Suomenojalle maalattavan Muutoksen siivet –muraalin äänestyksen voittoon räpylöi sorsa

Espoolaisilla on syytä ylpeyteen, sillä hiilestä luovutaan kaukolämmöntuotannossa kokonaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Kesäkuussa 2020 hankkeessa otetaan merkittävä askel, kun Espoon Suomenojan voimalaitoksen toinen hiilenpolttoyksikkö sammutetaan lopullisesti. Tästä kertomaan syntyy voimalaitoksen yli 40 metriä korkean lämpöakun seinään kaunis seinätaideteos, joka symboloi muutosta. Espoolaiset äänestivät toukokuussa 2020 teoksen kolmesta vaihtoehdosta.

Kaksi sorsaa heinikossa

Aivan viime metreillä voittajaksi selviytyi monia ihastuttanut luonnos Kaksi sorsaa heinikossa, joka keräsi huikeat 1495 ääntä. Äänestys oli äärimmäisen tiukka, sillä sorsat peittosivat toiseksi tulleen naurulokit-aiheisen maalauksen vain 44 äänellä. Yhteensä ääniä annettiin 3390 kappaletta. Kiitos kaikille äänestäjille!

Avoimien vastausten perusteella sorsat viehättivät äänestäjiä erityisesti lämpimän ja erottuvan värityksensä takia, ja moni yhdisti niihin myös mukavia muistoja Suomenojan lintualtaalta.

Voittajaluonnos on saanut inspiraationsa EU:ssa uhanalaiseksi luokitellusta harmaasorsasta, joka tuli Suomenojalle 80-luvulla. Joka kolmas Suomen pesivistä harmaasorsista pesii Suomenojalla, joten laji on alueelle tunnusomainen. Alueella pesii noin 30 paria.

Luontoaiheisista töistään tunnetut taiteilijat Anetta Lukjanova ja Taneli Stenberg aloittavat teoksen maalaustyöt jo muutaman viikon kuluttua, kesäkuun alussa. Toteutusvaiheessa vielä tarkentuvan seinämaalauksen on tarkoitus valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Valmista taideteosta voi ihailla Suomenojan voimalaitoksen edessä kulkevalta Espoon Rantaraitilta. 

Hiilestä luovutaan Espoon kaukolämmön tuotannossa osana Espoo Clean Heat –hanketta, joka on kansainvälisestikin merkittävä. Ilmastoystävällistä lämpöä otetaan jo nyt talteen esimerkiksi jätevedestä. Tulevaisuudessa espoolaisia rakennuksia lämmitetään hiilineutraalisti mm. erilaisista prosesseista syntyvällä hukkalämmöllä, ilma-vesi-lämpöpumpuilla ja geotermisellä lämmöllä.

Suomenojan voimalaitosalue Google Mapsissä.