Fortum Oyj - tilinpäätös 2005
Fortumilla erinomainen vuosi
- kaikki liiketoimintasegmentit paransivat tulostaan
Vuosi lyhyesti
- Jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja 1 267 (962) miljoonaa euroa (+32 %)
- Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos 1,01 (0,79) euroa (+28 %)
- Neste Oil Oyj:n menestyksekäs eriyttäminen ja pörssilistaus
- Sopimus Espoon kaupungin ja E.ON Nordicin kanssa E.ON Finlandin osakkeista
- Merkittäviä edistysaskelia Venäjällä ja Puolassa
- Osinkoehdotus yhteensä 1,12 euroa osakkeelta, josta 0,58 euroa jatkuvista
toiminnoista
- Ehdotettu 1 000 miljoonan euron arvoinen osakkeiden takaisinosto-ohjelma
vuosille 2006 - 2008, josta 500 miljoonaa euroa vuonna 2006.
Tunnuslukuja IV/05 IV/04 2005 2004
Liikevaihto, miljoona euroa 1 112 1 084 3 877 3 835
Liikevoitto, miljoonaa euroa 474 363 1 347 1 195
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. 460 349 1 334 1 148
euroa *)
Voitto ennen veroja, milj. euroa 466 288 1 267 962
Jatkuvien liiketoimintojen
tulos/osake, euroa 0,36 0,21 1,01 0,79
Tulos/osake, euroa**) 0,36 0,39 1,55 1,48
Liiketoiminnan kassavirta, miljoonaa
euroa 424 455 1 404 1 758
Jatkuvien liiketoimintojen
kassavirta, miljoonaa euroa 424 243 1 271 1 232
Osakkeiden lukumäärä, tuhatta 872 613 852 625
*) Vertailukelpoinen liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Näitä aiheuttavat pääasiassa niiden
tulevaisuuden kassavirtaa suojaavien rahoitusinstrumenttien käypien arvojen
muutokset, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa tai jotka
aiheutuvat kertaluonteisista eristä.
**) Toisen neljänneksen osakekohtainen tulos vuonna 2004 sisältää 0,05 euron
kertaluonteisen vaikutuksen, joka aiheutui Suomen yritysveroasteen muuttumisesta
29 prosentista 26 prosenttiin.
Tunnuslukuja 2005 2004
Tase
Oma pääoma/osake, euroa 8,17 8,65
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa), miljoonaa euroa 3 158 5 095
Jatkuvien toimintojen sijoitetun
pääoman tuotto, % 13,5 11,4
Sijoitetun pääoman tuotto, % 16,6 15,8
Oma pääoman tuotto, % 18,7 18,2
Velkaantumisaste, % 43 67
Vuosi 2005 oli Fortumille erinomainen. Yrityksen liiketoiminnan tulos ja
kassavirta vahvistuivat. Tärkeimmät taloudelliset tavoitteet, sijoitetun pääoman
tuotto 12 % ja oman pääoman tuotto 12 %, ylittyivät. Tase vahvistui edelleen,
kun nettovelka pieneni 1 937 miljoonaa euroa vuoden 2004 lopusta, ja
velkaantumisaste oli 43 % vuoden lopussa. Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan
kassavirta kasvoi 1 271 (1,232) miljoonaan euroon.
Kaikkien segmenttien vertailukelpoinen liikevoitto oli korkeampi kuin vuonna
2004. Sähköntuotanto, Lämpö ja Markets tekivät huomattavasti korkeamman
vertailukelpoisen liikevoiton. Sähköntuotanto-segmentin parempi tulos johtui
pääasiassa tukkuhintojen onnistuneesta suojauksesta ja korkeammasta sähkön spot-
hinnasta. Lämpö-segmentin tuloksen parantuminen on pääosin seurausta parantuneen
polttoainevalikoiman tuomasta kustannustehokkuudesta Värme-
liiketoimintayksikössä.
Toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 31,2 (29,2) euroa, eli 7 %
korkeampi kuin 2004. Sähkön keskimääräinen spot-hinta pohjoismaisessa
sähköpörssissä (Nord Pool) oli 29,3 (28,9) euroa megawattitunnilta, eli noin 1 %
korkeampi kuin vuonna 2004.
Öljyliiketoiminnan eriyttäminen ja Neste Oil Oyj:n pörssilistaus onnistuivat,
eriyttäminen toteutettiin jakamalla osakkeita osinkona ja myymällä loput
osakkeet huhtikuussa 2005.
Fortum vahvisti asemaansa venäläisessä sähköyhtiö OAO Lenenergossa ja lisäsi
välillistä omistustaan Luoteis-Venäjän alueellisessa sähköntuotantoyhtiössä
Territorial Generation Company 1:ssä (TGC-1). Kolenergon, Lenenergon ja
Karelenergon tuotantokapasiteetit yhdistetään TGC-1:ksi osana Venäjän
sähkömarkkinoiden uudistusta. Marraskuussa Fortum sopi hankkivansa 24,83 %
Kolenergon osakkeista.
Fortumin kaukolämpöliiketoiminta kasvoi edelleen Puolassa. Lokakuussa Fortum
allekirjoitti sopimuksen osake-enemmistön hankkimisesta Wroclawin kaupungin
kaukolämpöyhtiö MPEC Wroclawista. Joulukuussa Fortum osti osake-enemmistön
Plockin kaupungin kaukolämpöyhtiöstä.
Liikevaihto ja tulos
Lokakuu-joulukuu
Konsernin liikevaihto oli 1 112 miljoonaa euroa (1 084 miljoonaa loka-
joulukuussa 2004).
Konsernin liikevoitto oli 474 (363) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen
liikevoitto kasvoi 111 miljoonalla eurolla 460 (349) miljoonaan euroon.
Viimeisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön hinta Nord Poolissa oli 32,3
(27,6) euroa megawattitunnilta, eli 17 % korkeampi kuin vastaavalla jaksolla
vuonna 2004. Manner-Euroopassa sähkön spot-hinta on ollut korkeampi kuin Nord
Poolissa, ja Pohjoismaat ovatkin aloittaneet sähkön viennin Saksaan.
Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli suurempi kuin viime
vuonna. Pääasiallinen syy tähän on Fortumin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta,
joka nousi
10 % 33,0 (30,1) euroon megawattitunnilta Pohjoismaissa.
Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli parempi kuin viime vuonna.
Tämä aiheutui pääasiassa lisääntyneestä myynnistä yritysasiakkaille ja
paremmasta polttoainevalikoimasta, jossa biopolttoaineiden ja jätteen polton
osuus kasvoi.
Sähkönsiirto-segmentin tulos parani viimeisellä neljänneksellä. Syynä tähän on
yleisesti alhaisempi kustannustaso, joka saavutettiin liiketoiminnan
tehostamisen ja pienempien verkkohävikkikustannusten johdosta.
Markets-segmentin liikevoitto parani edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui
lähinnä lisääntyneestä myynnistä ja uusista tuotteista. Myös asiakaspalvelun
laadun parantamiseen liittyvät kustannukset olivat edellisvuotta alhaisemmalla
tasolla.
Kertaluonteisia eriä oli 10 (29) miljoonaa euroa, joista suurin osa oli eräiden
rakennusoikeuksien myynnistä saatua voittoa. Luvut raportoidaan Muu-segmentissä.
Muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 4 (-15) miljoonaa euroa, joista
suurin osa oli IAS 39 -standardin kirjanpitovaikutuksia.
Jatkuvien toimintojen liikevaihto segmenteittäin
Miljoonaa euroa IV/05 IV/04 2005 2004
Sähköntuotanto 598 583 2 058 2 084
Lämpö 325 316 1 063 1 025
Sähkönsiirto 196 194 707 707
Markets 391 378 1 365 1 387
Muu 20 23 91 90
Eliminoinnit -418 -410 -1 407 -1 458
Yhteensä 1 112 1 084 3 877 3 835
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Miljoonaa euroa IV/05 IV/04 2005 2004
Sähköntuotanto 297 232 854 730
Lämpö 97 75 253 207
Sähkönsiirto 76 57 244 240
Markets 8 -1 30 23
Muu -18 -14 -47 -52
Yhteensä 460 349 1 334 1 148
Jatkuvien toimintojen liikevoitto segmenteittäin
Miljoonaa euroa IV/05 IV/04 2005 2004
Sähköntuotanto 296 241 825 763
Lämpö 94 75 269 218
Sähkönsiirto 76 51 251 234
Markets 11 0 32 34
Muu -3 -4 -30 -54
Yhteensä 474 363 1 347 1 195
Tammikuu-joulukuu
Konsernin liikevaihto oli 3 877 miljoonaa euroa (3 835 miljoonaa vuonna 2004).
Sähkön tukkuhintojen nousulla oli positiivinen vaikutus, kun taas alhaisempi
sähköntuotannon volyymi pienensi liikevaihtoa.
Konsernin raportoitu liikevoitto oli 1 347 (1 195) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 334 (1 148) miljoonaa euroa, kasvua 186
miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna.
Kertaluonteisten erien nettosumma oli 30 (18) miljoonaa euroa, joista suurin osa
oli North Transgas Oy:n ja eräiden rakennusoikeuksien myynnistä saatua voittoa.
Muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -17 (29) miljoonaa euroa,
joista suurin osa oli IAS 39 -standardin kirjanpitovaikutuksia.
Tammi-joulukuussa Nord Poolin keskimääräinen spot-hinta oli 29,3 (28,9) euroa
megawattitunnilta eli 1 % korkeampi kuin vuonna 2004.
Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli viimevuotista
korkeampi, mikä johtui pääasiassa Fortumin pohjoismaisesta, 7 % korkeammasta
toteutuneesta sähkön tukkumyyntihinnasta, joka oli 31,2 (29,2) euroa
megawattitunnilta. Kasvanut vesivoimatuotanto vaikutti positiivisesti
liikevoittoon, kun taas alhaisempi lämpövoimatuotanto pienensi sitä. Syynä
alhaiseen lämpövoimantuotantoon oli korkeat hiilidioksidipäästöjen, hiilen ja
kaasun hinnat sekä hyvä vesitilanne. Fortum piti kuitenkin
lauhdevoimakapasiteetin koko vuoden täydessä valmiudessa.
Pienentyneen lämpövoimantuotannon aiheuttamaa myynnin vähenemistä pystyttiin
osittain korvaamaan hiilidioksidin päästöoikeuksien myynnillä. Sähköntuotanto-
segmentin koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto sisältää 25 miljoonaa euroa
hiilidioksidin päästöoikeuksien myyntituloa. Hiilidioksidin päästöoikeuksien
myyntivoitot kirjattiin vuoden viimeiselle neljännekselle.
Sähköntuotanto-segmentin raportoitu liikevoitto oli myös korkeampi kuin viime
vuonna. Ero raportoidun ja vertailukelpoisen liikevoiton välillä johtuu
pääasiassa IAS 39 -standardin kirjanpitovaikutuksista.
