Kolabackenin datakeskushankkeen sähköliitäntäkaapeli

Kirkkonummen Kolabackenin suunnittelualueelle kaavaillaan suurta Microsoftin konesalia, joka toteutuessaan luo paljon hyvinvointia Kirkkonummelle ja laajemmin koko seutukunnalle.

Datakeskus kuvituskuva
Fortum datacenter green

Hankkeen taustaa

Microsoftin datakeskuksessa syntyvä hukkalämpö tullaan kierrättämään pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkossa, jossa se korvaa lähivuosien aikana poistuvaa fossiilisten polttoaineiden polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa. Hukkalämmön kierrättämisellä on merkittävä ilmastovaikutus, ja yhdessä lämpöpumppujen kanssa ison datakeskuksen hukkalämmöllä voidaan tuottaa merkittävä osa alueen kaukolämpötarpeesta. Lisäksi datakeskus työllistäisi arviolta 100-300 henkilöä ja epäsuorasti moninkertaisesti enemmän. Datakeskushankkeet ovat osa Fortumin kaukolämmön Espoo Clean Heat -hiilineutraalisuusohjelmaa.

Hankekehityksen alla oleva uusi liittymiskaapeli tarvitaan Kirkkonummen Kolabackenin ja Fingridin Espoon sähköaseman välille, sillä suunnitellut datakeskukset tarvitsevat toimintaansa paljon sähköä. Luotettavat ja kapasiteetiltaan riittävät sähköverkkoliitännät ovat perusedellytys datakeskusten toiminnalle. Liittymisjohdolla on merkittävä yhteiskunnallinen digitalisaatiokehitystä tukeva ja hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus.

Lisätietoa Kolabackenin kaavoitushankkeesta löytyy osoitteesta https://www.kirkkonummi.fi/kolabacken. Hepokorvenkallion kaavoitushankkeen tiedot löytyvät Espoon kaupungin sivuilta

Liittymisjohdon suunnittelu ja rakentaminen

Liittymisjohdon suunnittelu ja rakentaminen on monivaiheinen prosessi, johon sisältyy esi- ja yleissuunnittelu sekä rakentamisvaihe. Hankkeen tavoitteena on toteutus kokonaisuudessaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Fortum vastaa liityntäkaapelin luvituksesta ja TLT Building sen suunnittelusta Fortumin toimeksiannolla. Myöhemmin liityntäkaapeli siirtyy Microsoftin vastuulle.

Esisuunnittelu
Chevron down

Esisuunnittelu toteutettiin vuosien 2019–2020 aikana. Esisuunnittelussa selvitettiin hankkeen reunaehtoja ja haettiin alustavia reittivaihtoehtoja uudelle maakaapeliyhteydelle sekä selvitettiin hankkeen ympäristövaikutuksia.

Esisuunnittelu aloitettiin alustavalla reittivaihtoehtojen kartoituksella. Sen yhteydessä selvitettiin Kolabackenin ja Espoon sähköaseman välisen alueen maankäytöllisiä edellytyksiä, kaavoja ja muita kunnilla mahdollisesti olevia suunnitelmia alueen käytöstä. Lisäksi selvitettiin merkittäviä ympäristötekijöitä, esimerkiksi liito-oravien, viitasammakoiden ja meriupokaskuoriaisten esiintymäpaikat, uhanalaisten kasvien esiintymät alueella sekä tiedossa olevat muinaismuistokohteet. Selvityksissä esiin tulleet seikat huomioiden suunniteltiin alustavat linjausvaihtoehdot.

