuulutti pitkäjänteisen tiekartan määrittelyä energia-alalle, jotta
keskustelua voitaisiin käydä ja lopulta myös päätöksiä tehdä mahdollisimman
realistisilla perusteilla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun energiapolitiikka
on ennakoivaa ja luo edellytykset markkinaehtoiselle kehitykselle. Erilaisiin
kansallisiin tukimuotoihin nojaava energiamarkkinoiden kehittäminen ei ole
kestävällä pohjalla.
Päätökset tehdään tuleviksi vuosikymmeniksi - Suomi ei ole suljettu
sähkömarkkina
Energia-alalla tänään tehtävät päätökset vaikuttavat useiden vuosikymmenten
ajan. Siksi katseet on suunnattava pidemmälle kuin vuoteen 2020, joka
tämänhetkisessä keskustelussa on virstanpylväs. Seuraavan kymmenen vuoden sijaan
energia-alan tiekartan tulisi ulottua 2030-luvulle, jolloin merkittävä osa
kotimaista sähköntuotantokapasiteettia tulee käyttöikänsä päähän ja
pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat muuttuneet pohjoiseurooppalaisiksi.
Markkinoilla sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan sekä sähkömarkkinoiden
toimivuuden perusteella. Pohjoismaisilla ja eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla
tapahtuu seuraavilla vuosikymmenillä merkittäviä muutoksia, joilla on vaikutusta
myös sähkön hintaan ja toimitusvarmuuteen. Tärkeimpiä näistä ovat
eurooppalaisten sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle, uusi kapasiteetti ja
lisääntyvät siirtoyhteydet markkinoiden sisällä ja niiden välillä.
Eri tuotantomuotojen kilpailukyky analysoitava realistisesti
Julkisessa keskustelussa lupaa rakentaa uusi ydinvoimalaitosyksikkö on verrattu
lupaan painaa rahaa. Vertaus perustuu oletukseen, että sähkön markkinahinta
nousee oleellisesti vuoteen 2020 mennessä samalla kun arviot ydinvoiman
tuotantokustannusten tasosta perustuvat vanhojen ydinvoimaloiden
investointikustannuksiin. Käsitykset ovat nopeasti muuttumassa ja uusimmat
arviot ydinvoimaloiden investointikustannuksista ovat tuntuvasti aiempaa
korkeampia. Todellisiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös
infrastruktuurin rakentamistarpeet ja ydinjätteiden loppusijoitusratkaisu.
Käsitykset uusiutuvien energiantuotantomuotojen kustannuksista ja niiden
vaatimien tukijärjestelmien vaikutuksista kansantalouteen ja sähkön hintaan
ovat myös joutuneet uudelleen arvioitaviksi useissa EU-maissa.
Kustannustehokkaat ratkaisut, jotka eivät vääristä kilpailua markkinoilla,
edellyttävät tukijärjestelmien harmonisointia EU:ssa. Voimayhtiöt eivät voi
perustaa investointejaan toiveajatteluun tai epätäydelliseen tietoon - hyvä
lähtökohta olisi, että kaikkien uusiutuvien energiantuotantomuotojen
tukiratkaisut ovat tiedossa ja vertailukelpoisia.
Suomeen mahdollisesti rakennettava uusi ydinvoimakapasiteetti valmistuu
aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella, ja sen tuotanto kilpailee yhdentyvillä
pohjoiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla kaikkien muiden sähkön tuottajien ja
tuotantomuotojen kanssa. Energia-ala tarvitsee pitkäjänteisen, vähintään
2030-luvulle ulottuvan tiekartan, joka huomioi Suomen osana eurooppalaista
energiamarkkinoiden kehitystä, eri tuotantomuotojen markkinaehtoisen
kehittämisen ja poliittisen toimintaympäristön, joka ohjaa investoinnit
yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannalta edullisimpiin tuotantomuotoihin.
Fortum Oyj
Konserniviestintä
Lisätietoja:
Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja Anne Brunila,
puh. 010 45 20 973