Lämpö-segmentin liikevaihto oli niin ikään korkeampi kuin viime vuonna
pääasiassa Puolassa tehtyjen yritysostojen vuoksi. Lämpö-segmentin sähkönmyynti
oli viime vuotta alhaisempi, mikä johtui lähinnä Suomen sellu- ja
paperiteollisuuden lakosta ja työsulusta. Fossiilisten polttoaineiden
korvaaminen biopolttoaineilla ja jätteellä, sekä lisääntynyt myynti
yritysasiakkaille paransivat Lämpö-segmentin vertailukelpoista liikevoittoa.
North Transgas Oy:n 50 %:n osuuden myynti nosti segmentin raportoitua
liikevoittoa.
Sähkönsiirto-segmentin liikevaihto oli samalla tasolla kuin viime vuonna.
Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli hieman korkeampi kuin viime vuonna
Ruotsin ja Norjan tammikuisten myrskyjen aiheuttamista 11 miljoonan euron
kustannuksista huolimatta. Kustannukset kirjattiin tulokseen ensimmäisellä
neljänneksellä. Vertailukelpoisen liikevoiton paraneminen selittyy pääasiassa
liiketoiminnan yleisesti alhaisemmalla kustannustasolla, joka on seurausta
tehostamistoimista.
Markets-segmentin liikevaihto oli vuonna 2005 hieman pienempi kuin vuonna 2004,
mikä johtui pääasiassa muutamien suurten pitkäaikaisten sopimusten päättymisestä
vuoden 2004 lopussa. Samaan aikaan Markets-segmentti pystyi hieman kasvattamaan
kokonaismyyntikatettaan menestyksekkäiden tuotelanseerausten ja onnistuneen Nord
Poolista tehdyn sähkön hankinnan ansiosta. Markets-segmentin toiminta Norjassa
kehittyi positiivisesti edellisestä vuodesta. Segmentin koko vuoden 2005
liikevoittoon vaikutti yhä jonkin verran korkeammat kiinteät kulut, jotka
johtuvat asiakaspalvelun laadun parantamistoimista.
Voitto ennen veroja oli 1 267 (962) miljoonaa euroa.
Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat 135 (245) miljoonaa
euroa. Nettorahoituskulujen lasku johtuu pääosin pienentyneestä nettovelasta,
joka liittyy öljyliiketoiminnan eriyttämiseen, ja avointen johdannaissopimusten
käypien arvojen positiivisista muutoksista. Nettorahoituskuluihin sisältyy IAS
39 -standardin mukaisesti johdannaisten käyvän arvon 40 (-6) miljoonan euron
positiivinen muutos.
Vuoden 2005 nettorahoituskulut sisältävät vuosina 1991 ja 1992 Yhdysvalloissa
liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjalainojen ennenaikaisesta takaisinmaksusta
aiheutuneen 15 miljoonan euron kertaluonteisen kustannuksen.
Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus jatkuvien toimintojen tuloksesta oli 55 (12)
miljoonaa euroa. Kasvu johtuu pääosin Hafslundin lisääntyneestä vaikutuksesta.
Vähemmistöosuus oli 52 (33) miljoonaa euroa. Vähemmistöosuudet liittyvät
pääasiassa Fortum Värme Holdingiin, josta Tukholman kaupungilla on 50 %:n
taloudellinen omistusosuus.
Kauden verot olivat 331 (259) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen
veroprosentti oli 26 (27) %. Vuonna 2004 vastaavan kauden veroihin sisältyi 43
miljoonan euron laskennallisen verovelan pieneneminen, joka johtui Suomen
yritysveroasteen muuttumisesta 29 prosentista 26 prosenttiin. Tästä 27 miljoonaa
euroa liittyi jatkuviin toimintoihin.
Kauden tulos oli yhteensä 1 410 (1 292) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen
tulos oli 936 (703) miljoonaa euroa. Koko Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,55
(1,48) euroa, ja jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 1,01 (0,79)
euroa. Vuoden 2004 vastaavan kauden osakekohtainen tulos sisälsi 0,05 euron
positiivisen vaikutuksen, joka johtui Suomen yritysveroasteen muuttumisesta.
Jatkuvien toimintojen sijoitetun pääoman tuotto oli 13,5 (11,4) % ja oman
pääoman tuotto 18,7 (18,2) %.
Markkinatilanne
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaat kuluttivat 391 (387)
terawattituntia (TWh) sähköä vuonna 2005, mikä on 1 % enemmän kuin vuonna 2004.
Viimeisellä neljänneksellä Nord Poolin keskimääräinen spot-hinta oli 32,3 (27,6)
euroa megawattitunnilta eli 17 % viime vuotta korkeampi. Fortumin myymän sähkön
hinta nousi vastaavasti 10 %.
Sähkön keskimääräinen spot-hinta Nord Poolissa vuonna 2005 oli 29,3 (28,9) euroa
megawattitunnilta, eli noin yhden 1 % korkeampi kuin vuonna 2004. Kuukauden
keskimääräinen spot-hinta vaihteli tammikuun 23 euron megawattituntihinnasta
joulukuun 34 euron megawattituntihintaan.
Vuodesta 2005 alkaen päästökauppa on ollut uusi merkittävä sähkön tukkuhintaan
vaikuttava tekijä. Hiilidioksidin päästöoikeuksien markkinahinta nousi vuoden
alun noin 7 eurosta tonnilta lähes 30 euroon tonnilta heinäkuun puolivälin
tienoilla. Tämän jälkeen hinta on pysynyt melko tasaisena vaihdellen 20 eurosta
24 euroon tonnilta. Vuoden lopulla hinnat vaihtelivat 21 eurosta 23 euroon
tonnilta.
Hiilidioksidin päästöoikeuksien kaupan alkaminen ja vahvistunut vesitilanne ovat
vähentäneet lämpövoimatuotantoa ja lisänneet vesivoimatuotantoa Pohjoismaissa
verrattuna edelliseen vuoteen. Pohjoismaiden kasvaneesta vesivoimatuotannosta
huolimatta vesivarannot ovat elpyneet vuoden aikana. Vuoden 2005 lopulla
pohjoismaiset vesivarannot olivat noin 7 TWh keskiarvoa suuremmat ja 5 TWh
vuoden 2004 vastaavaa tasoa suuremmat.
Manner-Euroopassa sähkön spot-hinta on ollut selvästi korkeampi kuin Nord
Poolissa, ja Pohjoismaat ovatkin aloittaneet sähkön viennin Saksaan.
Sähkön- ja lämmöntuotannon kokonaisluvut
Fortumin koko sähköntuotanto oli vuoden 2005 aikana 52,3 (55,5) TWh, josta 51,2
(54,4) TWh tuotettiin Pohjoismaissa. Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa on 13
(14) % Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta.
Vuoden lopussa Fortumin sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 11 281 (11 373)
MW, josta Pohjoismaissa 11 136 (11 220) MW.
Kuuden viime vuoden aikana Fortumin hiilidioksiditon sähköntuotanto on kasvanut
29 terawattitunnista 49 terawattituntiin. Sen osuus Fortumin koko
sähköntuotannosta vuonna 2005 oli 93 (83) %.
Seuraavassa esitetään koko Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannon luvut.
Segmenttikatsauksissa on esitetty vastaavat segmenttikohtaiset luvut.
Fortumin koko sähkön- ja IV/05 IV/04 2005 2004
lämmöntuotanto, TWh
Sähköntuotanto 14,3 16,0 52,3 55,5
Lämmöntuotanto 7,6 8,0 25,1 25,4
Fortumin sähköntuotanto IV/05 IV/04 2005 2004
Pohjoismaissa lähteittäin, TWh
Vesivoima 5,8 6,1 21,2 19,1
Ydinvoima 7,0 7,1 25,8 25,8
Lämpövoima 1,3 2,4 4,2 9,5
Yhteensä 14,1 15,6 51,2 54,4
Fortumin sähköntuotanto IV/05 IV/04 2005 2004
Pohjoismaissa lähteittäin, %,
Vesivoima 41 39 42 35
Ydinvoima 50 46 50 47
Lämpövoima 9 15 8 18
Yhteensä 100 100 100 100
Sähkön- ja lämmönmyynnin kokonaisluvut
Fortumin koko sähkönmyynti oli 59,7 (62,3) TWh, josta 58,2 (60,7) TWh myytiin
Pohjoismaissa. Tämä on noin 15 (16) % alueen kokonaiskulutuksesta. Lämmönmyynti
Pohjoismaissa oli 19,4 (20,2) TWh ja muissa maissa 4,4 (3,6) TWh.
Segmentit myyvät sähköä sekä Nord Pooliin että ulkopuolisille asiakkaille ja
ostavat sähköä Nord Poolista sekä muista ulkopuolisista lähteistä. Alla olevassa
taulukossa Fortumin Nord Poolissa tekemät ostot ja myynnit on netotettu
tunneittain konsernitasolla.
Fortumin koko sähkön ja lämmön IV/05 IV/04 2005 2004
myynti, milj. euroa
Sähkönmyynti 575 573 2 002 2 017
Lämmönmyynti 264 256 867 809
Fortumin koko sähkönmyynti IV/05 IV/04 2005 2004
alueittain, TWh
Ruotsi 8,4 8,1 30,4 27,6
Suomi 6,9 8,5 26,0 31,1
Muut maat 0,9 1,0 3,3 3,6
Yhteensä 16,2 17,6 59,7 62,3
Fortumin koko lämmönmyynti IV/05 IV/04 2005 2004
alueittain, TWh
Ruotsi 3.0 3,2 9,5 9,6
Suomi 2,9 3,1 9,8 10,5
Muut maat 1,3 1,2 4,5 3,7
Yhteensä 7,2 7,5 23,8 23,8
SEGMENTTIKATSAUKSET
Sähköntuotanto
Segmentin toimintaan kuuluu sähkön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa sekä käyttö-
ja kunnossapitopalvelut Pohjoismaissa ja valituilla kansainvälisillä
markkinoilla. Segmentti myy tuottamansa sähkön Nord Pooliin. Segmenttiin
kuuluvat liiketoimintayksiköt Generation, Portfolio Management and Trading (PMT)
sekä Service.
Miljoonaa euroa IV/05 IV/04 2005 2004
Liikevaihto 598 583 2 058 2 084
- sähkönmyynti 487 491 1 682 1 695
- muu myynti 111 92 376 389
Liikevoitto 296 241 825 763
Vertailukelpoinen liikevoitto 297 232 854 730
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 954 6 218
Sidotun pääoman tuotto, % 14,0 12,1
Vertailukelpoinen sidotun pääoman 14,5 11,5
tuotto, %
Segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli viimeisellä neljänneksellä 12,8
(14,1) TWh.
Vuonna 2005 segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 47,2 (49,8) TWh, josta
noin 21,2 (19,1) TWh eli 45 (38) % oli vesivoimaa, 25,8 (25,8) TWh eli 55 (52) %
ydinvoimaa ja 0,2 (4,9) TWh eli 0 (10) % lämpövoimaa. Vesivoimatuotannon
lisäykseen vaikutti edellisvuoden vastaavaa kautta parempi vesitilanne.
Lämpövoimatuotannon väheneminen johtui ensimmäisen neljänneksen alentuneesta
sähkön hinnasta sekä korkeista polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien
hinnoista.
Vuoden lopussa segmentin sähköntuotantokapasiteetti oli 10 003 (10 030) MW,
josta
9 863 (9 890) MW oli Pohjoismaissa ja 140 (140) MW muissa maissa.