Alustava maakaapelireitti mukailee maastoa mahdollisia maisemahaittoja ehkäisten. Maakaapelireitillä huomioitiin alueella olevat rakenteet ja asutus sekä muut ympäristön ja maiseman erityispiirteet. Hankkeen esisuunnittelun yhteydessä järjestettiin viranomaisneuvottelu, jossa neuvoteltiin hankealueen erityispiirteistä ja sekä eri viranomaisten ja kuntien vaatimuksista / tavoitteista suunnittelun edistämiseksi. Suunnittelun ja ympäristöselvityksen laatimisen yhteydessä varmistettiin viranomaisneuvotteluin ympäristötekijöiden sekä muiden suunnitteluun vaikuttavien asioiden huomiointi, yhteydenpito ja tiedon kulkeminen. Neuvottelujen yhteydessä viranomaiset toivat esille tiedossaan olevia seikkoja, jotka huomioitiin esisuunnittelussa ja tullaan huomioimaan myös yleissuunnittelussa. Esisuunnittelun tuotokset:

  • Ympäristöselvitys (Kirkkonummen kunnanhallituksen 12.4.2021 pöytäkirjan liite)
  • Viranomaisneuvottelut ja lausuntopyynnöt eri tahoilta
  • Tutkimuslupa
  • Hankelupa
Yleissuunnittelu
Chevron down

Yleissuunnitteluvaiheessa suunnittelua tarkennettiin vaiheittain. Lopullinen johtoreitti suunnitellaan maastotutkimusten ja muiden esiin nousseiden tekijöiden perusteella. Hyvällä kaapelin sijoitussuunnittelulla, erilaisin teknisin ratkaisuin sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa huomioidaan ympäristönäkökohdat, tekniset ja taloudelliset tekijät sekä pyritään minimoimaan maanomistajille aiheutuvat haitat. Tavoitteena on yleisen edun ja teknis- taloudellisten reunaehtojen rajoissa minimoida aiheutuvat maankäyttö-, maisema- ja luontovaikutukset.

Yleissuunnitteluvaiheessa maanomistajien kanssa tehtiin kaapelireitin osalta ennakkohaltuunottosopimukset, joilla mahdollistetaan sähkönsiirtoyhteyden rakentamistoimien aloittaminen jo ennen lunastusluvan myöntämistä. Samalla kuultiin maanomistajia henkilökohtaisesti. 

Yleissuunnittelu sisältää:

  • Maastotutkimukset
  • Lopullisen reitin valinta
  • Sijoitussuunnittelu
  • Esihaltuunottosopimukset maanomistajien kanssa
  • Lunastuslupahakemus
  • Lunastustoimitus
  • Haltuunottokatselmus ja haltuunotto
Maanomistajayhteistyö maastotutkimuksen aikana

Maastotutkimukset alkoivat huhtikuussa 2021. Tällöin maakaapelin reitti (keskilinja) merkittiin maastoon soveltuvin osin. Tutkimusvaiheesta tiedotettiin maanomistajia henkilökohtaisin kirjein ja kuulutuksin kuntien ilmoitustauluilla sekä kuntien virallisissa kuulutuslehdissä.

Tiiviit rakentamisympäristöt ja alueet, jossa kaivuusta voisi aiheutua kohtuutonta haittaa maanomistajille tai luonnolle pyritään suunnittelemaan siten, että kaivuu voidaan korvata suuntaporauksilla. Lopullisen reitin löydyttyä maanomistajan kanssa pyritään tekemään ennakkohaltuunottosopimus ja kaapelireitti merkitään maastoon, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa myöhemmin mahdollisimman tarkasti suunnitellulla tavalla.

Ennakkohaltuunottosopimukset

Ennakkohaltuunottosopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa liittymiskaapelin rakennustyö ennen lunastusmenettelyn mukaista haltuunottoa tai ennakkohaltuunottoa. Ennakkohaltuunottosopimuksen yhteydessä hankkeen toteuttaja maksaa maanomistajalle erityiskorvauksen, joka ei tule pienentämään varsinaista lunastuskorvausta. Lunastuskorvauksen määrittäminen on lunastustoimikunnan tehtävä ja se tullaan tekemään lunastusmenettelyn yhteydessä. Ennakkohaltuunottosopimus ei rajoita maanomistajan vaatimuksia lunastustoimituksessa eikä näin ollen aiheuta ristiriitaa.

Lunastustoimitus

Lunastusmenettely tehdään maakaapelialueelle muodostettavan käyttöoikeuden rajoittamisen perustamiseksi sekä maanomistajille määrättävien korvausten vuoksi. Lunastusmenettely alkaa kun valtioneuvosto myöntää lunastusluvan. Lunastusluvan valtioneuvostolle esittelee työ- ja elinkeinoministeriö.

