Lehdistötiedote

Hallitus kannustaa investoimaan päästöttömään energiantuotantoon

06 marraskuu 2008, 16:22

Fortum Oyj
Lehdistötiedote
6.11.2008

Hallitus kannustaa investoimaan päästöttömään energiantuotantoon Hallituksen tänään julkaiseman ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtana on taata energiaintensiivisen teollisuuden tulevaisuus Suomessa. Strategia kannustaa investoimaan päästöttömään energiantuotantoon; uusiutuviin ja ydinvoimaan. Lisäksi strategia nostaa energian säästön ja tehokkuuden entistä konkreettisemmiksi tavoitteiksi. Tavoitteet ovat oikeita - on hyvä, että nykyisestä taloudellisen tilanteen epävarmuudesta huolimatta ilmastonmuutoksen vastaista työtä jatketaan. ”Tavoitteet ovat mielestämme oikeita ja niitä on helppo tukea. Toisaalta hallituksen esittämät keinot istuvat osin huonosti avoimille kansainvälisille energiamarkkinoille. Strategia toteaa Suomen olevan osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, ja että sekä sähkön tukku- että vähittäismarkkinat yhdentyvät Euroopassa muutamassa vuodessa. Tästä huolimatta monet keinot ovat täysin kotimaisia aiheuttaen tehokkuustappioita, lisäkustannuksia ja kilpailun vääristymiä”, sanoo Fortumin kehitysjohtaja Timo Karttinen. Nykyisillä alueellisilla markkinoilla sähkö virtaa vapaasti maasta toiseen, mutta strategiassa keskitytään kansalliseen sähkönkulutukseen. Sähköntuotantokapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa olisi otettava huomioon laajemman alueen sähkönkulutuksen ja -tuotannon kehittyminen. Ydinvoiman osalta strategia jättää uusien voimalaitosten määrän vielä auki. Kansallinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä kuluttajalle kallein ratkaisu Strategia lähtee siitä, että Suomi saavuttaa sille esitetyn tavoitteen nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa, mutta kysymykset kustannuksista ja työvoiman riittävyydestä esimerkiksi metsähakkeen korjuun järjestämiseksi ja hyödyntämiseksi jäävät avoimiksi. Uusiutuvan energian tavoitteeseen pyritään kotimaisin keinoin, ja sähkön tuotannossa tullaan ottamaan käyttöön kansallinen syöttötariffi. Kansallisia tukia asetettaessa olisi kuitenkin viitteenä käytettävä muiden maiden tukia, ei yksin kotimaisia tuotantokustannuksia. Kun teknologiat, polttoaineet ja sähkö kulkevat vapaasti maasta toiseen, eivät investoinnit jää Suomeen ilman kansainvälisesti kilpailukykyisiä tukia. Siksi Suomenkin tulisi valmistautua yhteisiin, ensi vaiheessa pohjoismaisiin, uusiutuvan sähkön tukiin. Strategia pitää useamman maan yhteistä tukijärjestelmää ongelmallisena, koska se vie investoinnit sinne, missä ne voidaan toteuttaa pienimmillä kustannuksilla. Toisaalta myönnetään että tuet jäävät suomalaisten maksettaviksi. Merituulivoiman rakentaminen Suomen olosuhteisiin on suhteellisen kallista. Tuulivoimainvestointeja tulee tukien lisäksi edistää myös virtaviivaistamalla lupamenettelyä, jonka tulisi tapahtua samoin perustein kaikille toimijoille ja kaikkialla Suomessa. On hyvä, että merituulivoima-alueiden hinnoitteluun kiinnitetään huomiota ja että lähtökohtana ovat suuret tuulipuistot. Energiatehokkuutta sähköautoilla ja lämpöpumpuilla Liikenteen 10 %:n uusiutuvan energian tavoitteen osalta strategia ei selkeästi totea pyrkiikö Suomi täyttämään sen yksin biopohjaisilla liikennepolttoaineilla. Ainakin osin tuonnin varassa oleviin biopolttoaineisiin verrattuna uusiutuvalla sähköllä kulkevien sähköautojen avulla tavoite voidaan saavuttaa sekä kustannusten että ilmaston kannalta edullisemmin. Sähköautot ovat lämpöpumppujen ohella esimerkki siitä, että sähkön käyttöä järkevästi lisäämällä voidaan kokonaisenergian käyttöä vähentää. Lämpöpumppujen käytölle asetettu 5 TWh:n tavoite vastaa lähes kaikkien Suomen 250 000 öljylämmitteisen pientalon siirtämistä lämpöpumpuilla lämmitettäviksi. Tämä lisäisi sähkön kulutusta noin 2 TWh:lla, mikä vastaa noin 2 % odotetusta sähkönkulutuksesta vuonna 2020. Ilmasto- ja energiastrategian lähtökohta on, että maailma muuttuu ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Näin ollen myös asetettuja tavoitteita voitaisiin tarkentaa tiedon karttuessa. Olisikin eduksi, jos hallitus määrittäisi jo nyt, miten strategiaa tullaan seuraamaan ja mahdollisesti myös arvioimaan tavoitteita uudelleen. Fortum Oyj Konserniviestintä Lisätietoja: Timo Karttinen, kehitysjohtaja, Fortum Oyj, 050 453 6555