Sähköntuotanto alueittain, TWh IV/05 IV/04 2005 2004
Ruotsi 7,9 7,7 28,4 25,8
Suomi 4,9 6,4 18,8 24,0
Muut maat 0,3 0,4 1,1 1,1
yhteensä 13,1 14,5 48,3 50,9
Sähkönmyynti Pohjoismaissa, TWh 14,2 15,6 52,6 55,7
josta läpikulkueriä 1,1 1,2 4,5 4,7
Myyntihinta, euroa/MWh IV/05 IV/04 2005 2004
Sähköntukkumyyntihinta Pohjoismaissa* 33,0 30,1 31,2 29,2
*) Sähköntuotanto-segmentti Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.
Fortumin toteutunut sähkön keskimääräinen tukkumyyntihinta Pohjoismaissa (ilman
läpikulkueriä) oli viimeisellä neljänneksellä 10 % korkeampi kuin edellisenä
vuonna, mikä johtui pääasiassa parantuneesta hintasuojauksesta. Viimeisellä
neljänneksellä keskimääräinen spot-hinta Nord Poolissa oli 17 % korkeampi kuin
vuosi sitten. Vuoden 2005 aikana Fortumin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa oli 7 % korkeampi kuin vuonna 2004, kun Nord Poolissa
keskimääräinen spot-hinta oli 1 % edellisvuotta korkeampi. Fortumin
tukkumyyntivolyymi oli 13,1 (14,4) TWh viimeisellä neljänneksellä ja 48,1 (51,0)
TWh vuonna 2005.
Fortum lisäsi suunnitelmansa mukaisesti sekä vesi- että
ydinvoimatuotantokapasiteettiaan hieman vuonna 2005. Vuoden aikana saatettiin
loppuun neljä vesivoimalaitosten perusparannusprojektia.
Fortum aloitti Loviisan ydinvoimalan automaatiojärjestelmien uudistamisen
tammikuussa 2005. Hanke tähtää voimalaitoksen käyttöiän pidentämiseen ja kaikki
siihen liittyvät uudet automaatiojärjestelmät otetaan käyttöön vuoteen 2014
mennessä.
Fortum on vahvistanut asemaansa Venäjällä. Luoteis-Venäjän alueellinen
sähköntuotantoyhtiö, Territorial Generation Company 1 (TGC-1), aloitti
toimintansa lokakuun 1. päivänä. Fortum omistaa yhtiötä välillisesti Lenenergo-
yhtiön omistusosuutensa kautta. Fortum omistaa 33,2 % Lenenergon äänivaltaisista
ulkona olevista osakkeista. Fortumilla on kolme paikkaa TGC-1:n hallituksen 11
paikasta. TGC-1-yhtiön lopullinen omistusrakenne ratkaistaan Lenenergon,
Karelenergon ja Kolenergon tuotantokapasiteettien fuusioituessa TGC-1:ksi, mikä
tapahtuu aikataulun mukaan vuoden 2006 lopussa.
Fortum teki venäläisten yhtiöiden RAO UES of Russian ja Kes-holdingin (IES,
Integrated Energy Systems) kanssa sopimuksen, jonka tavoitteena on yhteisen
toimintamallin kehittäminen alueellisten sähköntuotantoyhtiöiden kilpailukyvyn
parantamiseksi. Fortum allekirjoitti yhteistyösopimuksen myös johtavan
venäläisen sijoitusyhtiö Interrosin kanssa. Sopimus koskee Interrosin ostamien
tukkusähköyhtiöiden tulevia asiantuntija-, käyttö- ja kunnossapitopalveluja.
Fortum Service allekirjoitti elokuussa 15 vuoden käyttö- ja
kunnossapitosopimuksen saksalaisen Trianel Energien kanssa. Sopimus kattaa
Saksan Hamm-Uentropiin rakennettavan 800 MW:n kombivoimalaitoksen. Voimalaitos
on valmis kaupalliseen käyttöön syyskuussa 2007.
Lämpö
Segmentin toimintaan kuuluu lämmön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa ja muualla
Itämeren alueella. Fortum on alueen johtavia lämmöntuottajia. Segmentti tuottaa
myös sähköä yhdistetyissä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissaan ja myy sitä
loppuasiakkaille pääasiassa pitkäaikaisin sopimuksin sekä Nord Pooliin.
Segmenttiin kuuluvat liiketoimintayksiköt Heat ja Värme.
Miljoonaa euroa IV/05 IV/04 2005 2004
Liikevaihto 325 316 1,063 1,025
- lämmönmyynti 254 247 834 779
- sähkönmyynti 48 49 145 159
- muu myynti 23 20 84 87
Liikevoitto 94 75 269 218
Vertailukelpoinen liikevoitto 97 75 253 207
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 551 2 440
Sidotun pääoman tuotto, % 11,6 9,8
Vertailukelpoinen sidotun pääoman 11,0 9,3
tuotto, %
Segmentin lämmönmyynti viimeisellä neljänneksellä oli 6,6 (6,9) TWh ja koko
vuonna 21,7 (21,8) TWh. Tämä osoittaa vuoden ensimmäisen ja viimeisen
neljänneksen merkityksen lämpöliiketoiminnalle.
Sähköntuotanto yhdistetyissä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa oli 1,3 (1,5)
TWh viimeisellä neljänneksellä ja 4,1 (4,8) TWh vuonna 2005. Lasku johtui Suomen
paperiteollisuuden lakosta ja työsulusta keväällä ja kesällä, sekä alemmista
lämmöntuotantomääristä, jotka puolestaan johtuivat kohonneista polttoaineiden ja
hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnoista.
Fortum osti huhtikuussa liettualaisen kaukolämpöyhtiö UAB Suomijos Energijan,
jonka vuosittainen lämmönmyynti on 60 GWh ja polttoainemyynti 62 GWh.
Toukokuussa Fortum myi 50 % omistusosuutensa North Transgas Oy:stä OAO
Gazpromille osana käynnissä olevaa kaasutoimintansa uudelleenjärjestelyä.
Viimeisellä neljänneksellä Fortum osti Puolasta kaksi uutta kaukolämpöyhtiötä.
Lokakuussa Fortum allekirjoitti sopimuksen kaukolämpöyhtiö MPEC Wroclawin osake-
enemmistön ostamisesta. Wroclawin kaupungissa toimivan yhtiön vuosittainen
liikevaihto on noin 70 miljoonaa euroa ja lämmönmyynti 2 100 gigawattituntia.
Marraskuussa Fortum allekirjoitti sopimuksen Plockin kaupungin kaukolämpöyhtiön
osake-enemmistön ostamisesta. Yhtiön vuosittainen liikevaihto on noin 13
miljoonaa euroa ja lämmönmyynti 500 gigawattituntia. Näiden yrityskauppojen
jälkeen Fortum omistaa enemmistön neljästä puolalaisesta lämpöyhtiöstä, joiden
yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 130 miljoonaa euroa ja vuosittainen
lämmönmyynti 3 900 GWh.
Tukholman Högdalenin uusi jätteenpolttoon perustuva yhdistetty sähkön- ja
lämmöntuotantolaitos vihittiin käyttöön lokakuussa 2005.
Lämmönmyynti alueittain, TWh IV/05 IV/04 2005 2004
Ruotsi 3,0 3,2 9,5 9,6
Suomi 2,9 3,1 9,8 10,5
Muut maat 0,7 0,6 2,4 1,7
Yhteensä 6,6 6,9 21,7 21,8
Sähkönmyynti, TWh IV/05 IV/04 2005 2004
Yhteensä 1,3 1,5 4,1 4,8
Sähkönsiirto
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä jakaa sähköä kaikkiaan
noin 1,4 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.
Miljoonaa euroa IV/05 IV/04 2005 2004
Liikevaihto 196 194 707 707
- jakeluverkot 164 162 592 593
- alueverkot 22 23 82 83
- muu myynti 10 9 33 31
Liikevoitto 76 51 251 234
Vertailukelpoinen liikevoitto 76 57 244 240
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 021 3 091
Sidotun pääoman tuotto, % 8,8 8,1
Vertailukelpoinen sidotun pääoman 8,6 8,3
tuotto,%
Viimeisellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat
6,6 (6,3) TWh ja 5,0 (4,5) TWh.
Koko vuoden vastaavat luvut olivat 23,1 (22,7) TWh ja 18,0 (17,8) TWh.
Alueverkkosiirron määrä konsernin ulkopuolisille asiakkaille oli yhteensä 14,8
(14,6) TWh Ruotsissa ja 3,2 (3,2) TWh Suomessa.
Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EMI) on valvonut vuoden 2003 nettohintoja
sääntelymallin (Nätnyttomodell, nettohyötymalli) avulla. Viranomainen ilmoitti
kesäkuussa 16 yritykselle ja joulukuussa kahdelle yritykselle niiden
veloittamien hintojen olleen liian korkeita. Kaikki yritykset ovat valittaneet
ilmoituksesta.
Fortumilla on kolme verkkoaluetta, joihin vuoden 2003 valvonta vaikuttaa. Pieni
tytäryhtiö (Ekerö Energi) sai päätöksen ylihinnoittelusta vuoden 2003 aikana, ja
valitti päätöksestä. Kahta muuta Fortumin aluetta koskevaa päätöstä odotetaan
vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana. Lopulliset vuoden 2003 hintoja
koskevat tuomioistuimen päätökset saataneen aikaisintaan vuoden 2007 kolmannen
neljänneksen aikana.
Marraskuussa EMI julkaisi listan yrityksistä, joita vuoden 2004 hinnoittelua
tarkasteleva valvonta koskettaa. EMI:n valvontapäätöksen mukaan viisi Fortumin
aluetta ylitti hinnoittelurajan. Fortum kuitenkin uskoo, että kahta sen aluetta
koskevaa hinnoittelua ei ole laskettu EMI:n omien ohjeiden mukaisesti. Fortum on
hakenut valvontapäätöksen peruutusta näiden kahden alueen osalta. Mikäli Fortum
saa kolmea muuta aluetta koskevan ylihinnoittelupäätöksen vuoden 2004 hintojen
osalta, tekee se myös niistä valituksen.
Tammikuun myrskyjen vuoksi Ruotsin eduskunta teki joulukuussa sähkönjakelun
toimitusvarmuuteen liittyvän lakiesityksen, jonka mukaan vuodesta 2011 alkaen
sähkökatkokset eivät saa kestää yli 24 tuntia. Lain mukaan asiakkaiden tulee
saada hyvitys yli 12 tunnin sähkökatkoksista jo vuodesta 2006 alkaen.
Fortumin sähkönjakelun luotettavuutta parantava kehitysohjelma käynnistettiin
syyskuussa. Sähkönsiirto-segmentin kokonaisinvestoinnit seuraavien viiden vuoden
aikana ovat 700 miljoonaa euroa. Summasta noin 200 miljoonaa euroa käytetään
Pohjoismaat kattavaan kehityssuunnitelmaan, joka keskittyy sähkönjakelun
luotettavuuden parantamiseen. Ohjelman ensimmäinen vaihe kestää kolme vuotta.