Lunastuslupahakemus sisältää yleensä myös hakemuksen ennakkohaltuunottoluvasta. Ennakkohaltuunottolupa-asia käsitellään ja päätös annetaan samalla varsinaisen lunastusluvan päätöksenteon kanssa. Ennakkohaltuunotto mahdollistaa johdon rakentamisen aloittamisen jo ennen varsinaisen lunastuspäätöksen antamista. Sähköjohdon rakentaminen voidaan aloittaa niiden maanomistajien maa-alueilla joiden kanssa on laadittu ennakkohaltuunottosopimus.

Rakentaminen
Chevron down

Rakentaminen voidaan jakaa kuuteen päävaiheeseen:

  1. Puuston poisto kaivureitiltä
  2. Kaapeliojien kaivuu sekä kriittisten alueiden aliporaukset
  3. Kaapelin lasku noin 500 m:n osissa ja kaivannon peitto
  4. Kaapeleiden jatkosten tekeminen ja kytkentä
  5. Yhteyden käyttöönotto ja testaus
  6. Kaapelireitin jälkityöt ja työmaan ennallistaminen

Voimajohdon rakentaminen pyritään ajoittamaan siten, että ympäristölle aiheutuvat vauriot ja haitat minimoidaan. Kohtien 1–3 toimenpiteet voidaan korvata alitusporauksilla paikoissa, joissa kaivamista ei ole teknisesti mahdollista toteuttaa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)

Kommentti dokumenttiin "ELY:n päätös YVA-menettelystä 10/22": Uudenmaan ELY-keskus on hallintolain (434/2003) 51 §:n nojalla korjannut päätöksen sivulla 6 olevan kirjoitusvirheen. Sivulle 6 on lisätty puuttuva kappale. Kappaleen lisääminen sivulle 6 on muuttanut tekstin asettelua päätöksen sivuilla 6-19.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kaapelireittiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia
Chevron down

Mitä tarkoitusta varten uusi liittymiskaapeliyhteys tarvitaan?
Uusi 2 x 400 kV liittymiskaapeli tarvitaan, koska datakeskus ja lämpöliiketoiminnot tarvitsevat paljon sähköä tulevaisuuden kasvutarpeita varten. Sähkökapasiteetti on avainroolissa, jolla mahdollistetaan Suomen digitalisaatio sekä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueiden hiilineutraali kaukolämpö tällä vuosikymmenellä. 

Miksi liittymiskaapeli rakennetaan maakaapelina?
Maakaapeliratkaisu on ilmajohtorakenteeseen nähden vähiten maanomistajille haittaa aiheuttava tekninen ratkaisu, jolla riittävät sähkökapasiteetit voidaan toteuttaa. Maakaapelin potentiaalisena vaihtoehtona oleva ilmajohtoyhteys olisi ollut merkittävästi edullisempi, mutta tilantarpeen ja maanomistajille aiheutuvan haitan vuoksi se olisi ollut kohtuuton vaihtoehto toteuttaa.

Miksi hanke toteutetaan 400 kV jännitteellä 110 kV sijaan?
110 kV jännitetasolla ei voida siirtää riittävää sähkökapasiteettia. Lisäksi 110 kV verkon jännitehäviöt ovat huomattavasti suuremmat 400 kV ratkaisuun verrattuna, jolloin se ei myöskään ole teknis-taloudellisesti järkevä toteutustapa.

Maakaapelireitille on myönnetty tutkimuslupa maanmittauslaitoksen toimesta, miten prosessi etenee tästä?
Tutkimusluvan myöntämisen jälkeen suunnittelu etenee maastotutkimusvaiheeseen, jonka alkamisesta tiedotetaan maanomistajia kirjeitse sekä kuulutuksilla alueen paikallislehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla. 