Fortum on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on liittää kaikki
pohjoismaiset asiakkaat automaattisen mittarinluennan piiriin. Järjestelmä
otetaan vaiheittain käyttöön vuodesta 2006 alkaen.
Sähkönsiirto jakeluverkossa, TWh IV/05 IV/04 2005 2004
Ruotsi 4,1 3,9 14,4 14,2
Suomi 1,8 1,8 6,3 6,2
Norja 0,6 0,5 2,2 2,1
Viro 0,1 0,1 0,2 0,2
Yhteensä 6,6 6,3 23,1 22,7
Sähkönjakeluasiakkaiden lukumäärä 31.12.2005 31.12.2004
alueittain, tuhansia
Ruotsi 860 860
Suomi 410 405
Norja 97 93
Viro 23 22
Yhteensä 1 390 1 380
Markets
Markets vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle asiakkaalle, joita ovat
muut sähkön vähittäismyyjät, kotitaloudet ja yritykset Ruotsissa, Suomessa ja
Norjassa. Markets ostaa sähkönsä Nord Poolista.
Miljoonaa euroa IV/05 IV/04 2005 2004
Liikevaihto 391 378 1 365 1 387
Liikevoitto 11 0 32 34
Vertailukelpoinen liikevoitto 8 -1 30 23
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 228 194
Sidotun pääoman tuotto, % 17,4 25,3
Vertailukelpoinen sidotun pääoman 16,4 17,1
tuotto, %
Viimeisellä neljänneksellä Markets-segmentin sähkönmyynti oli 10,8 (11,9) TWh ja
koko vuonna 2005 40,2 (43,5) TWh. Laskun syynä oli muutamien suurten sopimusten
päättyminen vuoden 2004 lopussa.
Sähkön vähittäismyyntihinnat pohjoismaisilla markkinoilla jatkoivat nousuaan
myös vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Vähittäismyyntihinnan kehitys on
vastannut tukkuhinnan kehitystä. Vuoden 2005 lopun vähittäismyyntihinnat olivat
korkeampia kuin vuoden 2004 lopun hinnat.
Vuosi 2005 oli hyvä vuosi Marketsille, ja sen asiakasmäärä kasvoi. Myönteinen
kehitys perustui menestyksekkäisiin markkinointikampanjoihin ja uusiin
tuotteisiin, joita lanseerattiin erityisesti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Uudet tuotteet ja palvelut sekä asiakastakuiden käyttöönotto ovat parantaneet
asiakastyytyväisyyttä.
Investoinnit käyttöomaisuuteen
Jatkuvien toimintojen investoinnit käyttöomaisuuteen vuonna 2005 olivat 479
(514) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 346 (335)
miljoonaa euroa.
Vuoden aikana Fortumin omistusosuus OAO Lenenergosta nousi 33,2 %
äänivaltaisista ulkona olevista osakkeista yhtiön uudelleenorganisointiin
liittyvien lunastusjärjestelyjen tuloksena. Fortum varmisti neljä paikkaa
Lenenergon hallituksen 11 paikasta kesäkuun 30. päivänä.
Marraskuussa Fortum sopi ostavansa 24,83 % venäläisen Kolenergo-yhtiön
osakkeista ja saa näin omistukseensa 23,33 % Kolenergon ja siihen kuuluvien
yhtiöiden äänivaltaisista osakkeista. Kauppa toteutuu todennäköisesti vuoden
2006 ensimmäisellä neljänneksellä, tarvittavien muodollisten
viranomaiskäsittelyjen jälkeen.
Joulukuun 20. päivä Fortum hankki 48,7 %:n omistusosuuden puolalaisen
kaukolämpöyhtiön MPEC Wroclawin osakepääomasta. Yhtiön lämmönmyynti on noin
2 100 GWh vuodessa. Vuoden loppuun mennessä Fortumin osuus yrityksen
osakepääomasta on 53,7 % ja äänivallasta 75,7 %. Fortum on myös tehnyt julkisen
ostotarjouksen lopuista yrityksen osakkeista. Kun MPEC Wroclawin osakkeiden
julkinen ostotarjous umpeutui 24.1.2006, Fortum oli saanut yrityksen
osakepääomasta yli 90 %.
Puolalaisen kaukolämpöyhtiön PEC Plockin 85 %:n omistusosuuden siirto Fortumille
tapahtui joulukuun 27. päivänä.
Vuoden 2005 aikana tehdyt divestoinnit koostuivat North Transgas Oy:n ja eräiden
rakennusoikeuksien myynnistä. Näiden kahden kaupan voitot on sisällytetty
kertaluonteisiin eriin.
Konsernin rakennemuutos
Huhtikuussa 2005 eriytettiin Neste Oil jakamalla 85 % sen osakkeista osinkona
Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä jäljelle jääneet 15 % osakkeista
institutionaalisille ja yksityisille sijoittajille. Neste Oil Oyj listautui
Helsingin Pörssiin huhtikuun 18. päivänä.
Rahoitus
Fortumin rahoitusasema parani edelleen vuoden viimeisen neljänneksen aikana ja
nettovelka pieneni 175 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa korollinen nettovelka oli
3 158 miljoonaa euroa (5 095 miljoonaa euroa). Vuoden kokonaisnettovelan lasku
oli 1 937 miljoonaa euroa. Velkaantumisaste oli 43 % (67 %).
Konsernin nettorahoituskulut olivat viimeisen neljänneksen aikana 35 (78)
miljoonaa euroa ja koko vuoden 2005 aikana 135 (245) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulujen lasku johtuu pääosin alhaisemmasta nettovelasta, joka
liittyy öljyliiketoiminnan eriyttämiseen, ja avointen johdannaissopimusten
käypien arvojen positiivisista muutoksista. Viimeisen neljänneksen
nettorahoituskuluihin sisältyy 14 (- 9) miljoonan euron positiivinen muutos
johdannaisten käyvissä arvoissa. Koko vuoden 2005 rahoituskuluihin sisältyy 40 (-
6) miljoonan euron positiivinen muutos johdannaisten käyvissä arvoissa IAS 39 -
standardien mukaisesti.
Viimeisen neljänneksen nettorahoituskulut sisälsivät vuosina 1991 ja 1992
Yhdysvalloissa liikkeelle laskettujen joukkovelkakirjalainojen ennenaikaisesta
takaisinmaksusta aiheutuneen 15 miljoonan euron suuruisen kertaluonteisen
kustannuksen.
Vuoden lopussa Fortumin korollisten lainojen keskimääräinen korko oli 4 %.
Konsernin maksuvalmius jatkui hyvänä. Vuoden lopussa likvidit varat olivat
yhteensä 788 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli käytettävissään 1 314
miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja, kuten 1 200 miljoonan euron
syndikoitu valmiusluotto, ja kahdenvälisiä sopimuksia luotollisista tileistä.
Moody'sin ja Standard & Poorsin Fortumille antamat pitkän aikavälin
luottoluokitukset olivat A2 (vakaa) ja A- (vakaa).
Osakkeet ja osakepääoma
Vuonna 2005 osakevaihto oli yhteensä 900,1 (478,8) miljoonaa osaketta arvoltaan
12 487 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen päivän
päätöskurssin mukaan laskettuna oli 13 864 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen
korkein hinta Helsingin Pörssissä vuonna 2005 oli 16,90 euroa, alin 10,45 euroa
ja keskihinta 13,87 (10,29) euroa. Vuoden viimeisen päivän päätöskurssi oli
15,84 (13,62) euroa.
Fortum Oyj:n vuoden 1999 henkilöstön optiolainan optio-oikeuksien mukaisesti
vaihdettiin vuonna 2005 kaikkiaan 0,6 miljoonaa optiota yhteensä 4,4 miljoonalla
eurolla. Fortum Oyj:n vuoden 1999 johdon optio-ohjelmaan liittyen vaihdettiin
vuonna 2005 kaikkiaan 563 optiota yhteensä 4,1 miljoonalla eurolla. Fortum Oyj:n
avainhenkilöille suunnatun optio-ohjelman 2001A mukaisesti vuonna 2005
vaihdettiin kaikkiaan 3,1 miljoonaa optiota yhteensä 35,6 miljoonalla eurolla.
Fortum Oyj:n avainhenkilöille suunnatun optio-ohjelman 2002A mukaisesti vuonna
2005 vaihdettiin kaikkiaan 2,3 miljoonaa optiota yhteensä 20,4 miljoonalla
eurolla.
Vuonna 2005 vaihdettiin ja merkittiin kaupparekisteriin edellä mainittuihin
optio-ohjelmiin liittyen yhteensä 8 210 120 (18 251 430) osaketta. Näiden
merkintöjen jälkeen Fortum Oyj:n osakepääoma on 2 975 999 685 euroa ja
rekisteriin merkittyjen osakkeiden kokonaismäärä 875 294 025 (867 083 905).
Fortumin osakepääoma kasvoi yhteensä 27 914 408 (62 054 862) eurolla. Optio-
ohjelmien 2001A ja 2002A mukaisesti merkittäväksi tarjotut osakkeet oikeuttavat
enintään 0,5 %:n osuuteen Fortumin vuodenvaihteen osakepääomasta ja
äänioikeudesta.
Yllä mainittujen lisäksi Fortumilla on vielä kaksi muuta avainhenkilöiden optio-
ohjelmaa 2001B ja 2002B. 2001B-optioiden merkintä alkoi 16.1.2006. 2002B-
optioiden merkintä alkaa 1.10.2006. Vuoden 2005 lopulla optiojärjestelyiden
piirissä oli 320 henkilöä. Näillä optio-ohjelmilla merkittävien osakkeiden määrä
on enintään 1,9 % Fortumin vuodenvaihteen pääomasta ja äänioikeudesta.
Suomen valtio myi 2. kesäkuuta 62,9 miljoonaa Fortumin osaketta suomalaisille ja
kansainvälisille sijoittajille. Vuoden lopussa Suomen valtion omistusosuus
Fortumista oli 51,5 (59,3) %. Kansainvälisten osakkeenomistajien osuus nousi
33,2 (25,2) %:iin.
Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä
valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi, uusien
osakkeiden liikkeelle laskemiseksi tai yhtiön omien osakkeiden hankkimiseksi.
Konsernin henkilöstö
Fortum-konsernin henkilöstön lukumäärä vuonna 2005 oli keskimäärin 10 026 (12
859). Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 8 955 (13 175), joista 8 769 (12 735)
oli vakinaisia työntekijöitä. Vähennys johtuu Neste Oilin eriyttämisestä.
Emoyhtiö Fortum Oyj:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 550 (619).
Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.1.2006 sopimuksen, jonka
mukaan Fortum ostaa kaikki Espoon kaupungin omistamat 5 351 859 E.ON Finland
Oyj:n osaketta. Osuus vastaa 34,2 % yrityksen osakkeista ja äänivallasta.
Sopimus allekirjoitettiin 18. tammikuuta. Sovittu ostohinta oli 68 euroa
osakkeelta eli yhteensä noin 364 miljoonaa euroa. Kaupan edellytys on, että E.ON
Nordicin omistamat 10 246 565 E.ON Finlandin osaketta on siirretty Fortumin
omistukseen.
Fortum ja E.ON Nordic allekirjoittivat 2.2.2006 sopimuksen, jonka mukaan Fortum
ostaa E.ON Nordicin hallussa olevat E.ON Finlandin osakkeet. Fortum maksaa
yhteensä noin 380 miljoonaa euroa E.ON Nordicin 65,56 % osuudesta E.ON
Finlandissa. Fortum ja E.ON ovat sopineet kaupan yhteydessä kaikista avoimista
riitakysymyksistään, minkä seurauksena Fortum maksaa E.ONille noin 16 miljoonaa
euroa. E.ON Finland-kaupan toteutuminen vaatii vielä Suomen
kilpailuviranomaisten hyväksymisen. Fortum aikoo lunastaa vähemmistöosakkailta
loput 0,2 % E.ON Finlandin osakkeista.
Fortum osallistuu Suomen viidenteen ydinvoimalaitosyksikköön noin 25 %:n
osuudella. Voimalan rakennuttaja ja omistaja TVO ilmoitti tammikuussa 2006, että
reaktorirakennuksen rakennustyöt ja joidenkin komponenttien valmistuminen eivät
ole edenneet suunnitellulla tavalla. TVO kuitenkin edelleen uskoo, että uusi
voimala tuottaa sähköä vuonna 2009.
Fortumin osakkuusyhtiö OKG ilmoitti tammikuussa, että se aikoo lisätä
Oskarshamnin ydinvoimalan kolmannen yksikön kapasiteettia nykyisestä 1 200
megawatista 1 450 megawattiin. OKG toteuttaa ja rahoittaa tehonlisäys- ja
uudistusinvestoinnit omasta taseestaan eli nämä investoinnit eivät lisää
Fortumin investointeja. Fortum saattaa kuitenkin tukea OKG:n rahoitusta
osakaslainojen tai takuiden avulla. Investointi toteutuu pääosin vuonna 2008.
Fortumin omistusosuus Oskarshamnin ydinvoimalasta oikeuttaa yli 43 %
ydinvoimalan tuotannosta. Tämän osuuden Fortum ostaa kustannushintaan. Fortumin
osuus voimalan kolmannen yksikön tehonlisäyksestä on hieman yli 100 megawattia.
Fortum teki tammikuun lopussa 2006 sopimuksen 40,67 % osuutensa myynnistä
Enprima-yhtiöstä ruotsalaiselle ÅF Groupille.
Pääomarakenne
Öljyliiketoiminnan eriyttämisen seurauksena Fortumin tase on vahvistunut
merkittävästi. Vuoden lopussa yhtiön velkaantumisaste oli 43 %. Fortum
tavoittelee tehokasta pääomarakennetta, joka mahdollistaa yhtiön strategian
toteuttamisen.
Fortumin tavoitteena on pääomarakenne, jossa nettovelan ja käyttökatteen
(EBITDA) suhde on 3,0 - 3,5. Fortum odottaa keskipitkällä aikavälillä nettovelan
ja käyttökatteen (EBITDA) suhteen olevan noin 3,0, kun huomioidaan Fortumin
strategian toteuttaminen ja tänään ilmoitettu osingonjako sekä osakkeiden
takaisinosto-ohjelma.
Tämän pääomarakennetavoitteen laskennassa käytetyt määritelmät on sisällytetty
tämän tilinpäätöksen lopussa oleviin avainlukujen määrityksiin.
Näkymät
Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on pohjoismainen sähkön
tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat Pohjoismaiden
vesitilanne, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat ja polttoaineiden hinnat.
Myös Ruotsin kruunun vaihtokurssi vaikuttaa Fortumin tulokseen, koska Fortumin
Ruotsissa tekemä tulos muunnetaan euroiksi.
Sähkönkulutuksen arvioidaan yleisesti lähivuosien aikana kasvavan Pohjoismaissa
noin 1 % vuosivauhtia.
Tammikuun lopussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 5 TWh keskimääräistä
suuremmat, ja 0,3 TWh vuoden 2005 vastaavaa tasoa suuremmat. Tammikuun lopussa
päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2006 vaihteli 26 eurosta 27 euroon
hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön futuurihinta vuodelle 2007 oli noin
40 - 41 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2008 noin 38 euroa
megawattitunnilta.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan jatkuvien toimintojen tulos on yleensä paras
vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Tammikuun lopussa Fortumin Sähköntuotanto-segmentin sähkön tukkumyynnistä
Pohjoismaissa oli loppuvuodelle 2006 suojattu noin 75 % noin 32 euron
megawattituntihintaan. Kalenterivuodelle 2007 Fortumin Sähköntuotanto-segmentin
Pohjoismaiden sähkön tukkumyynnistä on suojattu noin 40 % noin 34 euroon
megawattitunnilta. Nämä suojausasteet ja -hinnat voivat vaihdella huomattavasti
riippuen Fortumin toimista sähköjohdannaismarkkinoilla. Myös Ruotsin kruunun
vaihtokurssi vaikuttaa suojaushintaan, koska osa suojauksista tehdään Ruotsin
kruunuissa.
Fortumin toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat
suojaustasot, suojaushinta, spot-hinta, Fortumin joustavan tuotantorakenteen
optimointi jopa tuntitasolla sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos Fortum ei
suojaisi mitään sen tuotantovolyymeistä, yhden euron muutos
megawattituntihinnassa aiheuttaisi noin 50 miljoonan euron muutoksen Fortumin
liikevoitossa.
Ruotsissa ja Suomessa on hallitusten budjeteissa vuodelle 2006 päätetty
korotuksista ydin- ja vesivoimaa koskeviin veroihin. Verot aiheuttavat
lisäkustannuksia ydin- ja vesivoimatuotantoon. Fortum arvioi, että sille
aiheutuu veroista noin 60 miljoonan euron lisäkustannukset vuonna 2006.
Usean vuoden jatkuneen positiivisen kehityksen jatkeena vuoden 2005
taloudellinen tulos oli erinomainen ja yhtiön taloudellinen asema vahvistui
merkittävästi. Koska Pohjoismaissa ja Itämeren alueella on sekä hyviä
kasvumahdollisuuksia että suotuisat markkinatekijät, Fortumilla on kaikki
edellytykset menestyä myös jatkossa.
Osingonjakoehdotus
Konsernin jakokelpoiset varat 31.12.2005 olivat 3 776 miljoonaa euroa. Emoyhtiön
jakokelpoiset varat 31.12.2005 olivat 2 561 miljoonaa euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2005 osinkoa
1,12 euroa osaketta kohti eli yhteensä 980 miljoonaa euroa, perustuen
rekisteröityyn osakemäärään 31.12.2005. Tästä osingosta 0,58 euroa osakkeelta
tulee jatkuvien toimintojen voitosta vuodelta 2005 ja 0,54 euroa luovutetuista
liiketoiminnoista.
Hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksi Fortumin osakkeiden hankintaan
Fortum Oyj:n hallitus ehdottaa, että 16.3.2006 pidettävä varsinainen yhtiökokous
valtuuttaisi hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta
voitonjakokelpoisilla varoilla. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa yhden
vuoden ajan yhtiökokouksesta lukien. Ehdotus on ensimmäinen vaihe suunnitellussa
Fortumin osakkeiden takaisinosto-ohjelmassa, jonka tavoitteena on hankkia
Fortumin osakkeita enintään 1 000 miljoonalla eurolla seuraavien kolmen vuoden
aikana.
Osakkeet ostetaan takaisin yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi.
Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 35 miljoonaa osaketta. Lisäksi
hankintaan käytettävät varat eivät saa ylittää 500 miljoonaa euroa. Ehdotettu
hankittavien osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin neljää prosenttia yhtiön koko
osakepääomasta ja äänivallasta.
Osakkeet hankitaan Helsingin Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä
hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin
Pörssin sääntöjen ja Suomen Arvopaperikeskuksen sääntöjen mukaisesti.
Yhtiön hankkimat osakkeet mitätöidään joko alentamalla osakepääomaa
yhtiökokouksen päätöksellä tai alentamatta osakepääomaa Fortumin hallituksen
päätöksellä edellyttäen, että syyskuussa 2006 voimaan astuvaksi ehdotettu uusi
osakeyhtiölaki antaa hallitukselle tämän oikeuden.
Osakkeiden hankinta vähentää yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa.
Osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta osakkeiden ja äänivallan
jakoon.
Yhtiökokous pidetään 16.3.2006 kello 13.00 alkaen Finlandia-talossa Helsingissä.
Espoo, 2.2.2006
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja antaa:
Mikael Lilius, toimitusjohtaja, puhelin: +358 10 452 9100
Juha Laaksonen, talousjohtaja, puhelin +358 10 452 4519
Luvut ovat tilintarkastettuja.
Tulostiedotus vuonna 2006:
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta julkaistaan 25.4.2006
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 19.7.2006
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkaistaan 19.10.2006
Jakelu:
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com
Tilinpäätökseen liittyvää lisätietoa on nähtävillä Fortumin www-sivuilla
osoitteessa: www.fortum.fi/Sijoittajat.