Seuraavassa vaiheessa maanomistajien kanssa pyritään laatimaan ennakkohaltuunottosopimukset, jotka mahdollistavat rakentamisvaiheen käynnistämisen ennen varsinaista lunastustoimitusta. Suunnittelun viimeisessä vaiheessa käynnistetään lunastusprosessi, jossa vähiten haittaa aiheutuvalla reitille haetaan lunastuslupa. Lunastusmenettelyllä maakaapelialueelle muodostetaan käyttöoikeuden rajoitus maakaapelin sijoittamista ja ylläpitoa varten. Käyttöoikeuden rajoitus rajoittaa kaapelialueen maankäyttöä, mutta maanomistus jää ko. kiinteistön omistajalle.

Millaisen rakennusrajoitealueen maakaapelireitti muodostaa?
Maakaapelin käyttöoikeudenrajoitusalueen laajuus tulee olemaan n. 8-10 m leveä, lopullinen leveys tarkentuu teknisen suunnittelun aikana. Ko. alueelle tulee rakentamiskielto, alueelle ei voida rakentaa kiinteää rakennetta.

Miten maanomistajille korvataan kaapelin rakentamisesta aiheutunut haitta ja vahinko?
Rakentamisesta aiheutuvista välittömistä vahingoista sovitaan maanomistajan kanssa rakentamisen aikana toteuttavan urakoitsijan toimesta. Periaatteena on, että kaivureitti ennallistetaan siihen kuntoon kuin se oli ennen rakentamista. Mahdolliset haitat ja lopulliset vahingot (ellei ole päästy urakoitsijan kanssa sopuun asiasta) määritetään lunastusmenettelyn aikana lunastustoimikunnan toimesta.

Miten korvataan maa-alueen luovutus?
Korvaus määritellään lunastustoimituksessa lunastustoimikunnan toimesta.

Miksi hankkeen osalta ei olla toteutettu YVA-käsittelyä?
Ympäristövaikutusten arviointi tarvitaan lain mukaan tapauksissa, joissa uusi rakennettava sähkönsyöttö toteutettaisiin ilmajohtona ja voimajohto olisi joko jännitteeltään vähintään 220 kV ja pituudeltaan yli 15 km tai jännitteeltään 400 kV. Nyt suunnitteilla oleva 400 kV maakaapeli ei ole ns. hankelistalla eikä sillä ole ilmajohtoratkaisuihin verrattavia merkittäviä vaikutuksia. Käydyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, ettei YVA-menettelyä ole tarpeen soveltaa tässä hankkeessa.

Miksi datakeskus ei liity Kolabackenin tulevan asemakaava-alueen vieressä olevalle Carunan Masalan sähköasemalle?
Carunan Masalan sähköasemalta hankittava sähkö ei täyttäisi datakeskustoimijan sähkönsyötölle asettamia vaatimuksia varmennetun sähkönsyötön toteuttamiseksi. Varmennetun sähkönsyötön vaatimukset täyttyvät ainoastaan liityttäessä Fingrid Oyj:n omistamalle Espoon muuntoasemalle.

Mitä tarkoittaa N-1 tai redundanttinen sähkönsiirtoyhteys?
Redundanttinen sähkönsyöttö tarkoittaa sitä, että yhteys on kahdennettu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt suunnittelun alla olevaan kaivantoon sijoitetaan pääsyöttöyhteys ja varasyöttöyhteys. Redundanttisella yhteydellä varmistetaan sähkönsyöttö kaikissa tilanteissa myös vikatilanteiden aikana.

Aiheuttaako liittymiskaapeli sähkömagneettista säteilyä, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja?
Suunniteltu 400 kV liittymiskaapeli alittaa huomattavasti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1045/2018 asettamat raja-arvot, jolloin voidaan todeta, että kaapeli ei aiheuta terveyshaittoja. Lisätietoa asiasta on ympäristöselvityksessä.

Kuinka kaapeli saadaan vietyä teiden ja herkkien alueiden läpi?
Paikoissa, joissa kaapeliojan kaivaminen ei ole mahdollista voidaan reitti kuitenkin toteuttaa esimerkiksi erilaisin alitusmenetelmin. Tällöin kaapelit saadaan asennettua ilman kaivuuta.