FORTUM -KONSERNI
TAMMIKUU-JOULUKUU 2005
Tilinpäätös on tilintarkastettu
LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto 1 112 1 084 3 877 3 835
Liiketoiminnan muut tuotot 67 11 101 91
Materiaalit ja palvelut -355 -420 -1 325 -1 507
Henkilöstökulut -122 -116 -481 -462
Poistot ja arvonalentumiset -102 -106 -407 -388
Liiketoiminnan muut kulut -126 -90 -418 -374
Liikevoitto 474 363 1 347 1 195
Osuus osakkuus- ja 27 3 55 12
yhteisyritysten voitosta
Rahoitustuotot ja -kulut -35 -78 -135 -245
Voitto ennen veroja 466 288 1 267 962
Välittömät verot -125 -96 -331 -259
Jatkuvien toimintojen 341 192 936 703
kauden voitto
Luovutetut toiminnot:
Luovutettujen toimintojen 0 157 474 589
kauden voitto
Kauden voitto 341 349 1 410 1 292
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 320 335 1 358 1 259
Vähemmistölle 21 14 52 33
341 349 1 410 1 292
Emoyhtiön omistajille
kuuluvasta konsernin
voitosta laskettu
osakekohtainen tulos (euroa
per osake)
Laimentamaton 0.36 0.39 1.55 1.48
Laimennettu 0.36 0.39 1.53 1.46
Emoyhtiön omistajille
kuuluvasta jatkuvien
toimintojen voitosta
laskettu osakekohtainen
tulos (euroa per osake)
Laimentamaton 0.36 0.21 1.01 0.79
Laimennettu 0.36 0.21 1.00 0.78
Emoyhtiön omistajille
kuuluvasta luovutettujen
toimintojen voitosta
laskettu osakekohtainen
tulos (euroa per osake)
Laimentamaton - 0.18 0.54 0.69
Laimennettu - 0.18 0.53 0.68
LYHENNETTY KONSERNIN TASE
MEUR 2 005 2 004
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 80 116
Rakennukset, koneet ja kalusto 10 176 11 925
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 2 112 2 355
Muut pitkäaikaiset saamiset 87 90
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 620 727
Pysyvät vastaavat yhteensä 13 075 15 213
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto- 256 654
omaisuus
Myyntisaamiset ja lyhytaikaiset 1 011 1 555
saamiset
Rahat ja pankkisaamiset 788 145
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 055 2 354
Vastaavaa yhteensä 15 130 17 567
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma 2 976 2 948
Muu oma pääoma 4 175 4 552
Yhteensä 7 151 7 500
Vähemmistöosuus 260 150
Oma pääoma yhteensä 7 411 7 650
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 3 118 4 450
Laskennallinen verovelka 1 512 1 841
Varaukset 606 608
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 435 552
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 5 671 7 451
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 828 790
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras 1 220 1 676
pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 048 2 466
Vieras pääoma yhteensä 7 719 9 917
Vastattavaa yhteensä 15 130 17 567
KONSOLIDOIDUN OMAN PÄÄOMAN MUUTOS
MEUR Osake- Yliku Muu Käyvä Kerty- Vähem Yhteensä
pääom rssi- sid n neet mistö-
a rahas ott arvon voitto osuus
to u ja varat
pää muut
oma rahas
tot
Oma pääoma 31.12.2004 2 948 62 13 134 4 343 150 7 650
Käytetyt optio-oikeudet 28 8 -11 25
Muuntoerot ja muut -55 -7 -62
muutokset
Osingonjko -506 -506
Osinkona jaetut -920 -920
osakkeet *)
Kassavirran suojaukset -257 3 -254
Käyvän arvon rahaston 6 6
muutokset
Vähemmistön lisäys 62 62
yrityshankintojen
kautta
Kauden voitto 1 358 52 1 410
Oma pääoma 31.12.2005 2 976 70 2 -117 4 220 260 7 411
Oma pääoma 31.12.2003 2 886 36 5 63 3 399 120 6 509
Käytetyt optio-oikeudet 62 26 8 96
Muuntoerot ja muut 24 -2 22
muutokset
Osingonjako -357 -357
Kassavirran suojaukset 67 14 -1 80
Käyvän arvon rahaston 4 4 8
muutokset
Kauden voitto 1 259 33 1 292
Oma pääoma 31.12.2004 2 948 62 13 134 4 343 150 7 650
*) Osinkona jaettujen osakkeiden vaikutus Fortum -konsernin omaan
pääomaan on 920 miljoonaa euroa. Emoyhtiössä vaikutus kertyneisiin
voittovaroihin
on 969 miljoonaa
euroa.
KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMA
MEUR 31.12.2005 31.12.2004
Liiketoiminnan kassavirta
Liikevoitto ennen 1 754 1 583
poistoja, jatkuvat toiminnot
Muut tuotot ja kulut 15 -37
joihin ei liity maksua
Rahoituserät ja -107 -181
toteutuneet kurssierot
Maksetut välittömät verot -298 -160
Kassavirta ennen käyttöpääoman 1 364 1 205
muutosta, jatkuvat toiminnot
Käyttöpääoman muutos -93 27
Jatkuvien toimintojen 1 271 1 232
liiketoiminnan kassavirta
Luovutettujen toimintojen 133 526
liiketoiminnan kassavirta
Liiketoiminnan 1 404 1 758
kassavirta yhteensä
Investointien kassavirta
Investoinnit -346 -335
käyttöomaisuuteen
Ostetut osakkeet -127 -179
Käyttöomaisuuden myynnit 30 60
Myydyt osakkeet 26 15
Muiden sijoitusten muutos 19 -20
Jatkuvien toimintojen -398 -459
investointien kassavirta
Luovutettujen toimintojen 1 155 -277
investointien kassavirta
Investointien 757 -736
kassavirta yhteensä
Kassavirta ennen rahoitusta 2 161 1 022
Rahoituksen kassavirta
Velkojen muutos -1 063 -811
Osingonjako yhtiön -506 -357
osakkeenomistajille
Muut rahoituserät 22 94
Jatkuvien toimintojen -1 547 -1 074
rahoituksen kassavirta
Luovutettujen toimintojen 29 -236
rahoituksen kassavirta *)
Rahoituksen kassavirta -1 518 -1 310
yhteensä
Taseen mukainen jatkuvien
toimintojen likvidien varojen
muutos,
lisäys (+), vähennys (- 643 -288
)
*) Konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty, minkä vuoksi
luovutettujen toimintojen rahoituksen kassavirta vuonna 2004 esitetään
lainojen takaisinmaksujen mukaisena.
TUNNUSLUVUT 1)
MEUR
31.12. 30.9. 30.6. 31.3. 31.12. 30.9. 30.6. 31.3.
2005 2005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
Tulos per 1.55 1.19 0.99 0.38 1.48 1.09 0.80 0.36
osake
(laimentamat
on), EUR
Jatkuvien 1.01 0.65 0.45 0.28 0.79 0.58 0.45 0.24
toimintojen
tulos per
osake
(laimentamat
on),
EUR
Sijoitettu 11 357 11 154 10 987 11 891 12 890 12 762 12 447 12 156
pääoma, MEUR
2)
Jatkuvien 11 357 10 739
toimintojen
sijoitettu
pääoma, MEUR
Korollinen 3 158 3 333 3 595 4 878 5 095 5 445 5 512 5 526
nettovelka,
MEUR
Jatkuvien
toimintojen
käyttöomaisu
usinvestoinn
it ja
investoinnit 479 213 123 49 514 306 158 57
osakkeisiin,
MEUR
Jatkuvien 346 207 123 49 335 201 128 57
toimintojen
käyttöomaisu
usinvestoinn
it, MEUR
Sijoitetun 16.6 15.3 16.7 18.2 15.8 15.0 17.0 18.6
pääoman
tuotto, %
Jatkuvien 13.5 11.4
toimintojen
sijoitetun
pääoman
tuotto, %
Oman pääoman 18.7 17.6 19.2 19.5 18.2 18.4 20.9 19.9
tuotto, %
Nettovelka/ 1.4 2.1
Käyttökate
Jatkuvien 1.8 -
toimintojen
Nettovelka/
Käyttökate
Korko 11.6 10.6 11.3 11.6 8.0 7.8 8.3 7.1
kate
Liiketoiminn 43.2 42.9 44.2 39.3 36.4 33.1 38.2 44.4
an
kassavirta/
korollinen
nettovelka,
%
Velkaantumis 43 47 53 71 67 77 82 86
aste, %
Oma 8.17 7.86 7.64 7.67 8.65 8.19 7.77 7.41
pääoma/osake
, EUR
Omavaraisuus 49 47 43 43 44 41 40 38
aste, %
Henkilöstö 10 026 10 279 11 066 13 135 12 859 13 112 13 097 13 023
keskimäärin
Osakkeiden 872 613 872 438 872 316 871 710 852 625 849 823 849 698 849 698
keskimääräin
en määrä,
1 000 osaketta
Laimennettu 887 653 889 157 883 629 883 774 861 772 870 806 867 907 867 344
osakeantioik
aistu
osakkeiden
keskimääräin
en määrä,
1 000 osaketta
Osakkeiden 875 294 872 981 872 793 871 854 867 084 850 262 849 813 849 813
lukumäärä,
1 000 osaketta
1) Tunnusluvut perustuvat Fortum -konsernin lukuihin,
sisältäen sekä jatkuvat että luovutetut toiminnot, jollei
muuta ole ilmoitettu.
2) Sijoitettu pääoma 31.3.2005 ei anna kuvaa jatkuvista
toiminnoista, sillä 15% Neste Oilin osakkeista ja
korolliset saamiset Neste Oililta
sisältyvät
sijoitettuun
pääomaan.
LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto 598 583 2 058 2 084
- josta 23 55 97 128
sisäistä
Lämpö 325 316 1 063 1 025
- josta 0 9 12 49
sisäistä
Sähkönsiirto 196 194 707 707
- josta 2 3 8 10
sisäistä
Markets 391 378 1 365 1 387
- josta 35 28 101 92
sisäistä
Muut 20 23 91 90
- josta 13 28 63 93
sisäistä
Eliminoinnit *) -418 -410 -1 407 -1 458
Jatkuvien toimintojen 1 112 1 084 3 877 3 835
liikevaihto
Luovutettujen toimintojen 0 2 108 2 061 7 909
liikevaihto
Eliminoinnit 0 -17 -20 -85
Yhteensä 1 112 3 175 5 918 11 659
*) Eliminoinnit sisältävät tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta,
jotka netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai
kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-
ostaja.
LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto 296 241 825 763
Lämpö 94 75 269 218
Sähkönsiirto 76 51 251 234
Markets 11 0 32 34
Muut -3 -4 -30 -54
Jatkuvien toimintojen liikevoitto 474 363 1 347 1 195
Luovutettujen toimintojen liikevoitto 0 183 517 721
Yhteensä 474 546 1 864 1 916
JATKUVIEN TOIMINTOJEN VERTAILUKELPOINEN
LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto 297 232 854 730
Lämpö 97 75 253 207
Sähkönsiirto 76 57 244 240
Markets 8 -1 30 23
Muut -18 -14 -47 -52
Jatkuvien toimintojen 460 349 1 334 1 148
vertailukelpoinen liikevoitto
Kertaluonteiset erät 10 29 30 18
Muut vertailukelpoisuuteen 4 -15 -17 29
vaikuttavat erät
Jatkuvien toimintojen liikevoitto 474 363 1 347 1 195
KERTALUONTEISET ERÄT SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto -6 18 -3 9
Lämpö 2 4 14 4
Sähkönsiirto 0 2 1 2
Markets 0 0 0 0
Muut 14 5 18 3
Yhteensä 10 29 30 18
MUUT VERTAILUKELPOISUUTEEN
VAIKUTTAVAT ERÄT SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto 5 -9 -26 24
Lämpö -5 -4 2 7
Sähkönsiirto 0 -8 6 -8
Markets 3 1 2 11
Muut 1 5 -1 -5
Yhteensä 4 -15 -17 29
POISTOT JA ARVONALENTUMISET SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto 29 30 112 104
Lämpö 31 35 123 124
Sähkönsiirto 36 34 145 133
Markets 4 4 15 16
Muut 2 3 12 11
Jatkuvien toimintojen poistot ja 102 106 407 388
arvonalentumiset
Luovutettujen toimintojen 0 38 36 139
poistot ja arvonalentumiset
Yhteensä 102 144 443 527
OSUUS OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN
TULOKSESTA SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto *) 17 -8 23 -18
Lämpö 3 6 11 15
Sähkönsiirto 6 5 20 16
Markets 0 0 1 0
Muut 1 0 0 -1
Jatkuvien toimintojen osuus osakkuus- 27 3 55 12
ja yhteisyritysten tuloksesta
Luovutettujen toimintojen osuus 0 7 -2 36
osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta
Yhteensä 27 10 53 48
*) Suurin osa sähköntuotantosegmentin osakkuusyhtiöistä
on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä
omakustannushintaan.
Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä
tehtyjen varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisujen
poistot on IFRS -periaatteiden
mukaan sisällytetty osuuteen
osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta.
SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN SEGMENTEITTÄIN
MEUR
31.12.2005 31.12.2004
Sähköntuotanto 1 259 1 208
Lämpö 133 128
Sähkönsiirto 210 196
Markets 8 8
Muut 0 0
Jatkuvien toimintojen osuus sijoituksista 1 610 1 540
osakkuus-ja yhteisyrityksiin
Luovutettujen toimintojen osuus 0 140
sijoituksista osakkuus- ja yhteisyrityksiin
Yhteensä 1 610 1 680
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN JA
OSAKKEISIIN SEGMENTEITTÄIN
MEUR IV/2005 IV/2004 2005 2004
Sähköntuotanto 69 58 129 210
Lämpö 141 100 212 175
Sähkönsiirto 50 41 115 106
Markets 3 2 10 6
Muut 3 7 13 17
Jatkuvien toimintojen 266 208 479 514
käyttöomaisuus- ja
osakeinvestoinnit
Luovutettujen toimintojen 0 121 99 316
käyttöomaisuus- ja
osakeinvestoinnit
Yhteensä 266 329 578 830
SIDOTTU PÄÄOMA SEGMENTEITTÄIN
MEUR 31.12.2005 31.12.2004
Sähköntuotanto 5 954 6 218
Lämpö 2 551 2 440
Sähkönsiirto 3 021 3 091
Markets 228 194
Muut ja eliminoinnit 139 -43
Jatkuvien toimintojen sidottu pääoma 11 893 11 900
Luovutettujen toimintojen sidottu pääoma 0 2 011
Eliminoinnit 0 2
Yhteensä 11 893 13 913
SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO SEGMENTEITTÄIN
% 31.12. 30.9. 30.6. 31.3. 31.12. 30.9. 30.6. 31.3.
2005 2005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
Sähköntuotanto 14.0 11.7 11.3 14.6 12.1 11.0 12.5 14.0
Lämpö 11.6 10.3 14.2 19.3 9.8 8.6 11.8 18.3
Sähkönsiirto 8.8 8.2 9.1 10.1 8.1 8.3 9.4 11.3
Markets 17.4 15.6 14.6 11.5 25.3 37.9 36.8 77.6
VERTAILUKELPOINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO SEGMENTEITTÄIN
% 31.12. 30.9. 30.6. 31.3.31.12. 30.9. 30.6. 31.3.
2005 2005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
Sähköntuotanto 14.5 12.5 13.2 14.9 11.5 10.5 11.5 13.8
Lämpö 11.0 9.3 12.7 18.5 9.3 8.0 11.3 17.8
Sähkönsiirto 8.6 7.9 8.7 9.4 8.3 8.3 9.0 11.1
Markets 16.4 16.4 15.7 13.5 17.1 26.7 24.5 43.4
Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla liikevoiton ja
'osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa
keskimääräisellä sidotulla pääomalla.
VARAT SEGMENTEITTÄIN
MEUR 31.12.2005 31.12.2004
Sähköntuotanto 6 522 7 108
Lämpö 2 895 2 742
Sähkönsiirto 3 448 3 514
Markets 515 375
Muut ja eliminoinnit 216 -156
Jatkuvien toimintojen varat 13 596 13 583
Luovutettujen toimintojen varat 2 756
Eliminoinnit -32
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 13 596 16 307
Korolliset saamiset 620 728
Laskennallinen verosaaminen 18 106
Muut varat 108 281
Rahat ja pankkisaamiset 788 145
Varat yhteensä 15 130 17 567
VIERAS PÄÄOMA SEGMENTEITTÄIN
MEUR
31.12.2005 31.12.2004
Sähköntuotanto 568 890
Lämpö 344 302
Sähkönsiirto 427 423
Markets 287 181
Muut ja eliminoinnit 77 -113
Jatkuvien toimintojen vieras pääoma 1 703 1 683
Luovutettujen toimintojen vieras pääoma 745
Eliminoinnit -34
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat 1 703 2 394
Laskennallinen verovelka 1 512 1 841
Muut 558 442
Sijoitettuun pääomaan sisältyvät velat 3 773 4 677
Korollinen vieras pääoma 3 946 5 240
Oma pääoma 7 411 7 650
Oma ja vieras pääoma yhteensä 15 130 17 567
AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS
MEUR 31.12.2005 31.12.2004
Kirjanpitoarvo kauden alussa 12 041 11 923
Konserniyhtiöiden hankinta 171 31
Käyttöomaisuusinvestoinnit 346 648
Vähennykset -31 -152
Poistot ja arvonalentumiset -407 -527
Muuntoerot -324 118
Kirjanpitoarvo kauden lopussa ennen Neste Oilin 11 796 12 041
luovuttamista
Neste Oilin luovuttaminen -1 540
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 10 256 12 041
YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT
Fortum hankki 28.12.2005 57,03% puolalaisen kaukolämpöjakeluyhtiö
MPEC Wroclawin omasta pääomasta.Yrityskauppa ei kerryttänyt
konsernille liikevaihtoa
eikä nettotulosta
vuodelle 2005.
Vastikkeen muodostuminen:
- Maksettu rahana 78
- Hankinnalle kohdistettavat kulut 1
Kokonaisvastike 79
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo 82
Kurssierot -3
Liikearvo 0
Hankitun nettovarallisuuden erittely Käypä Hankitun
arvo kirjanpito-
arvo
Rahat ja pankkisaamiset 12 12
Aineettomat hyödykkeet 1 1
Rakennukset, koneet ja kalusto 146 103
Saamiset 18 18
Laskennallinen verosaaminen 1 1
Koroton vieras pääoma -17 -17
Korollinen vieras pääoma -4 -4
Laskennallinen verovelka -13 -4
Hankittu nettovarallisuus 144 110
Hankittu vähemmistöosuus -62
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo 82
Rahana suoritettu vastike 79
Rahat ja pankkisaamiset hankitussa 12
tytäryhtiöissä
Hankinnan rahavirta 67
LIIKEVAIHTO NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/ III/ II/ I/ IV/ III/ II/ I/
2005 2005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
Sähköntuotanto 598 450 476 534 583 453 488 560
- josta 23 6 13 55 55 11 26 36
sisäistä
Lämpö 325 147 206 385 316 149 198 361
- josta 0 1 -1 12 9 1 3 36
sisäistä
Sähkönsiirto 196 149 160 202 194 150 157 206
- josta 2 2 2 2 3 3 1 3
sisäistä
Markets 391 284 298 392 378 287 303 419
- josta 35 19 22 25 28 17 22 25
sisäistä
Muut 20 26 22 23 23 22 25 20
- josta 13 13 15 22 11 7 9 10
sisäistä
Eliminoinnit -418 -282 -304 -403 -410 -296 -314 -437
Jatkuvien 1 112 774 858 1 1 765 857 1 129
toimintojen 133 084
liikevaihto
Luovutettujen - - - 2 061 2 108 2 091 2 000 1 710
toimintojen
liikevaihto
Eliminoinnit - - - -20 -17 -20 -27 -21
Yhteensä 1 112 774 858 3 174 3 175 2 836 2 830 2 818
LIIKEVOITTO NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/ III/ II/ I/ IV/ III/ II/ I/
2005 2005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
*)
Sähköntuotanto 296 181 125 223 241 128 172 222
Lämpö 94 13 50 112 75 12 27 104
Sähkönsiirto 76 48 56 71 51 45 55 83
Markets 11 7 8 6 0 13 5 16
Muut -3 -9 -12 -6 -4 -21 -11 -18
Jatkuvien toimintojen 474 240 227 406 363 177 248 407
liikevoitto
Luovutettujen - - 390 127 183 165 223 150
toimintojen
liikevoitto
Yhteensä 474 240 617 533 546 342 471 557
*) IASB peruutti toisen neljänneksen aikana päästöoikeuksia koskevan
IFRIC-tulkinnan nro 3 ja päätös astui voimaan välittömästi, tätä
päätöstä noudattaen
Fortum on muuttanut
päästöoikeuksien
laskentakäytäntöä.
JATKUVIEN TOIMINTOJEN VERTAILUKELPOINEN
LIIKEVOITTO NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/ III/2 II/ I/ IV/ III/ II/ I/
2005 005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
Sähköntuotanto 297 161 172 224 232 135 145 218
Lämpö 97 12 37 107 75 7 24 101
Sähkönsiirto 76 47 55 66 57 51 51 81
Markets 8 7 8 7 -1 10 5 9
Muut -18 -7 -11 -11 -14 -12 -14 -12
Jatkuvien 460 220 261 393 349 191 211 397
toimintojen
vertailukelpoinen
liikevoitto
Kertaluonteiset 10 2 12 6 29 -4 -1 -6
erät
Muut 4 18 -46 7 -15 -10 38 16
vertailukelpoisuute
en vaikuttavat erät
Jatkuvien 474 240 227 406 363 177 248 407
toimintojen
liikevoitto
KERTALUONTEISET ERÄT NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/ III/ II/ I/ IV/ III/ II/ I/
2005 2005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
Sähköntuotanto -6 3 0 0 18 -2 -1 -6
Lämpö 2 1 11 0 4 0 0 0
Sähkönsiirto 0 0 1 0 2 0 0 0
Markets 0 0 0 0 0 0 0 0
Muut 14 -2 0 6 5 -2 0 0
Yhteensä 10 2 12 6 29 -4 -1 -6
Erään sisältyy positiivinen työkyvyttömyyseläkkeiden
käsittelyn muutoksesta johtuva kertaluonteinen
vaikutus vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä.
MUUT VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT
NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/ III/ II/ I/ IV/ III/ II/ I/
2005 2005 2005 2005 2004 2004 2004 2004
Sähköntuotanto 5 17 -47 -1 -9 -5 28 10
Lämpö -5 0 2 5 -4 5 3 3
Sähkönsiirto 0 1 0 5 -8 -6 4 2
Markets 3 0 0 -1 1 3 0 7
Muut 1 0 -1 -1 5 -7 3 -6
Yhteensä 4 18 -46 7 -15 -10 38 16
LUOVUTETUT TOIMINNOT (sisältää Fortumin
ja luovutettujen toimintojen väliset
eliminoinnit)
MEUR IV/ IV/ 2005 *) 2004
2005 2004
Liikevaihto - 2 108 2 061 7 909
Liiketoiminnan muut tuotot - 14 395 66
Materiaalit ja palvelut - -1 610 -1 726 -6 439
Henkilöstökulut - -59 -57 -211
Poistot ja arvonalentumiset - -38 -36 -139
Liiketoiminnan muut kulut - -232 -120 -465
Liikevoitto - 183 517 721
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten - 7 -2 36
voitosta
Rahoitustuotot ja -kulut - 8 -6 -19
Voitto ennen veroja - 198 509 738
Välittömät verot - -41 -35 -149
Luovutettujen toimintojen kauden - 157 474 589
voitto
*) IASB peruutti toisen neljänneksen aikana päästöoikeuksia koskevan
IFRIC-tulkinnan nro 3 ja päätös astui voimaan välittömästi, tätä
päätöstä noudattaen
Fortum on muuttanut
päästöoikeuksien
laskentakäytäntöä.
*) Neste Oil Oyj:n 15% osuuden myyntivoitto,
390 miljoonaa euroa, sisältyy liiketoiminnan
muihin tuottoihin.