Miksi koko reittiä ei voida toteuttaa suuntaporauksella?
Teknis-taloudellisesta näkökulmasta suuntaporaus ei ole järkevä vaihtoehto koko reitille. Suuntaporausta käytetään vain paikoissa, jossa se on teknisesti perusteltua ja reittiä ei voida toteuttaa perinteisellä kaivumenetelmällä. Syitä tekniikan hyödyntämiselle voi olla esimerkiksi herkät ympäristöt, teiden- ja rautateiden alituspaikat ja vesistöt.

Miten uusi liittymiskaapeli huomioidaan vireillä olevassa Masalan alueen osayleiskaavassa?
Kaapelireitti suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Kirkkonummen kaavoituksesta vastaavien edustajien kanssa. Lopullinen sijoituspaikka pyritään valitsemaan siten, että se aiheuttaa vähiten haittaa tulevaisuuden maankäytölle. Kaapeli merkitään tarvittavilta osin myös kaavakarttoihin, jotta sen sijoittuminen on huomioitu tulevaisuuden maankäytön suunnitelmissa.

Rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia
Chevron down

Mihin otan yhteyttä, jos olen tyytymätön kaivutöistä jääneisiin jälkiin?
Urakoitsijamme vastaa kaivuupaikan muokkaamisesta kuntoon. Mikäli haluat keskustella työn jäljestä, ota yhteyttä urakoitsijaamme ja sovi asiasta suoraan urakoitsijan kanssa. Hyvä selostus ja valokuvat helpottavat urakoitsijan työtä. Viimeistelytöiden suhteen on hyvä huomioida, että kaivuujäljen maastoutuminen ympäristöön vie noin vuoden. Hankkeen tässä vaiheessa ei urakoitsijaa ole vielä valittu. Rakentamisurakan alkamisen hetkellä löydätte urakoitsijan yhteystiedot tästä samasta paikasta.

Miten haen vahingonkorvausta työmaalla aiheutetuista vahingoista?
Mikäli urakoitsijamme aiheuttaa työn aikana vahinkoja, sovi niistä ensisijaisesti urakoitsijan kanssa. Hankkeen omistaja maksaa maanomistajalle sähkökaapeleiden sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta lunastustoimituksessa määritetyn kertakorvauksen, mutta mahdolliset työn aikaiset vahingot korvaa ensisijaisesti urakoitsija. Osoita siis sähköverkon suunnittelun ja rakentamisen aikaiset reklamaatiot suoraan urakoitsijalle. Mikäli et saa sovittua asiasta urakoitsijamme kanssa, ole yhteydessä Fortumin hankevastaavaan.

Kuinka leveän työalueen kaapeli tarvitsee rakentamisvaiheessa?
Maakaapelin vaatiman työalueen laajuus vaihtelee n. 10–25 metrin välillä. 

Fortumin yleisötilaisuuksia

Kirkkonummella ja Espoossa järjestettiin 24. ja 25.11.2021 asukkaille lunastuslain mukaiset kuulemiskokoukset Fortumin hakemasta lunastusluvasta, jonka perusteella perustetaan pysyvä käyttöoikeus maakaapelin sijoittamiseksi ja pitämiseksi maakaapelin johtoalueella. Kuulemisten pöytäkirjat, Fortumin esitys hankkeesta sekä Maanmittauslaitoksen esitys lunastustoimituksesta (suomeksi ja ruotsiksi) ovat ladattavissa alla.

Fortum järjesti maanomistajille yleisötilaisuuden verkossa 20.5.2021 ja Kirkkonummella 14.-15.9.2021. Ensimmäisen tilaisuuden esitykset ovat ladattavissa alla.

Yhteyshenkilöt

Petri Konttimäki

Projektipäällikkö, TLT Building
Puhelin: 040 823 4233
petri [piste] konttimaki [ät] tltgroup [piste] fi

Kalle Schneider

Hankekehittäjä, Fortum Power & Heat Oy
Puhelin: 040 350 5411
kalle [piste] schneider [ät] fortum [piste] com