VASTUUT
MEUR 31.12.2005 31.12.2004
Annetut vakuudet ja
vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut
Velat
Pantit 144 160
Kiinteistökiinnityks 49 113
et
Muut vastuut
Kiinteistökiinnityks 66 59
et
Muut vastuusitoumukset 94 76
Yhteensä 353 408
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta
annetut vastuusitoumukset
Pantit ja 3 12
kiinteistökiinnitykset
Takaukset 208 335
Muut vastuusitoumukset 125 182
Yhteensä 336 529
Vastuusitoumukset muiden
puolesta
Takaukset 2 3
Muut vastuusitoumukset 3 5
Yhteensä 5 8
Yhteensä 694 945
Fortum Oil and Gas Oy:n jakautumisen seurauksena Fortumin 100-%:sti
omistamalla tytäryhtiöllä Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen
vastuusitoumus Neste Oil Oyj:n
kanssa.Vastuusitoumus perustuu
osakeyhtiölain 14a luvun 6 §:n
säädökseen.
Käyttöleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 17 87
Yli vuoden mutta viiden vuoden 31 81
sisällä erääntyvät
Yli viiden vuoden kuluttua 9 64
erääntyvät
Yhteensä 57 232
YDINVOIMAAN LIITTYVÄT VARAT JA VELAT
MEUR 31.12.2005 31.12.2004
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain 618 596
mukaisesti 1)
Fortumin osuus -610 -581
Ydinjätehuoltorahastosta 2)
Erotuksen vakuutena kiinnitetyt 8 15
haltijavelkakirjalainat
1) Suomen ydinenergialain mukaisesti laskettu
lainmukainen vastuu on 618 (596) miljoonaa euroa
31.12.2005 (ja vastaavasti 31.12.2004).
Taseeseen IAS37:n mukaan kirjattu
diskontattu velka oli 418 (401)
miljoonaa euroa 31.12.2005.
Suurin syy lainmukaisen velan ja taseeseen kirjatun
velan välillä on se, että lainmukaista vastuuta ei saa
diskontata nettonykyarvoon.
2) Fortum osallistuu Ydinjätehuoltorahastoon lainmukaisen
velan mukaisesti. Fortumin osuus Ydinjätehuoltorahastosta
per 31.12.2005
oli 610 (581)
miljoonaa euroa.
Taseeseen IFRIC 5-tulkinnan mukaisesti kirjattu
ydinjätehuoltorahaston arvo oli 418 (401) miljoonaa euroa
31.12.2005. IFRIC 5-tulkinnan mukaan
ydinjätehuoltorahaston arvo ei voi
ylittää siihen liittyvien vastuiden
määrää taseessa.
3) Lainmukainen vastuu ja Fortumin osuus Ydinjätehuoltorahastosta ovat
erisuuruiset vuoden 2005 lopussa johtuen vuosittaisesta vastuumäärän
tarkistamisesta.
Ero johtuu ajoituksesta, sillä vuotuinen lainmukainen
vastuu maksetaan seuraavan tilikauden ensimmäisen
neljänneksen aikana.
Fortum on antanut vakuudeksi kiinnitettyjä
haltijavelkakirjalainoja. Kiinnitetyt haltijavelkakirjalainat
sisältyvät yllä oleviin Annettuihin vakuuksiin ja vastuusitoumuksiin.
JOHDANNAISSOPIMUKSET
MEUR 31.12.2005 31.12.2004
Korko- ja Nimell Käypä Nimellisar Käypä
valuuttajohdannaiset is- nettoarv vo nettoarvo
arvo o
Koronvaihtosopimukset 2 636 11 3 435 -45
Valuuttatermiinit 5 297 69 8 176 -32
Valuutanvaihtosopimukset 2 169 3 310 -23
Ostetut valuuttaoptiot - - 438 17
Asetetut valuuttaoptiot - - 438 6
Sähköjohdannaiset Määrä Käypä Määrä Käypä
nettoarvo nettoarvo
TWh MEUR TWh MEUR
Myydyt termiinisopimukset 84 -463 70 204
Ostetut termiinisopimukset 49 276 42 -53
Ostetut optiot 1 -1 1 -1
Asetetut optiot 3 2 1 -
Öljyjohdannaiset Määrä Käypä Määrä Käypä
nettoarvo nettoarvo
1000 MEUR 1000 bbl MEUR
bbl
Myyntisopimukset 90 0 44 588 26
Ostosopimukset 571 6 70 258 7
Ostetut optiot - - 4 797 2
Asetetut optiot - - 6 784 -2
Laskentaperiaatteet
Fortum noudattaa kansainvälisiä
tilinpäätöstandardeja vuoden 2005 alusta lähtien.
Merkittävimmät muuutokset Fortumin jatkuvien toimintojen kannalta ovat:
- Johdannaisten esittäminen käyvässä arvossa
taseessa. Käypien arvojen muutosten esittäminen tuloslaskelmassa, kun
suojauslaskentaa ei ole
sovellettu. (IAS 39)
- Fortumin osuus suomalaisesta Ydinjätehuoltorahastosta sekä
käytetyn ydinpolttoaineen ja tulevien, ydinvoimaan liittyvien
tuotantolaitosten käytöstä
poistamiseen liittyvät vastuut on
esitetty bruttona taseessa IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti.
-Suomalaisessa kirjanpitokäytännössä vähemmistönä käsitelty
Nybroviken Kraft Ab -konsernin etuoikeusosakkeisiin liittyvä
optiosopimus on
IFRS:n mukaan
uudelleenluokiteltu korolliseksi velaksi.
- Eläkevastuiden laskenta IAS 19 standardin mukaisesti aiheuttaa
muutoksia eläkevastuiden määrään suomalaiseen kirjanpitokäytäntöön
verrattuna,mutta vaikutukset näkyvät pääosin vuonna 2004, jolloin
suomalaisen työkyvyttömyyseläkkeen laskentatulkintaa muutettiin
vuoden aikana.
- Fortumin öljyliiketoiminta on käsitelty luovutettuna toimintona
31.3.2005. Luovutetut toiminnot esitetään yhdellä rivillä
tuloslaskelmassa ja
ilmoitetaan erikseen kassavirrassa.
Vuoden 2004 vertailuluvut on muutettu vastaavasti.
Fortum on kuvannut 26.4.2005 julkaistussa lehdistötiedotteessa
IFRS standardeihin siirtymisen vaikutuksia taloudellisiin
lukuihin.
Tiedotteeseen sisältyivät myös oman pääoman ja tuloksen
täsmäytys suomalaisen ja IFRS periaatteiden välillä
neljänneksittäin.
Yksityiskohtaiset laskentaperiaatteet ovat nähtävissä:
www.fortum.com/Sijoittajat/Taloudellista tietoa osiossa.
Päästöoikeudet
Fortum on 1.1.2005 alkaen soveltanut IFRIC-tulkintaa nro 3
päästöoikeuksien laskennassaan. Kesäkuussa 2005 IASB päätti
peruuttaa
IFRIC-tulkinnan nro 3 ja päätös astui voimaan välittömästi.
Tätä päätöstä noudattaen Fortum on muuttanut päästöoikeuksien
laskentaperiaatteitaan takautuvasti. Päästöoikeuksien laskentaperiaate
perustuu voimassa oleviin
IFRS-standardeihin, joiden mukaan ostetut päästöoikeudet kirjataan
aineettomiin oikeuksiin ostohintaansa. Sen sijaan ilmaiseksi saadut
päästöoikeudet
arvostetaan nimellisarvoonsa. Kattaakseen päästöoikeuksien
palautusvelvoitteen Fortum on kirjannut varauksen, joka arvostetaan
todennäköiseen
markkinahintaan. Liikevoittoon kirjataan toteutuneiden päästöjen ja
saatujen päästöoikeuksien ero. Tämä ero arvostetaan joko markkina-
arvoonsa tai päästöoikeuksien ostohintaan.
Tunnuslukujen
laskentakaavat
Vertailukelpoinen = Liikevoitto - kertaluonteiset
liikevoitto erät - muut
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Käyttöomaisuuden
myyntivoitot ja
tappiot mm.
Muut vertailukelpoisuuteen = Sisältää ne tulevaisuuden
vaikuttavat erät kassavirtoja suojaavat
rahoitusinstrumentit,
joihin ei voida soveltaa
IAS 39:n mukaisesti
suojauslaskentaa sekä
IFRIC tulkinnan nro 5
mukaisen vaikutuksen, joka
aiheutuu siitä, että
taseen saamisiin kirjattu
Fortumin osuus
Ydinjätehuoltorahastosta
ei voi ylittää
vastaavaa
velkaa.
Oman pääoman tuotto, % = 100 x Kauden
voitto
Oma pääoma
keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 x Voitto ennen veroja
+ korko- ja muut
rahoituskulut
Sijoitettu
pääoma
keskimäärin
Jatkuvien toimintojen = 100 x Jatkuvien toimintojen
sijoitetun pääoman tuotto, voitto ennen veroja +
% jatkuvien toimintojen
korko- ja muut
rahoituskulut
Jatkuvien
toimintojen
sijoitettu pääoma
keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, % = 100 x Liikevoitto + osuus
osakkuus- ja
yhteisyritysten voitosta
Sidottu pääoma
keskimäärin
Vertailukelpoinen sidotun = 100 x Vertailukelpoinen liikevoitto
pääoman tuotto, % + osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten voitosta
(IAS 39
oikaistu)
Sidottu pääoma
keskimäärin
Sijoitettu pääoma = Liikevoitto + osuus
osakkuus- ja
yhteisyritysten voitosta
Sidottu pääoma
keskimäärin
Sidottu = Korottomat varat +
pääoma Ydinjätehuoltorahastoon
liittyvät korolliset varat
- korottomat
velat -
varaukset
(korottomat varat ja velat
eivät sisällä rahoitukseen,
veroihin ja
ja laskennallisiin veroihin
liittyviä eriä sekä varoja
ja velkoja, jotka
syntyvät suojauslaskennan
soveltamisedellytykset
täyttävien
johdannaissopimusten
käypien arvojen
muutoksista)
Vertailukelpoinen sidottu = Sidottu pääoma oikaistuna
pääoma niillä korottomilla
varoilla ja veloilla, jotka
aiheutuvat niistä
tulevaisuuden kassavirtaa
suojaavista johdannais-
sopimuksista, joihin ei voida
soveltaa IAS 39:n mukaista
suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat = Korolliset
velat -
rahavarat
Velkaantumisaste, % = 100 x Korolliset
nettovelat
Oma
pääoma
Oma pääoma/osake, EUR = Oma
pääoma
Osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa
Omavaraisuusaste, % = 100 x Oma pääoma sisältäen
vähemmistöosuuden
Taseen loppusumma
Nettovelka/Käyttökate = 100 x Liikevoitto +
poistot ja
arvonalentumiset
Korollinen
nettovelka
Jatkuvien toimintojen = 100 x Jatkuvien toimintojen
Nettovelka/Käyttökate Liikevoitto + poistot ja
arvonalentumiset
Korollinen
nettovelka
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Tulos/ osake (EPS) = Kauden voitto -
vähemmistöosuus
Osakkeiden keskimääräinen
osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden aikana